Professori Anni Isotalon tutkimuksia

[tertsi]

Pakko-ostos.

Pakko-ostos.
Minulla on ollut etuoikeus nähdä mustavalko-originaaleja tästä albumista. Olivat kyllä hyvännäköisiä!

Hämmästyttävää kuinka vähän Anssi luonnostelee ihmishahmojaan. (kaikki ruudut eivät olleet silloin vielä tussattuja)

[VesaK]

No nyt Valkoisen meren timantit on nähty, ei vielä kunnolla luettu... mutta voi halvatun peeveli, mitä se kirottu kiire teettää! Noin paljon ei pitäisi luonnostelu- ja apuviivoja muuten kommeesti tehdyssä albbarissa näkyä.

[Markku Myllymäki]

Valkoisen meren timantit luettu! Oikein hyvä tarina, taas! Ja piirros oli vauhdilla tehtyä, mutta oikein hyvin toimi. Ne apuviivat oli sympaattisia... 

[Veli Loponen]

Valkoisen meren timantit luettu!

Minäkin sain omani tänään. Näyttää oikein hyvältä, jopa paremmalta mielestäni kuin edellinen. Arvostelu tulee varmaankin ensi viikolla.

[tertsi]

Vein kaverin lapsille Anni Isotalo kakkosen.
Sain tosi ison kiitoksen. Oli tainnut ykkösalbbu tehdä aikamoisen vaikutuksen yksitoistavuotiaaseen.

[El Lobo]

Olipa miellyttävä yllätys eilen mennessäni kirjakauppaan hakemaan Blacksadia, niin sielläpä oli Anni 2 myös odottelemassa hyllyssä.

Täytyy peesailla edellisten kirjoittajien mielipiteitä. Tarina on mielestäni kypsempi kuin edellisessä - oikeastaan missään vaiheessa lukijalla ei ole tunnetta, että asioita kiirehditään eteenpäin jonkin tietyn ennalta asetetun sivumäärän ehdoilla (paitsi ehkä sivu 63 on hiukan töksähtävä).

Apuviivat tosiaan pomppaavat välillä ilkeästi silmään. Viimeinen kokonainen aukeama s.62-63 on jo hiukan (liian?) luonnostellun ja kiireessä tehdyn näköinen, kun vertaa sitä ensimmäisiin sivuihin. Viimeinen sivu onneksi on taas laadullisesti paremmin linjassa muun albumin kanssa. Etten meinisi ihan yltiökriittiseksi, niin sivujen 56-57 toimintakohtaus on aika komea ja samoin sivun 41 sähäkkä ruutujako.

Etukansi on muuten todella hyvän näköinen. Takakansi taas ehkä vähän pliisu johtuen ujosta fonttikoosta/valinnasta.

Anni 2 oli kyllä positiivinen kokonaisuus ja toivottavasti tulee jatkoa.

[Ossi Hiekkala]

Vilkaisin minäkin Anni 2:sta kaupassa ja kyllähän se oli (ulkoisesti) aika kiireellä tehdyn oloinen. Värit olivat pliisut ja latteat ja nuo kumittamattomat apuviivat pomppasivat ilkeästi silmään. Ei näin. Olisi muuten ihan pätevä piirros ansainnut kyllä arvoisensa viimeistelyn. Pitää tutustua albumiin tarkemmin paremmalla ajalla.

[puro]

Tykkäsin, vaikkakin selkeästi kuukausi-kaksi lisäaikaa olisi jättänyt viimeistellymmän ulkoasun. Minua häiritsi luonnos/apuviivojen lisäksi myös joidenkin sivujen mustan viivan huono laatu...

Sivukorvalla tosin kuulin festareilla, että jatkoa on tulossa, mutta vuoden päästä vissiin vasta.

-P.

[Curtvile]

Tykkäsin, vaikkakin selkeästi kuukausi-kaksi lisäaikaa olisi jättänyt viimeistellymmän ulkoasun. Minua häiritsi luonnos/apuviivojen lisäksi myös joidenkin sivujen mustan viivan huono laatu...

Sivukorvalla tosin kuulin festareilla, että jatkoa on tulossa, mutta vuoden päästä vissiin vasta.

-P.

Niin monen muun töissähän mitään apuviivoja ei edes huomaisi eikä niihin kiinnittäisi huomiota.
Kritiikillä on siis kehuva osansa myös.
Bosporin helmeä odotellaan jo kiivaasti, sillä tämänkaltaista sarjakuvaa kaivattiinkin.
Se että muutkin kuin HC-sarjakuvaihmiset huomaavat että tehdään muitakin sarjakuvia kuin Heilän, Juban ja Hiltusen työt (ja juu Kovacs jne.) niin se ei voi olla huono asia mikäli haluamme saada kotimaista sarjakuvaa julkaistuksi .

Vieläkään en ole sinut kaikien tarinaelementtien kanssa, mutta sarja petraa osa osalta.

[Wilpuri]

Onko Isotalo löytänyt tässä teoksessa itselleen jo personallisuuden? Ensimmäisen osan oman elämänsä statisti oli jotenkin niin vaisu ja kuiva, että voi veikkoset...

Taidan kyllä tämän uudenkin läpyskän hakea, kun saan inspiraation, mutta yritän pitää odotuset matalalla...

[jonecky]

Itselläni tarttui vasta nyt Blacksadin (nam!) oston mukaan kummatkin Annit ja täytyy sanoa, että itse kyllä diggasin paljon näistä kummastakin, juoneen on paneuduttu hyvin taustatyötä myöten ja piirrosjälki ainakin minulle ihan kiva. Pieni epäloogisuus minun mielestäni oli tässä kakkosessa tuo GPS-juttu, eli miten jussipaitapojat sinkoilivat paikasta paikkaan noin vain ja ennen kaikkea miten GPS-kätköjä oli paikoissa (mm. tuo lopun luostarin kolo), mitkä olivat käsittääkseni salakätköjä ja rakennettu kymmeniä tai satoja vuosia sitten jolloin kännyköitä ei ollut olemassakaan... vai ymmärsinkö taas vain väärin ? 

[VesaK]

Joskus sitä pitää antaa fantasiallekin tilaa. Suosikkikohtaukseni esmes Indiana Jones ja viimeinen ristiretki -leffassa on se, kun Indy & co. etsii aarrekartan avulla kätköpaikkaa historiallisesta kirjastosta, kohtaa johon karttaan on piirretty ruksi, ja kas perhanaa, keskellä lattiaa on kuin onkin ihan saamarinmoinen (mosaiikki?)raksi-kuvio.

[Anssi Rauhala]

ennen kaikkea miten GPS-kätköjä oli paikoissa (mm. tuo lopun luostarin kolo), mitkä olivat käsittääkseni salakätköjä ja rakennettu kymmeniä tai satoja vuosia sitten jolloin kännyköitä ei ollut olemassakaan...

Taisittepa pikemminkin ymmärtää aivan oikein: kyse on mystisestä, kosmisesta, salaperäisestä juonenkäänteestä, jonka ei tarvitse ollakaan loogisesti perusteltavissa. Ketolan Mikko osaa puhua tämän vielä vakuuttavammin läpi. Ei yksi puulaatalle maalattu ikonikaan oikeasti pysäyttäisi konepistoolinluoteja, mutta meillähän olikin ihmeitätekevä ikoni.

Kiitos Dupondt -kommentista!

[jonecky]

Taisittepa pikemminkin ymmärtää aivan oikein: kyse on mystisestä, kosmisesta, salaperäisestä juonenkäänteestä, jonka ei tarvitse ollakaan loogisesti perusteltavissa. Ketolan Mikko osaa puhua tämän vielä vakuuttavammin läpi. Ei yksi puulaatalle maalattu ikonikaan oikeasti pysäyttäisi konepistoolinluoteja, mutta meillähän olikin ihmeitätekevä ikoni.

No ilmankos, taas susirajan tyhmää vietiin 

[Hege]

Kirjastosta kannoin Marian koodin luettavaksi ja tuomioni on seuraava: lisää mustaa.
Lukiessa rupesin miettimään mistä tämä amatöörimäisyyden tunne kumpuaa. Syinä voisi olla tekstaus, tämä ollee käsintekstattua, oikein selkeää ja luettavaa, mutta jotenkin siinä on semmoinen "nyt minä kirjoitan selkeästi" -tunne, jäykkyys tai jokin.
Ja sitten on tuo mustan vähäisyys. Rautalankamainen viivapiirros yhdistettynä kohtuu valjuun värimaailmaan hankaloittaa lukemista. Piirrokset häviävät tummissa harmaan ja ruskean sävyissä väriin.
Kun piirtäjä ei ole erikseen varjostanut, eikä värittäjäkään ole varjoja tehnyt, on lopputuloksena tylsähkö tasavalaistus.

***/*****