Kannatan uus-Tinttejä, jos ne pohjautuvat Hergén ideoille, luonnoksille ja aihelmille. Toivottavasti onnistuvat yhtä hyvin kuin uutukaiset Blaket ja Mortimerit. Lucky Luket ja Asterixit sen sijaan... parempi olla sanomatta mitään.
Oi, minulle kelpaa sellainenkin tarina joka on aiheeltaan ja teemoiltaan sellainen joka olisi voinut lähteä Hergen kynästä. Tuossa Conradin haastelussa nostettu pointti on oikeastaan paljon huomionarvoisempi: Tintti oli suorastaan 20. vuosisadan henkilöitymä: Lehtimies.
2010-luvulle päivitetty Tintti ei välttämättä toimisi. Ensinnäkin on tietenkin kysymys ikuisesti ikääntymättömistä hahmoista, kun Tintti-sarjakuvia ei enää tullut lisää, hahmot ikään tulivat (ainakin omassa mielikuvituksessani) leimaantuneeksi tiettyyn ajanjaksoon, siitä huolimatta että eiväthän hahmot varsinaisesti ikääntyneet 40-luvulta 60-luvulle mentäessä, vaikka ympäröivä maailma vanheni. Mutta mielikuvien tasolla kuitenkin.
Toiseksi, aikamme on oikeasti hyvin erilainen, ja oli muuttumassa kovin erilaiseksi jo viimeisten albumien aikana. Kapteeni Haddock (ja oikeastaan koko Tintti-seikkailu) joutui Aakkostaiteen käsikirjoituksessa identiteettikriisiin - ja hippihuumekulttuuri on tänään kaukaista historiaa.
Montako sähkösanomaa albumeiden kuluessa lähetettiin? Puheluja soitettiin? Sanomalehti tekee kuolemaa. Tintti, videoblogisti? Tintti lentokentän lippuautomaatilla? Tintti turvatarkastuksessa? Onko merikapteeneja? Haddock, Costa Concordian tai Panama-saarille rekisteröidyn kontteja rahtaavan ruostepurkin kapteeni? Tuhatkauno ja iPäd? Tintti Twitterissä? Kaikki tällainen tuntuisi päälleliimatulta, toimimattomalta. Aku Ankassa se ehkä toimii, mutta toimiiko sittenkään? (Minä lopetin tilauksen.) Moderni ei ole enää entisensä.
Vaikka toisaalta onhan se samanlainenkin. Mainitsemattoman länsieurooppalaisen maan paikallisviranomaiset kehottavat romanikiertolaisia pystyttämään leirinsä kaatopaikalle, 'koksia' rahdataan orjiksi, Balkanin ja Etelä-Amerikan 'banaanitasavaltojen' valtiollinen tilanne on ailahtevainen. Lähi-itä on edelleen Lähi-itä, paitsi että terrorismi on saanut entistäkin synkeämmän kaiun.
Ja toisaalta uusio-Tintti -seikkailun aikakauden sitominen jollekin 'kultaiselle' vuosikymmenelle olisi parhaimmillaankin kuin Don Rosa ja 50-luvun barksiaaninen Ankkalinna. Pastissi, jonkinasteinen nostalgiatrippi, ajankohtaisen ja tämänpäiväisen sijasta eräänlainen toisen maailmansodan jälkeisen maailman oman itsensä Corto Maltese, poikkeuksella että elävästä tullut aave. Menneen modernin muisteloa. Jokin epämääräinen vanhan ja tämänpäiväisen sekoittava keinotekoinen 'määrittelemätön' aikakausi taas tuntuisi loukkaukselta.
Onko tällä jorinalla päämäärää? Ei kai, ajattelen vain ääneen.
-
Minä toivoisin rohkeaa ratkaisua, jota Moulinsartien tuntien ei varmasti saada. Keski-ikäinen Tintti.