Kirjoittaja Aihe: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi  (Luettu 249519 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #630 : 20.11.2012 klo 18:57:37 »
Asiahan on niinkuin Veli Loponen sanoi. Tajusin vain että painossa käytetään CMYK-värejä ja kokeilin kääntää RGB-väreihin tehdyt sivut siihen formaattiin, niin samalla kaikki valot ja varjot vaihtoivat hiukan sävyjään magentaan vivahtaviksi ja muutenkin hiukan erilaisiksi kuin alkuperäisesessä formaatissa, mikä sitten hiukan muodostui ongelmaksi johtuen siitä miltä ne muutokset näytti. Ne kun ei aina olleet ihan parhaita- välillä tuli jotain ihan ihmeellisiä sävyjä joihinkin kohtiin jne., joten nyt kaikenlaista ylimääräistä työtä pitää tehdä ennen kuin saan sivut näyttämään jotenkin samanlaisilta kuin mitä niiden alun perin piti näyttää kun tein ne RGB:llä.

Tyhmyydestä sakotetaan vai miten se meni...

Noin se aina menee. Väritys tehdään aina RGB-maailmassa koska tietokoneen monitori on valoa. Sitten kun muutetaan CMYKiksi niin värit muuttuu hiukan, mutta sitten vaan avataan curves-ikkuna ja säädetään kunnes näyttää mahdollisimman paljon siltä miltä pitikin.

Edit: ei se säätäminen yleensä vie kuin pari sekuntia, kun sen ensin oppii.

Kivi

Juuso Laasonen

  • Space Mongol
  • Jäsen
  • Viestejä: 96
  • Khan of khans, master of the skies!
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #631 : 20.11.2012 klo 19:10:48 »
Jaahas. No, ei sitten mennytkään metsään sen albumin väritys...

Testasin äsken sitä curvesin käyttöä ja ihme, sain sivun näyttämään samalta kuin RGB:nä!

Pelastit päiväni tällä tiedolla Kivi, kiitokset siitä!   

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #632 : 20.11.2012 klo 20:53:46 »
Ja tosiaan painettuna se kuva on kuitenkin hieman erinäköinen kuin koneella. Syistä että:
1. monitorisi ominaisuudet ja työhuoneesi valaistus vaikuttavat
2. CMYKin ja paperin tuottama väriavaruus on pienempi kuin RGB.

Tämä pitää vain hyväksyä tai sitten tehdä väritys kohdesarjakuvan tavoin painetun värikartan avulla. Mangan värit -kirjassani on malliksi vähän CMYK-värikarttoja, jos joku haluaa opetella tätä kautta  asiaa lähestymään.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #633 : 20.11.2012 klo 21:20:19 »
Ja tosiaan painettuna se kuva on kuitenkin hieman erinäköinen kuin koneella. Syistä että:
1. monitorisi ominaisuudet ja työhuoneesi valaistus vaikuttavat
2. CMYKin ja paperin tuottama väriavaruus on pienempi kuin RGB.

Tämä pitää vain hyväksyä tai sitten tehdä väritys kohdesarjakuvan tavoin painetun värikartan avulla. Mangan värit -kirjassani on malliksi vähän CMYK-värikarttoja, jos joku haluaa opetella tätä kautta  asiaa lähestymään.

Jos käyttää koko ajan samoja värejä tasaisina pintoina, on ehkä fiksua muuttaa värit CMYKiksi jo ensimmäisen sivun väritettyään, säätää käyrä, ja muuttaa takaisin RGB:ksi. Tämän jälkeen sitä sivua voi käyttää palettina, jonka värit eivät tule muuttumaan miksikään vaikka ne käännetään myöhemmin CMYKiksi. Ei muuta kuin pipetillä poimii siitä värit tarpeen mukaan.

Värikarttoja helpompaa on siirtää kursori kulloisenkin värin päälle. Jos väri ei tule toimimaan CMYK-tilassa, näkyy infolaatikossa väriarvojen perässä huutomerkki.

Kivi

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #634 : 21.11.2012 klo 21:41:00 »
Jos käyttää koko ajan samoja värejä tasaisina pintoina, on ehkä fiksua muuttaa värit CMYKiksi jo ensimmäisen sivun väritettyään, säätää käyrä, ja muuttaa takaisin RGB:ksi. Tämän jälkeen sitä sivua voi käyttää palettina, jonka värit eivät tule muuttumaan miksikään vaikka ne käännetään myöhemmin CMYKiksi.
Minä taas sanoisin varmana tietona että tuo ei pidä paikkaansa. Koska väriavaruudet ovat eri kokoiset ja painottuvat sävyalueille eri tavalla, värit nimenomaan muuttuvat AINA kun muunnos tehdään - suuntaan tai toiseen. Juuri siksi turhaa muuntelemista pitää välttää.

Se on sitten eri asia että minkä verran ne muuttuvat. Toisiin väreihin löytyy vastavuus helpommin, jotkut sävyt kuten (lähellä ruskeaa olevat monesta perusväristä sekoitettavat) muuttuvat eniten/hallitsemattomimmin. Ja juuri näiden muutamien hankalien sävyjen kanssa niitä ongelmia tulee, jos on tullakseen.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #635 : 22.11.2012 klo 15:17:44 »
Erilaisille paperilaaduille on omat cmyk -väriprofiilinsa. RGB-taitto tulee yleistymään ja on jossain jo ihan arkipäivää. Taittotiedostosta väännetään PDF:ää tehdessä kuville tämä profiilimuutos. Näin siksi koska ennen (ja vielä vähän nykyäänkin) eri paikoista saaduilla kuvilla oli milloin mikäkin profiili (= kuvat väreiltään vähän mitä sattuu). Näin yhdestä ja samasta tiedostosta voi tehdä näpsästi tiedostot eri painotarkoituksiin.
Tässä sitä onkin sitten hallitsemista. Mutta taittajalle huomattavasti kätevämpää kuin soitella perään ja pyytää samaa kuvaa uudelleen oikeassa väriprofiilissa.
Näyttöruutu ei koskaan voi täysin emuloida sitä lopullista tulosta. Vaikka kuinka cmykiin kääntäisi.
Mutta koskaan ei ole vielä tullu tehtyä yhtään väritykseltään täysin pieleen mennyttä työtä. Tuppavat ehkä värit vähän sammumaan vain paperilla.

Timo

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #636 : 22.11.2012 klo 16:46:49 »
Minä taas sanoisin varmana tietona että tuo ei pidä paikkaansa. Koska väriavaruudet ovat eri kokoiset ja painottuvat sävyalueille eri tavalla, värit nimenomaan muuttuvat AINA kun muunnos tehdään - suuntaan tai toiseen. Juuri siksi turhaa muuntelemista pitää välttää.

Se on sitten eri asia että minkä verran ne muuttuvat. Toisiin väreihin löytyy vastavuus helpommin, jotkut sävyt kuten (lähellä ruskeaa olevat monesta perusväristä sekoitettavat) muuttuvat eniten/hallitsemattomimmin. Ja juuri näiden muutamien hankalien sävyjen kanssa niitä ongelmia tulee, jos on tullakseen.

Et kai sä yhden työn sisällä käännä eri väriavaruuksille? Yksinkertaistaen vois sanoa, että se cmyk-väriavaruus on joko 'coated' tai 'uncoated', sen mukaan meneekö aiakauslehteen/albumiin vai sanomalehdelle. Ja Suomessa kun ollaan, niin eurooppalaisella eikä amerikkalaisella standardilla.

Joskus kun tila tekee tiukkaa ja lähettää vaikka kuvituskuvia jpeginä, niin teen kyllä cmyk-korjaukset, mutta käännän lähetyksen ajaksi takaisin rgb:ksi, joka on niin paljon kevyempi. Sarjiksissa noin ei tietenkään voi tehdä, koska tekstauksesta pitää ottaa se monivärimusta pois cmyk-tilassa eikä se säätö säily jos palataan rgb-tilaan.

EDIT: eikun, nyt tajusin mitä Reima tarkoitti. Mutta ei se oo mitään arpapeliä, käytännössä kun cmyk-yhteensopivuus väreille on kerran haettu, se myös pysyy. Eri asia sitten, jos sitä rgb:tä alkaa uudelleen ruuvaamaan, mutta niin ei kai ole mitään syytä tehdä. Kun Mikki Hiiren shortsit ovat kerran oikeaa punaisen sävyä ja napit tiettyä keltaista, niillä mennään.
« Viimeksi muokattu: 22.11.2012 klo 16:50:41 kirjoittanut [kivi] »

tuipal

  • Vieras
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #637 : 13.12.2012 klo 12:02:39 »
Luin Kiven vastauksen. Mikäli kohdeyleisö ei ymmärrä sanomaa, niin vika on kertojassa. Tällöin on muutama mahdollisuus: selittää, esittää asia toisella tavalla tai poistaa viesti.
Ei huvita selitellä eikä kokeilla mikä menee perille, joten päätin poistaa.

Täältä poistamani kuvan on edelleen blogissani, lisäsin sen osoitteen: Blogin kuva
« Viimeksi muokattu: 14.12.2012 klo 14:51:04 kirjoittanut tuipal »

[kivi]

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 529
  • Akvaarious.
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #638 : 13.12.2012 klo 17:47:05 »
Luin Kiven vastauksen. Mikäli kohdeyleisö ei ymmärrä sanomaa, niin vika on kertojassa. Tällöin on muutama mahdollisuus: selittää, esittää asia toisella tavalla tai poistaa viesti.
Ei huvita selitellä eikä kokeilla mikä menee perille, joten päätin poistaa.

Ok.

Pikainen  vilkaisu sosiaalisen median ja iltapäivälehtien maailmaan selvitti, että viittasit Maya-kalenterin loppumisajankohtaan. Se ei kuitenkaan selvinnyt, miksi tän olisi pitänyt herättää niin itsestäänselvästi suuria tunteita. Että sikäli sisältö selvisi.

Tarinaa suuremman ongelman näin kuitenkin digitaalisessa piirrosjäljessä, joka ei selvästikään päässyt ihan tavoitteeseensa asti.

Mutta jotta kritiikki olisi rakentavaa, ehdotan että teet tarinan uudestaan niin että alussa pohjustetaan kertomalla tästä "merkittävästä päivästä" kuten media siitä kertoo, sen jälkeen seuraa henkilökohtainen tulkinta, ja lopuksi kiteytynyt yhteenveto: loppuratkaisusi joka oli kiitettävän omaperäinen kunhan pohjustus hoidetaan kunnolla.

Kyllä siitä sarjakuvan saa.

Kvi

tuipal

  • Vieras
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #639 : 13.12.2012 klo 18:48:39 »
...viittasit Maya-kalenterin loppumisajankohtaan....ongelma digitaalisessa piirrosjäljessä, joka ei selvästikään päässyt ihan tavoitteeseensa asti....Kyllä siitä sarjakuvan saa.
Kvi

Kiitos loppulauseestasi.
Muilta osin voin vain todeta, että ajatuksemme kulkevat aivan eri radoilla. En viitannut maya-kalenteriin. Piirrosjäljen tavoitteen ja pääsinkö siihen - määrittelen minä. Samoin tarinan ja sen kehityskulun. Minulle tärkeintä on, että vastaanottaja ymmärtäisi tarinan idean. Ei piirrosjälki, ei fontti, eikä tarinan rakenne.

Sinun kohdallasi epäonnistuin surkeasti. Toisaalta lohduttaudun sillä, että et taatusti kuulu kohderyhmääni. Mutta ehkäpä joku Kvaakinkin lukija sinne kuuluu.

Halutessasi saat viimeisen sanan.

tuipal

JJalonen

  • Jäsen
  • Viestejä: 841
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #640 : 13.12.2012 klo 19:11:39 »
Piirrosjäljen tavoitteen ja pääsinkö siihen - määrittelen minä.

Taiteilija kyllä työskennellessään voi miettiä tavoitteitaan, mutta tavoitteiden ja lopputuloksen harmonian määritteleminen on lukijoiden/yleisön tehtävä.

Tietysti, jos taiteilijan teos siirtyy heti piirustuspöydältä omakätisesti saunan pesään, niin asia on noin. Yleisöhän poistuu silloin yhtälöstä. :)

tuipal

  • Vieras
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #641 : 13.12.2012 klo 19:36:22 »
Taiteilija kyllä työskennellessään voi miettiä tavoitteitaan, mutta tavoitteiden ja lopputuloksen harmonian määritteleminen on lukijoiden/yleisön tehtävä.

Tietysti, jos taiteilijan teos siirtyy heti piirustuspöydältä omakätisesti saunan pesään, niin asia on noin. Yleisöhän poistuu silloin yhtälöstä. :)

Melkein jokaisella luovan työn tekijällä on tavoite. Jos tavoite on miellyttää kriitikkoja tai yleisöä, niin tietysti nämä ratkaisevat sen miten tavoite täyttyi. Jos tavoite on myydä mahdollisimman paljon, niin myynti (yleisö) ratkaisee.

 Osa haluaa kuitenkin vain olla rehellisiä itselleen ja tehdä sitä mihin uskoo, omalla tavallaan. Silloin ainoa, joka voi päättää tavoitteen onnistumisesta on tekijä itse.

Kyse on kuitenkin pitämisestä eikä olemisesta. Ei ole absoluuttista totuutta, vaan trendejä ja mieltymyksiä. Ei ole huonoa sarjakuvaa, on vain erilaista. Jostain pitää ja jostain ei ja siihen on toki jokaisella oikeus.

Alkaa mennä turhan hankalaksi.

tuipal

Gothicus

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 788
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #642 : 13.12.2012 klo 20:02:51 »
Ei ole huonoa sarjakuvaa...
Tuosta olen kyllä eri mieltä. Olen jopa nähnyt sellaista. Vieläpä aika paljon ja usein.
"Ihminen on ihmiselle kettu."

JJalonen

  • Jäsen
  • Viestejä: 841
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #643 : 13.12.2012 klo 21:15:05 »
Alkaa mennä turhan hankalaksi.
Oikeasti aika yksinkertainen asia.

Taiteen olemassaolo edellyttää diskurssia.

Vaikka taiteilija kuinka olisi rehellinen itselleen, niin hänen työnsä hedelmät muuttuvat taiteeksi vasta saadessaan yleisön. Tämä vuorovaikutus sitten määrittelee teoksen merkittävyyden, sen laadun tai laaduttomuuden.

Sarjakuvantekijä voi siis itse määritellä tavoitteidensa onnistumisen (sain sen valmiiksi) ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän ei anna sitä kenellekään luettavaksi. Sillä yksikin lukijapalaute muuttaa teoksen sielunmaisemaa, se tulkitaan uudelleen. Taiteilijan täytyy tarkistaa tavoitteitaan.

Pullaakin voi leipoa vain itselleen, ja olla tyytyväinen valmiiseen nisuun, mutta jos kutsuu naapurin sussun kahveelle, ja se toteaa, että "ompa namia!", niin leipomisen sisältö muuttuu. :laugh:

Miha

  • Vieras
Vs: Sarjakuvantekijä: Kerro murheesi
« Vastaus #644 : 13.12.2012 klo 21:39:29 »
Oikeasti aika yksinkertainen asia.

Taiteen olemassaolo edellyttää diskurssia.

Vaikka taiteilija kuinka olisi rehellinen itselleen, niin hänen työnsä hedelmät muuttuvat taiteeksi vasta saadessaan yleisön. Tämä vuorovaikutus sitten määrittelee teoksen merkittävyyden, sen laadun tai laaduttomuuden.

Sarjakuvantekijä voi siis itse määritellä tavoitteidensa onnistumisen (sain sen valmiiksi) ainoastaan siinä tapauksessa, jos hän ei anna sitä kenellekään luettavaksi. Sillä yksikin lukijapalaute muuttaa teoksen sielunmaisemaa, se tulkitaan uudelleen. Taiteilijan täytyy tarkistaa tavoitteitaan.

Pullaakin voi leipoa vain itselleen, ja olla tyytyväinen valmiiseen nisuun, mutta jos kutsuu naapurin sussun kahveelle, ja se toteaa, että "ompa namia!", niin leipomisen sisältö muuttuu. :laugh:

Sinun näkemyksesi mukaan taiteilijan siis pitäisi muuttaa tavoitteitaan jos yleisö ei tykkää? Et siis hyväksy sellaista mahdollisuutta, että taiteilija tekee jotain vain itselleen, tai terapian vuoksi? Onko sarjakuvataide sinusta pelkkä palveluala?

Pullaa voi tehdä ilman reseptiä jos huvittaa, ja jos naapuri ei siitä tykkää hän voi jättää sen syömättä. Ei siitä tarvitse edes välittää.