Jep äänestystä kehiin.
Ja sitten onkin victorion vuoro sivaltaa rankalla kädellä nyky willeriä kaikkine puutteineen ja kommelluksineen.
Tuli juuri luettua tuo uusin Cheyennien kapina tarina. Aikanaan täällä oli puhetta keltaisen koiran paluusta ja jotenkin tarinan nimen perusteella ajattelin että kyseessä olisi kyseinen tarina. Onneksi näin ei ollut, sillä kyseinen tarina oli melko fataalista kuraa.
Koko tarina alkaa tönkösti, texin ja carsonin rupattelu tuokio eversti blackmoren kanssa on täysin kuiva, väritön ja mitäänsanomaton. Texille paljastuu kaikki asiat lähes heti ja texistä on muutoinkin tullut täydellinen typerys. Ennen texin ajattelu tapa oli rationaalinen ja fiksu, nykyään texin päässä on sahanpuruja enemmän kuin korpilaki sallii. Fort Stilmanin komentaja lähettää linnakkeen vaimot ja lapset huitsin herkkuun ja kun carson ilmaisee huolensa matkueen turvallisuudesta, texillä ei käy edes mielessä että matkueen kimppuun voidaan hyökätä, eipä! Lukija arvaa heti, että jaahas matkueen kimppuun hyökätään seuraavien parinkymmenen sivun kuluessa. Sivulla 71 (nro 4) Texikkö saapuu uutisineen linnakkeeseen, eli odotettavissa jäätävää tilanne analyysia ja pitkiä keksusteluja linnakkeessa, mutta mitä helvettiä? Tilanne linnakkeessa ohitetaan yhdellä ruudulla vailla yhtään keskustelu kuplaa! Yhdyn myös muiden lukijoiden huoleen aiheesta väijytyksistä selviäminen. On se nyt käsittämätöntä, vaikka konna onkin puolenpennin pilipaliroisto, että texiläiset ajautuu suoraan väijytykseen ilman epäilyksen häivää, sijoittuvat hyville holleille "ampumaradalla" ja selviävät. Samaa mieltä aikaisemman kirjoittajan kanssa, että khyllä aina pitäisi löytyä joku epäilys kokeneille konkareille, kuten vanha "heijastus kiväärinpiipusta"
Tarinan keskivaihe oli puurtamista ja pla pla pla höpö höpöä.
Uskomattominta paskaa oli jälleen kerran tarinan lopetus (kuin nykypäivän sotapeleistä - juokse putkessa ja paina hiiren vasenta korvaa kun jantteri nousee edessä)
Sivuilla 106-113, eli kahdeksan sivun aikana, tex painaa liipaisinta neljä kertaa! Neljä luotia lähtee ja tarinan neljä suurinta konnaa suorittaa matkaa kohti ruumishuonetta. Viimeinen tyyppi antautuu ja viimisellä sivulla heitellään pakolliset loppulorut. Kuka enään voi sanoa ettei MÄÄRÄMITTAISUUDELLA ole näppejään pelissä ? Kyseinen henkilö osoittaa tällä älykkyytensä tason vajoavan huomattavan paljon keskivertoa suomalaista alhaisemmalle tasolle! (ei sillä väliä ole, mutta osallistuminen keskusteluun aiheesta voidaan kyseenalaistaa näin ollen todella vakavin perustein)
Kuvitus maisemien ja muun infrasruktuurin osalta oli kyllä erityisen hienoa. Ihmisten naamoissa ja varsinkin texin naamassa on kuitenkin vielä parantamisen varaa.
Rennen suomennuskin oli jotenkin ihan käsittämätön "valotonta" verrattuna normaaliin ...
Joku kyseli noista teilattujen määrästä. Carson pudotti 6 cheyenneä ja 12 valko hipiäistä ryökhälettä. Tex pamautti päiviltä 11 cheyenneä sekä 14 etniseen enemmistöön kuulunutta edustajaa. Näistä neljä viimeisintä oli sarjan isokenkäisimmät konnat, jotka lähtivät virittelemään harppuaan. (Nolan, Russel, Jack Braden, Mike Rockman)
Itsellä ei oo tapana nuuhkia texejäni, mutta kun siitä on ollut puhe, niin testasin, yhtä vuodelta 1982 ja yhtä 2010 vuodelta. Eroa oli, mutta en kumpaakaan mielellään nuuhkaise toista kertaa
Kokonaisuuden arvosana Cheyennien kapina 7,42 Eli jää kauheasti alle keskiarvon.
Mike Rockmanista tuli mieleen, että aika useesti texeissä tarinan pää bossi lähtee lopussa mieluummin hautaan kuin linnaan. Tuskin koskaan esim haavoittuu vakavasti tai menettää tajuntansa ja jää siksi kiinni.
