Sarjakuvantekijät ry on Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla palkinnut Maaseudun Tulevaisuuden vuoden 2021 sarjakuvatekona. Sanomalehden laaja sarjakuvavalikoima on kokonaan kotimaista tuotantoa. Yhdistys jakoi myös Pätkä-apurahat.
Maaseudun Tulevaisuuden sarjakuvasivu muuttui tammikuussa 2022 kokonaan kotimaiseksi, kun strippivalikoiman viimeinen ulkomainen Mark Trail vaihtui Petri Hiltusen Kalkkaroon. Nykyisin lehden sarjakuviin kuuluvat: Pöyrööt (Liisa Seppälä ja Arttu Seppälä), Venetsijärvi (Jukka Tilsa), Kamala luonto (Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen), Musta hevonen (Samuli Lintula), Fingerpori (Pertti Jarla), Väinö (Pasi Rahikainen), Viivi & Wagner (Juba Tuomola) ja Kalkkaro (Petri Hiltunen).
Sarjakuvantekijät perustelivat valintaansa seuraavasti:
Maaseudun Tulevaisuus saa tässä tapauksessa edustaa laajemminkin suomalaista sanomalehdistöä. Monissa maissa sanomalehtisarjakuvan perinne on katkennut, tai lehdet julkaisevat lähes ainoastaan kansainvälistä materiaalia. Siinäkin mielessä suomalaiset sanomalehdet ja niiden lukijat ovat olleet merkittävässä asemassa kotimaisen sarjakuvan menestystarinassa. Sarjakuvat ovat perinteisesti olleet myös lehtien luetuimpien osastojen joukossa.
Ongelmiakin sarjakuvan ja lehdistön suhteessa on. Sanomalehtien siirtyessä pienempään tabloidikokoon sarjakuvien määrä usein väheni. Digitalisaatio puolestaan on syönyt lehtien tilaajamääriä, ja mainostajien euroille on entistä enemmän ottajia. Kutistuneet levikki ja mainostulot ovat pakottaneet monet lehdet karsimaan sisältöjä ja kuluja. Siinä sivussa sarjakuvienkin julkaisu on vähentynyt, ja niistä maksettavat palkkiot ovat vaatimattomia. Päivittäisen sarjakuvan tekeminen on kokopäiväistä työtä, mutta palkkioiden pienuudesta johtuen se on kannattavaa vasta kun sarjakuva ilmestyy useammassa lehdessä. Se onnistuu vain harvoilta.
Sanomalehtisarjakuvat ovat keskimäärin melko perinteisiä huumorisarjakuvia. Menneinä vuosina yleiset jatkuvajuoniset sarjakuvat ovat sanomalehdistä lähes kadonneet. Maaseudun Tulevaisuudessakin yksi sellainen silti on. Tekijäkunta on hyvin miesvoittoista, vaikka muuten suomalaisessa sarjakuvassa naistekijöiden asema on vahva. Lehdiltä voisi jatkossa toivoa hiukan enemmän rohkeutta ja laaja-alaisuutta sarjakuvien valinnassa, mutta ongelma on toki monimutkaisempi. Uudet tekijät ja ideat saattavat vain odottaa löytäjäänsä, vaikka niitä ei suoraan levitysyhtiöiden listoilta löytyisikään.
Historiaan katsottaessa Maaseudun Tulevaisuus -lehdenkin ensimmäiset sarjakuvat ovat ilmestyneet jo vuoden 1930 paikkeilla. Toivomme sanomalehdille ja niiden sarjakuville pitkää ikää myös tulevaisuudessa, oli julkaisualustana sitten paperi tai näyttöruutu.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.
Pätkä-apurahat
Vuosittaiset pätkä-apurahat tällä kertaa saivat:
JP Ahonen
Sarjakuva-albumi, 3000 e
Petri Hiltunen Petri
Sarjakuva-albumi, 3000 e
Tuuli Hypèn ja Tuomas Myllylä
Sarjakuva-albumi, 3000 e
Ivanda Jansone
Sarjakuva-albumi, 3000 e
Cristina Jylänki
Sarjakuvateos, 3000 e
Eva Kajander
Sarjakuvateos, käsikirjoitus, 2000 e
Pauli Kallio
Sarjakuvaromaani, käsikirjoitus, 3000 e
Reetta Kallio
Sarjakuvaromaani, piirtäminen, 3000 e
Iida Kiela
Sarjakuvakirja, 3000 e
Janne Kukkonen
Sarjakuvateos, 3000 e
Kutikuti
Sarjakuvaprojekteihin, 3000 e
Reetta Laitinen
Työskentelykuluihin, 1000 e
Sami Makkonen
Työskentely, 3000 e
Jesse Matilainen
Sarjakuva-albumi, 3000 e
Eeva Meltio
Sarjakuva-albumi, piirtäminen, 3000 e
Hannele Richert
Sarjakuvaromaani, taustatyö, 2000 e
Johanna Rojola
Työskentelyyn, 3000 e
Jouko Ruokosenmäki
Sarjakuvaromaani, 3000 e
Sari Sariola
Sarjakuvakirja, 3000 e
Aino Sutinen
Sarjakuvajournalismi, 3000 e
Turun sarjakuvakerho
Antologia, taitto- ja painokulut, 1000 e
Siiri Viljakka
Sarjakuva-albumi, piirrostyö, 3000 e
Kvaak onnittelee!
Sarjakuvantekijät: Vuoden sarjakuvateko
Sarjakuvantekijät: Pätkä-apurahat