En tunne Milla Paloniemeä oikeassa elämässä. Ainoan kerran kun olen hänet 'tavannut' oli kun taannoin jonotin vaimon työkaverillleen lahjaksi ostamaan Kiroileva Siili -kalenteriin omistuskirjoituksen Tampereen kirjamessuilla. En oikein tule lukeneeksi siiliä muutenkaan tahi noteeranneeksi Millan tekemisiä ylipäätään. Täällä Kvaakin puolella tietty joskus tulee nähneeksi hänen kirjoituksiaan, mutta siinä kaikki.
Siitä huolimatta - tai ehkä juuri sen takia - Milla oli viimeöisessä unessani erittäin läheinen ystäväni. Jopa niin läheinen, että pääsin näkemään hänen upouutukaista kirjaansa, joka kertoi vompatista. Viiva oli aika lailla erinäköistä kuin siilissä, ja se oli väreissä. Vähän (mutta vain vähän) tuli mieleen Beatlesin Yellow Submarine -taide. Kyseessä lieni jonkinlainen eläinaiheinen lastenkirja, ja se oli painettu hassusti tosi pieneen kokoon, tyyliin 10 x 10 cm. Sisäsivuilla oli jonkinlaisia luukkuja, joiden alla olevat piirrokset veivät tarinaa eteenpäin, vähän niin kuin Muumipeikko Eksyy -kirjassa.
Nimi oli vielä jotenkin hauska väännös vompatti-sanasta, ja ärsyttää todella, etten sitä enää muista. (Norpatti-sanalla oli taatusti tähän unessa joku vaikutus.) Vompatus? Vompauttaja? Aargh, mikään ei tunnu oikealta.
