Oulun pohjoismaisissa sarjakuvakilpailuissa hyvin menestynyt Juliana Hyrri on julkaissut esikoisteoksensa Satakieli joka ei laulanut.
![]() |
Juliana Hyrri
Satakieli joka ei laulanut
Suuri Kurpitsa
ISBN 978-952-7160-30-5
144 s.; kovakantinen, nelivärinen
Vuoden 2017 Oulun pohjoismaisen sarjakuvakilpailun voitti Juliana Hyrri (s. 1989) tarinalla Satakieli joka ei laulanut. Nyt tuo tuomariston hurmannut tarina on päätynyt osaksi Hyrrin esikoisteosta Satakieli joka ei laulanut. Kokonaisuuteen kuuluu nimitarinan lisäksi viisi muuta sarjakuvanovellia.
![]() |
Kilpailun tuomaristo kiitteli Hyrriä lapsen näkökulmasta kerrotusta ja luontevasti kääntyvästä tarinasta. Sama lapsen näkökulma hallitsee koko teosta. Yhteistä tarinoille on se, että niitä kuljettaa lapsen logiikka. Lapsen viattomuus ja sen loukkaaminen ovat keskusteluttaneet, mutta yhteisymmärrystä ei ole muusta kuin lapsiin kajoamisen kammottavuudesta.
Timo Mäkelän (s. 1951) omaelämäkerrallisessa Lapsen kengissä -teoksessa (Arktinen Banaani 2018) tekijä summaa lapsuuden loppuvan siihen kun viattomuus turmeltuu. Hyrri ei näe asiaa yhtä jyrkästi, lapsen viattomuus kestää paljon niin kauan kuin se pysyy lapsen logiikalla ymmärrettävissä.
![]() |
Hyrrin tarinoiden aiheet eivät ole kevyitä. Koulukaverin kuolema, seksifantasiat, aikuisen vääränlainen kosketus ja lapsellinen huolenpitohalu leimaavat teosta. Mutta nämäkin aiheet kuuluvat lasten elämään, vaikka mielellään niiltä kasvavat suojelisi.
![]() |
Joskus lasten seksuaaliaalisuuden käsittelyä kirjallisuudessa on pidetty ongelmallisena, koska se tulee lähes aina ymmärretyksi länsimaisen kulttuurin läpitunkeman pornografisen käsitteistön ja kuvaston kautta. Sanallistaminen nostaa esille samoja sanoja käyttävän pornon. Hyvä sarjakuvataiteilija voi väistää nämä kirjailijan ongelmat käyttämällä taiteenlajinsa tehokeinoja. Hyrri käyttää novellissa Villiruusuja hyvin ronskia sanastoa, mutta silti kerrottu ei pornoistu.
Lapsuuden käsitteleminen suomalaisissa sarjakuvissa on ollut pienoinen trendi viime aikoina. Mäkelän lisäksi esimerkiksi Suvi Ermilä on ammentanut aihepiiristä. Hyrrin kuvaamassa lasten maailmassa on tarttumapintoja omiin lapsuuden kokemuksiin, ja tarinat saattavat avautua erilailla lukijan omista kokemuksista riippuen. Taitavasti Hyrri pitää myös vaikeimmat asiat lasten maailmassa. Samalla teos laajentaa sarjakuvan jo valmiiksi laajaa kenttää.
* Hyrrin näyttely Onnea ja menestystä Galleria Kuvituksessa Helsingissä 4.5.-25.5.2019
* Kvaakissa voi keskustella Juliana Hyrrin sarjakuvista