huaa!
mää en oo eres tainnu tänne koskaa kirjoottaa vielä. vai olisinko? noaivasama.
hei, moon milla. (ja ny kaikki yhteen ääneen: "hei, milla!"..)
oon 23-vuotta vanha. tulin tänne suureen kaupunkiin (vantaalle) syksyllä-03 eteläpohojammaalta jalasjärveltä. siis opiskelemaan graahvista suunnittelua evtek muotoiluinstituuttiin. näillä näkymin menos viimeenen vuosi. joskin nyt alkanu viedä tuo sarjispuoli niin kovaa vauhtia mukanaan, että taitaa opitskelutki vähä venähtää.
piirtäny oon niin pienestä kersasta ku oon vaan pystyny. mun jutut on kai aina ollu vähä omituisia. oon aina piirtäny sarjakuvamaisia tarinoita, enkä oikestaan koskaa tykänny tehrä mitää yksittäisiä kuvia, niinku kai lapset yleensä..
joskus olisinko ollu 8v, kävin jalasjärvellä Veikko Savolaisen pitämällä sarjiskurssilla. Joonas ihastu mun vauhdikkaaseen tyyliin piirtää hevossarjiksia ja kannusti jatkamaan. Joonas on edelleenki yksi suurimmista esikuvista. siitä se kai sitte lähti. sillon jo päätin vakaasti, että tuun piirtämään sarjakuvia "isona". se on vaan aina ollu osa mua. piirtelin sitte koko lapsuusajan lukemattoman määrän hevossarjiksia (niin strippejä kuin vakavampiakin tarinoita) ja toimitin omaa hevoshullu-tyyppistä lehteeki hyvän aikaa. + jotain random-elukkasarjiksia piirtelin.
yläasteella lopetin hevossarjat (mua kiusattiin!) ja piirtelin vaan jotain eläinaiheisia juttuja ja yksittäisiä teiniangsti-kuvia päiväkirjoihin
ya:n lopus ja lukion alus sarjakuvat jäi ja graafinen puoli alko kiinnostamaan enemmän. lukion jälkeen kävin kauhajoella vuoden kansanopistoa, jonka aikana syntyi myös strippisarjis Pertsa isoveljen käsikirjoittamana Iltasanomien kuukauden kotimaiseksi (marraskuu 02). 03-keväällä loin kissa-ja koirahahmot, jotka myöhemmin julkaisin omaskustanteena (kesä-04) Tassutellen-nimellä. Keksin laittaa tuolloin töitäni esiin nettiin ja sain sitä kautta paljo positiivista palautetta ja innostusta jatkaa juttuja.
Ja sitte tuliki siili. Eli tylsä luento (syksy -03) + mun omituinen huumorintaju + eläinrakkaus = kiroileva siili. Täts it.
Sitte laitoin senki nettiin näytille ja loppu onki historiaa. Tai jotain.
Nykyysin siis piirustelut jatkuu edelleen ja piirtelen mielelläni muutaki ku siiliä, kunhan vaan ehdin. Haaveena vielä joskus piirrellä jotain hevosjuttuja..
Sarjakuvia tulee luettua melkoisen vähän, mutta suurta ihailua herättävät ainakin Lena Furberg (parempia hevossarjakuvia vaan EI OLE!), Veikko Savolainen, Bill Wattersson ja Jii Roikonen (jasso on tuorein innostus, löysin sen vasta festareilla -05).
Kamuista tai Karvisesta en oo koskaan jaksanut erikoisemmin innostua, toisin kuin luullaan. Muhun vetoaa kaikki sopivan omituinen ja persoonallinen.
Huh, tulipa kauhiasti tekstiä.
ja jos joku ei vielä tierä, niin käy sitte
http://www.kiroilevasiili.fi :ssä, ja sitä kautta pääsee kurkkaamaan muitaki juttuja.
