Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi

[Clavia Z]

Tukiryhmä on hyvä idea. Sama tunne vaivaa minuakin. Pusken silti eteenpäin, koska haluan edes itse nähdä unelmaprojektini valmiina, vaikkeivät ketään tunnu kiinnostavankaan. Koko ajan joudun vähän kamppailemaan laskevaa motivaatiota vastaan. Olin sentään 5½ vuotta piirtämättä ja nyt kun viimein sain innostuksen takaisin, en anna sen kadota uudestaan.

Joudun toimimaan itse omana kriitikkonani ja löydän omista sarjakuvistani kosolti vikoja. Piirrän ja piirrän ja toivon, että ajan myötä nämä viat korjaantuisivat.

[Jukka Koivusaari]

Elä veikkonen noin sano. Juuri pikkusiskolle lainasin albumin Avaruuspuvussa ja vähän E.V.A:nkin, sanoen samalla, tarkka lainaus: "Lue se. Yksi hauskimmista albumeista niinku ikinä."

Joo. Ja noita meni viime keväänä tukkuun 15 kpl ennekuin se loppui. Kolmilla messuila vähittäismyyntiä yhteensä 8 nidettä.

 Toinen perättäinen epäonnistunut  ja luultavasti viimeinen omakustanteen lanseeraus. Ei ole oikein enää varaa velkaelvyttää kirjapainoja. 

[Miha]

Joo. Ja noita meni viime keväänä tukkuun 15 kpl ennekuin se loppui. Kolmilla messuila vähittäismyyntiä yhteensä 8 nidettä.

 Toinen perättäinen epäonnistunut  ja luultavasti viimeinen omakustanteen lanseeraus. Ei ole oikein enää varaa velkaelvyttää kirjapainoja. 

Eihän tuo ole este, se on vain hidaste. Jos sinulla menee enempi aikaa että saat säästettyä rahat, niin sehän tarkoittaa vain sitä että voit laittaa seuraavan teokseesi enempi aikaa; teet siitä isomman, hienomman ja kauniimman.

Lukijoille voi pistää näytteitä vaikka blogin muodossa.

[Jukka Koivusaari]

Eihän tuo ole este, se on vain hidaste. Jos sinulla menee enempi aikaa että saat säästettyä rahat,

 Kun ei se ole rahasta kiinni. Se on siitä ajasta ja vaivasta.
Mulla olisi heti pääomia pistää parintuhannen kappaleen kovakantisen värialbbarin  eestipainokseen , jos olisin varma että saisin sen joskus myytyä. Harrastan riskisijoittamista muutenkin. Sijoitukselle vaan odottaisi parempaa tuottoa kuin stressihormonikrapulaa ja kallista jätepaperikasaa nurkkaan. 
 
Se  myyntipuoli tässä rassaa. Ei ole tähänkään asti sujunut. Ja omien töiden kustannustoimittaminen arvaamalla on aika haljua puuhaa sekin. Pitäisi saada joku muu tekemään niitä hommia.

[tertsi]

yksittäinen omakustanne hukkuu pienlehtitaivaan uumeniin. samanhenkisten tekijöiden kannattaisi kerääntyä yhteen ja lanseerata omat tuotoksensa yhtenäisen nimikkeen, logon ja formaatin alla egmontin pulpin tapaan. näin myyntipöydällä olisi näköä ja kokoa.

toki sisällön pitää olla timangia, mutta selvähän se.

[Mikael Mäkinen]

Kuukauden ajan olen nyt miettinyt että mihin suuntaan käsikirjoituksen kanssa menisi. Jatketaanko tällä linjalla, vai mennäänkö enemmän yli. Lisäksi siihen vaikuttaa aivan liikaa mitä on tehnyt, tai siis katsonut aiemmin. Sitä saa niin kovin erilaiset vaikutteet Täällä Pohjantähden alla -elokuvista kuin Sucker Punchista.

[Marko K]

yksittäinen omakustanne hukkuu pienlehtitaivaan uumeniin. samanhenkisten tekijöiden kannattaisi kerääntyä yhteen ja lanseerata omat tuotoksensa yhtenäisen nimikkeen, logon ja formaatin alla egmontin pulpin tapaan. näin myyntipöydällä olisi näköä ja kokoa.

toki sisällön pitää olla timangia, mutta selvähän se.

Kiintoisa idea!

[Aura]

En muista onko tämä jo pyörinyt täällä, mutta ei kai tästä haitaakaan ole: Super Obvious Secrets That I Wish They’d Teach In Art School Ei tosin tehoa muhun. :/

[Jukka Koivusaari]

Super Obvious Secrets That I Wish They’d Teach In Art School

Ei toi kaveri kerro mitään, mitä mä en  tietäisi ennestään. Ja suurimman osan noista jutuista olen tehnytkin.

A lot of the opportunities and jobs and exposure that have come my way have been a direct result of talking to people and being a nice guy.

 Havainto on varmaan oikea. Mutta neuvona hyödytön. Minä ainakaan en ajattele sanoilla. En yksinkertaisesti pysty muokkaamaan ajatuksiani sanoiksi niin nopeasti, että pystyisin valmistautumatta vastaamaan juttelijoille.
 Olen sen takia onnistunut tyrimään sellaisiakin tukkuostaja- ja kriitikkokontakteja, joissa muhun on otettu yhteyttä.
 Ei sosiaalista lahjakkuutta voi käskeä itselleen.   
 

 Mä en ole koskaan tykännyt myymisestä. Enkä vieraiden ihmisten tapaamisesta.
Markkinointi on turhauttavaa ja epämiellyttävää työtä. Eikä siitä koskaan saa palkkaa.  Eikä se koskaan johda mihinkään.

 Ja enhän minä siis piirtämistä lopeta.
Mutta töitteni  julkaisun ja markkinoinnin olen käytännössä jo lopettanut
 

[Aura]

Usein tärkeät asiat ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä jotka tavallaan tietää, mutta joita ei aina tule ajatelleeksi.

Tiedän hyvin inhon markkinoimista kohtaan. Kun en ole itsekään mikään, hmm, ekstrovertti, enkä tykkää olla itse esillä enkä koe tuppautumista helpoksi. Jos töitä ei markkinoi, ne eivät ainakaan leviä, mutta se on aika hiton turhauttavaa ja inhottavaa aina välillä.

[Marko Raassina]

Luulin aina että strippisarjakuvien piirtäminen olisi helppoa, mä saan tästä sitten jotenkin niin vaikeeta.

Pelkkä koko jo pelottaa, jotenkin niin hirveen ahtaan ja matalan tuntusta piirtää, ettei saa edes puhekuplia kunnolla mahtumaan. Ja piirränkin vielä sen verran isoon kokoon ettei pitäs olla ongelmia, mutta kun koittaa tulostaa siihen sanomalehden julkaisukokoon, tuntuu vaan että pienenee liikaa eikä mummot saa sitten teksteistä selvää. Ja silmätkin välillä joutuu piirtämään pisteinä kun ei millään tunnu mahtuvan, ja sillon kun mahtuu niin pelkää miltä ne tulee näyttämään julkaisukoossa.

Plääh.

[Mara]

Luulin aina että strippisarjakuvien piirtäminen olisi helppoa, mä saan tästä sitten jotenkin niin vaikeeta.

Sama ongelma mullakin oli, kun vielä niitä piirsin. Formaatti on turhan rajoittunut, ei siinä oikein piirtää saa. Ei ihme, että yleisin ruutu on kaksi henkilöä puhumassa toisilleen. Tekstin asettelu tietokoneella saattaa auttaa tekemään puhekuplat "oikean" kokoiseksi, kun tekstin kokoa voi muokata helpommin. Tällöin vain pitäisi olla hyvä kirjasin, ja niitä on harvassa.

[Reima Mäkinen]

Usein tärkeät asiat ovat sellaisia itsestäänselvyyksiä jotka tavallaan tietää, mutta joita ei aina tule ajatelleeksi.

Jos töitä ei markkinoi, ne eivät ainakaan leviä, mutta se on aika hiton turhauttavaa ja inhottavaa aina välillä.

En jaksanut vielä lukea kunnolla. Mutta olihan siellä mm. Don't trash talk yourself. Ihan hyvä, mutta tuon yhdistäminen terveeseen itsekritiikkiin onkin vasta se juttu.

Entäs sitten: Don’t trash talk other people’s work even if it really does suck. Vielä parempi ohje, varsinkin jos osaa antaa palautetta ilman että se kuulostaa "ihan kiva".
Otsikko: Super Obvious Secrets That I Wish They’d Teach In Art School" pitäisi kyllä olla mieluummin myöhemmin tekstissä esiintyvä:
...how to transition from art student to professional illustrator/cartoonist.
Vaikka itse asiassa tekstistä paistaa nimen omaan How to commercially success in art, mikä kyllä on eri asia kuin How to be a good artist.


Oma murheeni... tällä hetkellä luonnostelu ei oikein nappaa. Tussaaminen on kyllä kivaa, mutta eihän siitä tietenkään mitään tule ilman kunnon suunnitelmaa. 

[Marko K]

Oma murheeni... tällä hetkellä luonnostelu ei oikein nappaa. Tussaaminen on kyllä kivaa, mutta eihän siitä tietenkään mitään tule ilman kunnon suunnitelmaa. 

Itse en tykkää enää nykyään paljoa luonnostella, kun siinä pitää sitten piirtää kahteen kertaan niin mieluummin säästän itseäin. 

[Aura]

Itse en tykkää enää nykyään paljoa luonnostella, kun siinä pitää sitten piirtää kahteen kertaan niin mieluummin säästän itseäin. 

Mua väsyttää myös piirtää sama kuva kahteen kertaan, ja erityisesti se, että jos luonnos on kerrankin hyvä niin ei sitä saa kuitenkaan tussattua samanlaiseksi, vaan puhtaaksi piirretty näyttää yleensä huonommalta. Joten usein teen ne mahdollisimman summittaisesti. Mutta toisaalta kun ei itse ole tarpeeksi hyvä piirtäjä, niin ilman kunnollisia luonnoksia kuvista tulee virheitä täynnä olevia, olkapäät ovat väärissä paikoissa jne...

Pitäisi laittaa vain välttämättömät apuviivat, line of action... ja saada ne oikeille paikoille.