Tintti

[Garwin]

...mutta nyt jos koskaan on paikallaan sanoa sananlaskun sanoin: Loppu hyvin, kaikki hyvin!

[Darth Mika]

Kävin tänään sarjakuvafestivaaleilla ja sieltä löyty tuo "The adventures of Tintin: Tintin in the Congo"  Se oli kai ainoa kappale, mutta siellä oli muita alkuperäisiä mustavalko Tintti-kirjoja: Tintin in America, Tintin in the Land of Soviets, Cigaros of the Pharaoh ja The Blue Lotus.
Hinta oli 24 euroo.
Kirjan takakannessa lukee, että näitä on tehty myös: The Broken Ear, The Black Island, King Ottokar's Spectre ja The Grap with the Golden Claws.

Joku sanoi, että toi fontti on ihan kamlaa näissä kirjoissa. Mun mielestä tää on ihan hyvä fontti. Tossa esimerkkikuva kirjasta ja fontista.
Siinä on myös se alkuperäinen versio Tintin pitämästä oppitunnista.

No olen nyt onnellinen alkuperäisen Tintin omistaja...aion kyllä ostaa noi muutkin Tintti-kirjat.  

[K.I.P]

Tossa esimerkkikuva kirjasta ja fontista.

Heh heh.....
Taisi Hérge olla näkijä.
Eiköhän tilanne Belgialaisessakin koulussa ole jo noin ?
Enkä nyt tarkoita entisiä siirtomaita......

[J Lehto]

Mistä mieleeni tulee... Eikös joskus joku tehnyt sellaisenkin pastissin kuin "Tintti Belgiassa". Ja joutui oikeuteen? Sarjainfossa joskus 70-luvun lopulla jotain tästä.

[Timo Ronkainen]

Joku sanoi, että toi fontti on ihan kamlaa näissä kirjoissa. Mun mielestä tää on ihan hyvä fontti. Tossa esimerkkikuva kirjasta ja fontista.

no what the f.. tuohan kun EI ole comic sans. Onpa outoa. Tämän kustantaja oli...?

Timo

[Darth Mika]

no what the f.. tuohan kun EI ole comic sans. Onpa outoa. Tämän kustantaja oli...?

Ai eikös tää olutkaan sama kirja...onko näitä 120 sivun originaali-Tinttejä enemmänkin.

No tossa liitetiedostossa on tietoja tosta kirjasta.

Se on periaatteessa samannäköinen kirja kuin aikanaan Turun sarjakuvakaupassa myytävä, mutta ISBN on eri.
http://www.sarjakuvakauppa.fi/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2751

[Timo Ronkainen]

Faaraon sikareissa on Comic Sans. Capslockit päällä.

[Petteri Oja]

Se on periaatteessa samannäköinen kirja kuin aikanaan Turun sarjakuvakaupassa myytävä, mutta ISBN on eri.

Mystillistä. Onko siinä täsmälleen samanlainen kansikin kuin Turun Sarjakuvakaupan Tintissä? Netin kirjakaupat tunnistavat molemmat ISBN:t mutta en googlettelulla osannut tehdä sen kummempaa eroa kirjojen välille.

[Darth Mika]

Mystillistä. Onko siinä täsmälleen samanlainen kansikin kuin Turun Sarjakuvakaupan Tintissä? Netin kirjakaupat tunnistavat molemmat ISBN:t mutta en googlettelulla osannut tehdä sen kummempaa eroa kirjojen välille.

Kyllä kansi on aivan samannäköinen. Tässä ei kylläkään missään lue milloin tuo on painettu. Espanjassa kylläkin. Kaikki tieto on siinä aikasemmassa viestissäni näkyvillä. Muuta en kirjasta löydä.
Tosi outo homma!

[Severi]

 

Kannattaa lukea Belgian siirtomaavallan historia tai ainakin kuningas Leopoldin osuus ja sitten miettiä miten Brysselin herkkupuodeissa myydään pieniä suklaakäsiä.

"Antwerpenin kädet", joita voi löytää suklaapuodeista, eivät luonnollisesti viittaa Kongossa Leopold toisen aikana tehtyihin hirmutekoihin, vaan Antwerpenin kaupungin legendaan jättiläisestä nimeltä Druoon Antigoon. Antigoon keräsi tullia kaupungin läpi virtaavan Schelde -joen sillalla ja niiltä jotka kieltäytyivät maksamasta, Antigoon katkaisi käden ja heitti sen jokeen.
 
Lopulta roomalainen sotilas Silvio Brabo katkaisi jätin oman käden ja viskasi sen jokeen. Täten suklaakäsillä näyttäisi olevan vanhempi "historia" kuin Kongon savustetuilla ihmiskäsillä, vaikka en tiedäkään milloin ensinmäiset suklaakädet tulivat markkinoille. Ja onpa markkinoilla myös Antigoon olutta.
 
Ilmeisesti Antwerpenin kaupunki sai nimensä edellä mainitusta legendasta.  Kaupungista löytyy ensimmäiset maininnat jo 300 -luvulta jKr. Antwerpenin nimi on oikeastaan kaksiosainen: ant tarkoittaa kättä ja werpen tarkoittaa heittämistä. Jälkimmäinen on jo ammoin muuttunut englannin kielessä sanaksi warp ja kaikkihan tietävät mistä tuo sana on sittemmin saanut lisämainetta.
 
 

Lakupekka-nimistä tuotetta ei ymmärtääkseni ole koskaan ollut myynnissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fazerin_lakritsi
Sen sijaan se on näistä lakritsituotteista syntynyt pejoratiivisen merkityssisällön saanut nimitys. Sitä käytetään nykyään yleensä vain jopa korostetun rasistisessa tarkoituksessa.

Hellaksella on 50-luvulla ollut myynnissä Musta Pekka -nimistä lakritsia.

http://populaari.blogspot.com/2006/11/musta-pekka-lakritsi-1953.html

Fetsi-päinen Laku Pekka oli Chymoksen tuote. Chymos oikein julkaisi 1980 -luvulla  samannimistä "sarjakuvalehteä", joka tasollaan hyvinkin kilpaili Toni Ponin kanssa. Näin yhden tuollaisen lehden sarjakuvafestivaaleilla. Tätäkään painotuotetta ei sensuroitu, vaikka sarjakuvan ystävänä olisin kenties tällä kertaa tehnyt poikkeuksen.
 

[Pässi]

80-luvun puolivälin Laku Pekka -mainoksissa animoitu Laku Pekka esitettiin sankarina, joka ottaa lakurosvot kiinni. Vilaus tästä kampanjasta voidaan nähdä tästä klipistä. Bonuksena Seppo Taalasmaa mainostamassa kahvia.

[Lurker]

80-luvun puolivälin Laku Pekka -mainoksissa animoitu Laku Pekka esitettiin sankarina, joka ottaa lakurosvot kiinni. Vilaus tästä kampanjasta voidaan nähdä tästä klipistä. Bonuksena Seppo Taalasmaa mainostamassa kahvia.

Kiitti näistä kultt. hist. arvokkaista tiedoista! Laku Pekka lakritsia on siis todellakin ollut.

[hdc]

Fetsi-päinen Laku Pekka oli Chymoksen tuote. Chymos oikein julkaisi 1980 -luvulla  samannimistä "sarjakuvalehteä", joka tasollaan hyvinkin kilpaili Toni Ponin kanssa. Näin yhden tuollaisen lehden sarjakuvafestivaaleilla. Tätäkään painotuotetta ei sensuroitu, vaikka sarjakuvan ystävänä olisin kenties tällä kertaa tehnyt poikkeuksen.

Hei, mä muistan lukeneeni tuon, se tuli jonkun muun lehden oheisliitteenä (Koululainen? Kultapossu? Mitä näitä oli?)

[tmielone]

80-luvun puolivälin Laku Pekka -mainoksissa animoitu Laku Pekka esitettiin sankarina, joka ottaa lakurosvot kiinni. Vilaus tästä kampanjasta voidaan nähdä tästä klipistä. Bonuksena Seppo Taalasmaa mainostamassa kahvia.

Nyt pelottaa. Minähän muistan nähneeni lähes nuo kaikki mainokset. Laku-Pekka ei ollut jäänyt mieleen, mutta Samarat, Camelit ja Light Beer sitäkin paremmin.

[tertsi]

Hankinpas sitten minäkin äsken Tintti Au Congo -albumin. Kysyin vielä lelukaupan myyjältä, että onkos sitten varmasti sensuroimaton originaaliversio. Kuulemma on.

edit:
Tintti. Pitäisi olla: Tintin