Tintti

[Lurker]

Ja mistäs sen tietää, vaikka Totor tekisi myös paluun? Sattuisi vain olemaan aivan Tintin näköinen...
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Adventures_of_Totor

[CryingBlueRain]

Ainahan sitä voi pyristellä vastaan, mutta tosiasia on, että tulee päivä jolloin nuo oikeudet menee ja silloin Tinttikin on vapaata riistaa...Toivon, että olen näkemässä tuon ajan.

Jos eivät lait muutu, Hergén tekijänoikeudet kai raukeavat vuoden 2054 alussa?

Meikäläinen on silloin 83-vuotias. Eli tiukille vetää, jos haluan tuon päivän nähdä.

[Darth Mika]

Jos eivät lait muutu, Hergén tekijänoikeudet kai raukeavat vuoden 2054 alussa?

Meikäläinen on silloin 83-vuotias. Eli tiukille vetää, jos haluan tuon päivän nähdä.

Lääketiede menee eteenpäin ja eletään jonnekin 100-vuotiaaksi ja sukulaisten kiusaksi vähän ylikin. Hyvin ehdit nähdä ton.

[VesaK]

Mahdotonta on nyt sanoa mikä on viihdetuotteiden meininki ja esittämismuoto 40 vuoden päästä.

Eilen katselin pariisilaisessa divarissa Tintti Kongossa -kirjan alkuperäispainoksen näköislaitosta. Kovin karua jälkeähän se oli, ei mikään jättiharppaus Neuvostojen maan jälkeen.

Parasta olisi, jos Muulinsarvi-yhtiö repäisisi kunnolla ja tekisi opuksesta kokonaisvaltaisen uudistuslaitoksen: "Tintti Putinin maassa" !

(Ranskassa Putin tunnetaan sattuneesta syystä nimellä "Poutine") 

[Lurker]

Tintti-foorumillakin on pöhinää mahdollisista uusista Tinteistä: Angoulême International Festival of Comics 2014: A new "Tintin" album in 2017?

Le ThermoZéro olisi kiva yllätys! Sitä on sentään jo kymmenkunta sivua olemassakin Hergén itsensä tekemänä, ja valmis kässäri.

[Timo Ronkainen]

Thermozerossa on tosiaan kässäri, ainakin melkein kokonaan. Michel "Greg" Regnierin käsialaa.

Timo

[Lurker]

Thermozerossa on tosiaan kässäri, ainakin melkein kokonaan. Michel "Greg" Regnierin käsialaa.
Timo

Jep. En nyt muista, kuinka tarkkaan tätä joskus läpikäytiin, mutta täällä näytteitä.

[tmielone]

Huvitti aamulla lukea Saimaan ammattikorkeakoulun HERGE-projektista. Siinä puuhataan hermeettisten generaattorien parissa. Vaikea uskoa, että nimi olisi valittu sattumalta, mikä kertoo siitä, että insinöörit eivät ole ihan niin umpimielisiä ja sivistymättömiä kuin humanistit haluavat kuvitella.

[Timo Ronkainen]

Lisää Thermozerosta:

The new tintin.com journal (in French) – “Tintin and the Thermozero” – is now online!
Le Thermozéro is the working title for a story that was considered for Hergé's The Adventures of Tintin and then later, for his Jo, Zette and Jocko series.
In the late 1950s, at a time when he was experiencing writer's block, Hergé asked comic book author Greg if he had any ideas for a new Tintin story. Greg met Hergé a few days later with a synopsis. Reactions were mixed at the Studios Hergé: half the team like the action story, the other half saw it as a simple rehash of the The Calculus Affair. After making eight pages of sketches, Hergé decided to abandon the project.
Unwilling to abandon a good idea, Hergé planned to make Le Thermozéro the plot of the third 1960s Tintin live-action film, but in the end this project was also left by the wayside.
Hergé then asked his right-hand man, Bob de Moor, to change the synopsis and work it into the sixth Jo, Zette and Jocko adventure. After a few sketches were made this project also fell through when Bob de Moor took on the important task of modernizing the scenery in The Black Island.
Synposis
On a rainy day, Tintin, Haddock and Calculus are involved in a car accident with a German man they had previously just been speaking with. Tintin leaps to the man's resuce, pulling him out of his car and covering him with his coat. Bizarrely, some people try to put the man into their own car before the ambulance arrives! He slips something into Tintin's coat without anyone seeing. Thus Tintin and his friends become embroiled in a story revolving around a high-tech weapon.
Read more about the Thermozéro in the new French-language journal on tintin.com. The theme naturally leads to the present-day debate on whether or not a new Tintin story will be published one day. Let us know what you think?

[Timo Ronkainen]

Tämä Tintinin viralliselta Facebook-sivulta:

Here is an extract from a recent interview (recorded by Philippe Tomblaine on 19 February 2014) with the artist currently producing “Asterix”, Didier Conrad. Didier answers a question regarding the idea of a future “Tintin” adventure.

QUESTION: “On the subject of relaunching famous series, what are your thoughts on the idea of a new Tintin, or a “Tintin in the style of...”, sometime before the year 2053?”

D.C. "I think we will see a new Tintin within the next ten years. I do not think that it would make sense to try the “in the style of” approach. Dupuis tried this idea out as a way to relaunch Spirou. But Spirou was always a series that did not rake in huge sums despite permanently being in print (within the weekly magazine), despite its fame and despite public support. Spirou is a series that was always promoted and supported by its publisher despite quite modest commercial success, apart from the Petit Spirou spin-off. But even Le Petit Spirou, like Titeuf, is still a fairly lightweight player, considering that the majority of readers are French-speakers.
But like Asterix, Tintin cannot be compared to these series. Asterix and Tintin have brought a huge international fan base to the Franco-Belgian comic scene and these titles practically launched the comic-book market by themselves. They have also both become social phenomena. My prediction is that even if Fanny Rodwell decides to proceed with a new Tintin album, it will still take a few years to come up with a new Tintin that will be accepted by the public. It took about four years to make Asterix – volume 35, with Uderzo guiding everyone. But although fans and experts have their own ideas about what would make a good “Tintin”, Hergé is not here to steer the project.
But there is another big problem to be solved: one of the strengths of Tintin used to be that he was both contemporary and intemporal. That said, looking at the stories today Tintin really is a twentieth-century character. Will a twenty-first century Tintin work? Trying to compare Tintin with Blake and Mortimer is risky, because Tintin has a readership twenty times that of Blake and Mortimer. In this respect Asterix is lucky to be completely intemporal: you can read Asterix and Cleopatra today for the first time and be charmed by it, without any nostalgia for a bygone era!"

[Pässi]

Tämä nekrofilia on niin oksettavaa, että kirosanat loppuu kesken.

[Lurker]

Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.

[Darth Mika]

Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.

No jos ovat huonoja niin ei sit tarvii ostaa niitä. Kyl mää ootan näitä ja jos tulevat 10 vuoden sisällä, eikä 1953 jälkeen niin olen erittäin tyytyväinen.

[Mambrinon kypäri]

Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.

Oi, minulle kelpaa sellainenkin tarina joka on aiheeltaan ja teemoiltaan sellainen joka olisi voinut lähteä Hergen kynästä. Tuossa Conradin haastelussa nostettu pointti on oikeastaan paljon huomionarvoisempi: Tintti oli suorastaan 20. vuosisadan henkilöitymä: Lehtimies.

2010-luvulle päivitetty Tintti ei välttämättä toimisi. Ensinnäkin on tietenkin kysymys ikuisesti ikääntymättömistä hahmoista, kun Tintti-sarjakuvia ei enää tullut lisää, hahmot ikään tulivat (ainakin omassa mielikuvituksessani) leimaantuneeksi tiettyyn ajanjaksoon, siitä huolimatta että eiväthän hahmot varsinaisesti ikääntyneet 40-luvulta 60-luvulle mentäessä, vaikka ympäröivä maailma vanheni. Mutta mielikuvien tasolla kuitenkin.

Toiseksi, aikamme on oikeasti hyvin erilainen, ja oli muuttumassa kovin erilaiseksi jo viimeisten albumien aikana. Kapteeni Haddock (ja oikeastaan koko Tintti-seikkailu) joutui Aakkostaiteen käsikirjoituksessa identiteettikriisiin - ja hippihuumekulttuuri on tänään kaukaista historiaa.

Montako sähkösanomaa albumeiden kuluessa lähetettiin? Puheluja soitettiin? Sanomalehti tekee kuolemaa. Tintti, videoblogisti? Tintti lentokentän lippuautomaatilla? Tintti turvatarkastuksessa? Onko merikapteeneja? Haddock, Costa Concordian tai Panama-saarille rekisteröidyn kontteja rahtaavan ruostepurkin kapteeni? Tuhatkauno ja iPäd? Tintti Twitterissä? Kaikki tällainen tuntuisi päälleliimatulta, toimimattomalta. Aku Ankassa se ehkä toimii, mutta toimiiko sittenkään? (Minä lopetin tilauksen.) Moderni ei ole enää entisensä.

Vaikka toisaalta onhan se samanlainenkin. Mainitsemattoman länsieurooppalaisen maan paikallisviranomaiset kehottavat romanikiertolaisia pystyttämään leirinsä kaatopaikalle, 'koksia' rahdataan orjiksi, Balkanin ja Etelä-Amerikan 'banaanitasavaltojen' valtiollinen tilanne on ailahtevainen. Lähi-itä on edelleen Lähi-itä, paitsi että terrorismi on saanut entistäkin synkeämmän kaiun.

Ja toisaalta uusio-Tintti -seikkailun aikakauden sitominen jollekin 'kultaiselle' vuosikymmenelle olisi parhaimmillaankin kuin Don Rosa ja 50-luvun barksiaaninen Ankkalinna. Pastissi, jonkinasteinen nostalgiatrippi, ajankohtaisen ja tämänpäiväisen sijasta eräänlainen toisen maailmansodan jälkeisen maailman oman itsensä Corto Maltese, poikkeuksella että elävästä tullut aave. Menneen modernin muisteloa. Jokin epämääräinen vanhan ja tämänpäiväisen sekoittava keinotekoinen 'määrittelemätön' aikakausi taas tuntuisi loukkaukselta.

Onko tällä jorinalla päämäärää? Ei kai, ajattelen vain ääneen.

-

Minä toivoisin rohkeaa ratkaisua, jota Moulinsartien tuntien ei varmasti saada. Keski-ikäinen Tintti.

[Pässi]

Kyl mää ootan näitä ja jos tulevat 10 vuoden sisällä, eikä 1953 jälkeen niin olen erittäin tyytyväinen.

Hei Darth Mika, mitäpä jos sitä piirtäisit ja kirjoittaisit itse omat mieleisesi Tintti-sarjikset. Ne olisivat nimittäin aivan yhtä aitoja ja arvokkaita kuin nämä Hergén muistoa ja toiveita häpäisevät euronkuvat silmissä kehitellyt kannibalisointiviritykset.

Fanifiktiota saa kyllä piirtää kuka hyvänsä, ja sitähän tämä Conradkin haluaa tehdä. Mutta hän haluaa myös myydä sitä, mikä on äpärätoiminnan kylmintä ydintä. Ja kaupaksi se epäilemättä myös menisi, koska maailma on täynnä arvostelukyvyttömiä uuvatteja näitä ostamassa.