Kirjoittaja Aihe: Tintti  (Luettu 513196 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

echramath

  • Suomen Hakki Hamsteri -kerhon puheenjohtaja
  • Jäsen
  • Viestejä: 3 433
Vs: Tintti
« Vastaus #960 : 01.10.2011 klo 19:34:30 »
Vieläkin mä ihmettelen että miksi Tintti Amerikassa ei lähde poikimaan oikeusjuttuja.

Sitähän on sensuroitu, mitä tulee mustaan väestönosaan, mutta varmaan kyse on siitä, että amerikkalaisten kannalta kyse on jostain hämärästä vanhasta eurooppalaisesta sarjakuvasta, josta kukaan ei ole kuullutkaan.
I've got 99 problems, but luftballons ain't one.

Mambrinon kypäri

  • lukee, myös sarjakuvia
  • Jäsen
  • Viestejä: 584
Vs: Tintti
« Vastaus #961 : 01.10.2011 klo 19:52:15 »
Samaa mieltä olen kuten suurin osa muistakin täällä näemmä: nimenomaan asiallinen info joka tekee kaikille selväksi että tämäkin taideteos on (valitettavasti) aikansa lapsi ja mitä Belgian Kongossa todella tapahtui (eikä esimerkiksi jotain typerehtivää "KauhiaVaaraSisältääHirmuistaRasististaM ateriaalia" -varoituslätkää kanteen mikä ei palvelisi sitten niin ketään tai mitään).

Itse asiassa epäilen ettei tämä kongolaisherra edes usko sensuurivaatimuksen menevän läpi, ja tavoitteena onkin saada mahdollisimman paljon julkisuutta asialleen, vaikkapa sitten sille mahdollisille tosiseikalle että Tintti-albumeihin tulee jonkinlainen esipuhe tai alkusana.

Niin tätä minäkin tarkoitin, ehkä vähän kärjistetysti. Se, että kielletään jokin sarjakuva kokonaan niin on minusta huvittavaa ja valitettavaa.
Pistetään sarjakuvaan vain erillinen informaatio-sivu, jossa kerrotaan miten Kongossa elettiin oikeesti siihen aikaan ja kuinka Belgia sorti aikanaan Kongoa.
Eli tuo informaatio-sivu olisi erillinen, ei nidottu kirjaan. Silloin ne ihmiset, jotka TIETÄVÄT KONGON RASISTISET VIITTAUKSET TINTISSÄ JA JOTKA EIVÄT PIDÄ MYÖSKÄÄN TUOSTA TRAGEDIASTA, mutta haluavat lukea Tinttinsä niinkuin ne ennen olivat.

Kyllä se minun puolestani saisi olla ihan nidottu albumiin. Ainahan sen voi jättää lukematta. Jos haluaa nostalgoida niitä muinoisia aikoja kun niitäkään asioita ei tarvinnut ajatella, voi etsiä autenttisia nostalgia-aikakauden painoksia divareista.

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Tintti
« Vastaus #962 : 01.10.2011 klo 20:19:41 »
Herra Bienvenu Mbutu Mondondo tekee politiikkaa, mikä on jo sinänsä täysin riittävä syy inhoutua ja irtisanoutua kaikesta mitä hän sanoo, tekee ja edustaa.

Ja näinpä teenkin, kun kerran nykyään kuuluu hyviin tapohin irtisanoutua kaikesta.
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Doctor Phantomizer

  • Kesyttämätön outolintu
  • Jäsen
  • Viestejä: 6 253
  • Bite from the dust til the dawn
Vs: Tintti
« Vastaus #963 : 01.10.2011 klo 20:24:21 »
Toivon että miehen ehdottamaan vaihtoehto ratkaisuun, eli selventävään esipuheeseen, päädyttäisiin. Ja toivon että asia käsitellään nyt niin perusteellisesti että tätä aihetta ei tarvittaisi enää käsitellä. Sillä ainakin minua alkaa pikkuhiljaa jo vituttaa asiasta keskustelun lukeminen ja keskustelu. Ei siksi etteikö aihe olisi tärkeä, mutta se on silti epämiellyttävä. Ja aihetta on käsitelty aika pitkään.
"Ollie, the only people who have to worry about Big Brother are the people who are doing something wrong."-Green Lantern, Hal Jordan.

X-men

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 088
  • Comics costs too much, damned!!!
Vs: Tintti
« Vastaus #964 : 01.10.2011 klo 20:29:08 »
Vieläkin mä ihmettelen että miksi Tintti Amerikassa ei lähde poikimaan oikeusjuttuja.

Tai Piko ja Fantasio Neuvostoliitossa jne.
There Are Too Many Comics Which Don't Get Published Here.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Tintti
« Vastaus #965 : 01.10.2011 klo 21:04:27 »
Oikeudenkäynnissä on puolustuksen puheenvuoro 14. lokakuuta Brysselin käräjäoikeudessa.

Sitä ei kai kukaan pysty kiertämään, etteikö Tintti Kongossa olisi äärimmäisen rasistinen opus. Aikansa naiivien käsitysten heijastuma, sanoi Hergé itsekin. Kyse onkin kaiketi siitä, pitäisikö albumi poistaa myynnistä. Ehkä perimmäinen tarkoitus Bienvenu Mbutu Mondondolla on kuitenkin kiinnittää huomio Belgian kaameaan siirtomaamenneisyyteen...

Tintin äärioikeistokatolisnatsivalloonimaisuus on kyllä kaikkein selvimmin esillä Ihmeellinen tähti -albumissa.

Mahtoiko tekijää vaivata jonkinlainen huono omatunto, joka melkein pakkomielteenomaisesti pakotti hänet korjailemaan tuotantoaan jälkeenpäin.

tertsi

  • Vieras
Vs: Tintti
« Vastaus #966 : 01.10.2011 klo 21:08:03 »
, etteikö Tintti Kongossa olisi äärimmäisen rasistinen opus. Aikansa naiivien käsitysten heijastuma, sanoi Hergé itsekin. .
Ei minusta äärimmäisen rasistinen. *
Rasistinen kylläkin. Ja aikansa naiivien käsitysten heijastuma, totta.

edit:
* Tintti Kongossa on kuitenkin kaukana siitä, mitä Leopold joukkioineen puuhasi todellisessa elämässä.
« Viimeksi muokattu: 01.10.2011 klo 21:09:55 kirjoittanut Tertsi »

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Tintti
« Vastaus #967 : 01.10.2011 klo 21:18:05 »
Tintti Kongossa on kuitenkin kaukana siitä, mitä Leopold joukkioineen puuhasi todellisessa elämässä.

Heh, siinäpä meillä vasta olisikin kaikkien aikojen lastensarjakuva. Mutta...

...eikö sekin ole sinänsä hirvittävä rikos ihmisyyttä vastaan, että käyttää sarjakuvaa propagandavälineenä, jolla nuo menneet kaameudet siloitellaan vekkuliksi seikkailuksi. Hergé saattoi tehdä sen jopa tietoisesti, tiedä häntä. Hän ei ollut rexistien jäsen, mutta oli mukana luomassa heidän regaliaansa ja ideologista välineistöään lehdistössä. Ja kuten edell. viestissäni sanoin, Ihmeellisessä tähdessä haisee natsismi.

Illodiini

  • Multikeskinkertaisuus
  • Jäsen
  • Viestejä: 813
  • #MeHirviöt
Vs: Tintti
« Vastaus #968 : 01.10.2011 klo 21:39:35 »
Näinä netin aikoina sisällyttäisin tuohon mahd. esipuheeseen lyhyen selostuksen Kongon silloisesta tilanteesta, mutta kuitenkin ilman Passion of Christ-tyyppistä väkivaltapornoa, ja ohjaisin kiinnostuneemmat jollekin asiaa seikkaperäisemmin käsittelevälle webbisivulle. Mielestäni tämä esipuhe voisi olla irroitettavissa. Eihän raamattuihinkaan tarvitse lisätä historiallisia faktoja ristiretkeläisten tekemistä verilöylyistä tai katolisen kirkon noitien kiduttamisista/polttamisista.
"There's nothin' wrong with bein' a son of a bitch."

-- Gaspode the wonder dog (Terry Pratchett, Moving Pictures)

Jari Lehtinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 4 011
  • Itsevalaiseva myyrä joka selvittelee kurkkuaan
Vs: Tintti
« Vastaus #969 : 01.10.2011 klo 23:15:08 »
...eikö sekin ole sinänsä hirvittävä rikos ihmisyyttä vastaan, että käyttää sarjakuvaa propagandavälineenä, jolla nuo menneet kaameudet siloitellaan vekkuliksi seikkailuksi.

Ei ole.

Tai on, jos haluaa käyttää muita kuin taiteellisen arvottamisen mittareita.

Kysymys kuuluu, miksi haluaisi, paitsi perinteisistä syistä: Saadakseen asialleen huomiota, tehdäkseen itsensä tarpeelliseksi, pönkittääkseen virkaansa, pyörittääkseen bisnestä, laukoakseen hybrismittarinsa yli 9000 pykälän, tuottaakseen mahdollisimman paljon pahaa mieltä, kärsimystä ja tuhoa jumalana jumalan paikalla tuomitakseen eläviä ja kuolleita, eikä kukaan kerro, millä oikeudella. Millä oikeudella ylipäätään joku toinen aina ottaa itselleen oikeuden määrätä, mitä saamme lukea ja kirjoittaa, katsoa ja kuunnella, olen kysynyt 30 vuotta. Vastausta ei ole ikinä kuulunut.

David Novitz on edelleenkin oikeassa: yhteiskunnallisessa taidekeskustelussa ei käsitellä sanallakaan taidetta. Kritiikin ja käsittelyn kohteena on yhteiskunta, jossa julkaistaan tietynlaista taidetta. Ja tässä, arvoisat naiset ja herrat, tässä haisee natsismi.

Harmittomimmillaan ja surkuhupaisimmillaan tämä näkyy meidän kaikkien syvästi kunnioittamassamme ja rakastamassamme lastensuojelussa, neekerinsuukoissa ja lakupiipuissa. Yhteistä on periaate, joka on tolkuton ja mieltä vailla. Se olettaa, että kun sanat muuttuisivat, maailma muuttuisi, kas simsalabim. Että todellisuus olisi olemassa käyttämiemme sanojen varassa ja maailmaa hallittaisiin sanojen ja käsitteiden avulla. Että puhuntaa muuttamalla todellisuus muuttuisi, ehkä jopa vihdoinkin vastaamaan teoriaa, abrakadabra.

Jos lapsipsykologit olisivat vakavissaan ja oikeasti huolissaan, he julkaisisivat netissä ajantasaisen listan kaikista (tarkoittaa: kaikista) saatavilla olevista mielestään vahingollisista taideluomuksista, ja päivittäisivät luetteloa ajantasaisesti kulloistakin heikunkeikunmuotia vastaavaksi, sen sijaan että tulevat ulos kaapista raivoamaan viiden vuoden välein suupieli veristä vaahtoa pursuten ja heilutellen adresseja, joiden allekirjoittajista kukaan ei ole vaivautunut tutustumaan teokseen, josta on olevinaan kysymys.

En tue taideluomusten käyttämistä poliittisena käsikassarana ja hengeltään rajoittuneiden virkamiesmäisen mekaanisesti ajattelevien käkikellojen show-numerona. Ne ansaitsevat parempaa.

Oletteko ikinä nähnyt sensoria, joka on valittanut siitä että sensuroitava on loppunut?

Amerikassa melkein-presidentinpuoliso Tipper Gore sai tahtonsa läpi, ja rap-levyihin lisättiin varoitustarra "Parental advisory: explicit content."

Ratkaisu oli kauaskantoinen ja tehokas. Siitä alkaen yksikään rap-levy ei ole ollut vakavastiotettava, ellei siinä ole komeillut tätä tarraa.

Toivottavasti rva Gore on tyytyväinen.
« Viimeksi muokattu: 02.10.2011 klo 11:04:46 kirjoittanut Jari Lehtinen »
”Yhdysvalloissa vuosittain julkaistaan 720 miljoonaa kappaletta »C o m i c s» sarjakuvia … joista ei vain puutu kaikki kasvatuksellinen arvo, vaan jotka ovat suorastaan vahingollisia.” Lastemme puolesta, Kansainvälisen lastensuojelukonferenssin Suomen päätoimikunta 1952.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Tintti
« Vastaus #970 : 01.10.2011 klo 23:52:03 »
Belgialaiset tekivät pahaa Kongossa ja monet muut eurooppalaiset sitten monessa muussa maassa. Ja tekevät edelleen. Melkein yhtä paljon kuin ennenkin, uskaltaisin väittää. Nyt ne hyväksikäytön ja alistamisen muodot vaan ovat toiset kuin 100 tai 200 vuotta sitten.
Jos taas aletaan hakea kirjaa joka on eniten aiheuttanut murhetta mustalle kansanosalle niin Raamattu on selkeä voittaja. Sen verran paljon populaa on sodissa ja muuten teurastettu Afrikan mantereella kristinuskoon ja sen levittämiseen vedoten. Tintin aiheuttama mielipaha on sen rinnalla hyttysen paska.

Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia vaikka nyt eletäänkin Perussuomessa. Piplia on tietenkin tuonut Afrikkaan ja afrikkalaisille myös hyvää. Ja niin on Tinttikin. Erilaisten piraattituotteiden muodossa Tintti on elättänyt varmasti kymmeniä afrikkalaisia perheitä. Elleivät eurooppalaiset tuntsi Tintin harharetkeä kyseiseen maanosaan, eivät he myöskään hankkisi sieltä Tintti-matkamuistoja, väitän.

Mondondon hanke on hänen oma ristiretkensä (ja politiikkaa jos niin halutaan). Se että hänellä on mahdollisuus nostaa moinen kanne, on rohonjuuritason Afrikasta katsottuna aikamoista luksusta. Ihan hienoa toimintaa tavallaan, mutta mieleen tulee tosiaan kysymys: mikä vanha teos on seuraavana listalla?
Tämäntyyppisten aiheiden (siis mahdollisesti rasismia sisältävien kuriositeettien) parissa askartelun sijaan minusta pitäisi keskittää voimia (talouden) rakenteiden muuttamiseen. Afrikkalaisten polkeminen (johon nykyaikana syyllistyvät muuten myös jenkit, intialaiset ja varsinkin kiinalaiset) pitäisi saada vihdoinkin vähenemään, enkä ole ollenkaan vakuuttunut auttaako tämä oikeusjuttu siinä piiruakaan. 


Yhteistä on periaate, joka on tolkuton ja mieltä vailla. Se olettaa, että kun sanat muuttuisivat, maailma muuttuisi, kas simsalabim. Että todellisuus olisi olemassa käyttämiemme sanojen varassa ja maailmaa hallittaisiin sanojen ja käsitteiden avulla. Että puhuntaa muuttamalla todellisuus muuttuisi, ehkä jopa vihdoinkin vastaamaan teoriaa, abrakadabra.
Mutta tuohan on hieno teoria! Kyllä sanat ja käsitteet nimen omaan ohjaavat ajatteluamme ja käytöstämmekin. Ja todellisuus on/käsitetään niiden varassa. En tosin väitä että käsitteet aina helpottaisivat todellisuuden hahmottamista, mutta se taas on helppo antaa anteeks sillä sanoilla on paljon muitakin tehtäviä.
Nähdäkseni esittämäsi teoria menee mönkään nimen omaan siinä että sanoja ei voi kontrolloida. Pahaa ei saa pussiin. Käsitteitä ei voi padota eikä puhelimia tukkia (paitsi Pohjois-Koreassa). Mikään ei nimittäin ole helpompaa kuin keksiä kielletyn sanan tilalle toinen samaa tarkoittava sana. Sensuuri ei pysy perässä, sillä sanojen taustalla olevat ideat ja ajatukset ovat kuitenkin vapaita vellomaan.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Tintti
« Vastaus #971 : 02.10.2011 klo 01:42:26 »
Reilu parikymppinen Hergé oli varmasti aivan vilpitön ja albumin syntyaikana vielä katolisen oppi-isänsä abbe Norbert Wallez'n vaikutuksen alainen. Herge varmasti uskoi lähetystyön hyvyyteen (jossa oli toki hyviäkin puolia) ja siirtomaa-ajatuksiin (jossa ei ollut paljonkaan hyviä puolia).  Näköalojen laajeneminen myöhemmin muutti ajatuksia. Melko pian sen jälkeen sarjoissa oli toisenlainen henki.
Picarot-albumin sävy on suorastaan kyyninen, ihan sama kuka vallassa on, slummit ovat ja pysyvät, vaikka partiosotilaiden univormut vaihtuvat. Albumin syntyajan (1971-76) latinalaista amerikkaa kannattaa tutkia, jolloin saa siihen perspektiiviä.
Jonkun sarjakuvan kieltäminen, sensuroiminen tms. ei saa historiaa muuttumaan, eikä asioita paremmaksi. USA:n armeijassa ei seksuaalinen häirintä varmaankaan loppunut vaikka Masin kenraali Kaluuna laitettiin ojennusleirille ja pyytämään anteeksi neiti Söpöltä.

Tämäntyyppisten aiheiden (siis mahdollisesti rasismia sisältävien kuriositeettien) parissa askartelun sijaan minusta pitäisi keskittää voimia (talouden) rakenteiden muuttamiseen. Afrikkalaisten polkeminen (johon nykyaikana syyllistyvät muuten myös jenkit, intialaiset ja varsinkin kiinalaiset) pitäisi saada vihdoinkin vähenemään,

Juurikin näin.

Timo

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Tintti
« Vastaus #972 : 02.10.2011 klo 09:33:05 »
Vaikka sen jo aikaisemmissa viesteissäni sanoin, en tosiaankaan kannata Tinttien sensurointia millään tasolla.

Mutta kyllä sanat ja niiden merkityssisältö luovat todellisuutta; sitä käsiteympäristöä, jossa me elämme. Kuinkas muutenkaan? Jos neekerinsuukko on rasistissävytteinen sana kaikissa muissa maissa, niin kuinka se ei sitä juuri Suomessa olisi? Sanahan on tuontitavaraa Euroopasta.

Tietty jos oma iho on valkoinen, voi suhtautua aika rennosti siihen, että joitakin nimitellään Laku-Pekaksi. Hei, sehän on vain sana! Ota huumorilla!

Tintin tekijä oli monella tapaa ahdistunut ja omaa paikkaansa hakenut henkilö, joka tunsi syyllisyyttä niin monesta asiasta.

Hergé: Pakko sanoa, että itse uskoin länsimaailman tulevaisuuden voivan riippua Uudesta järjestyksestä [kansallissosialistisesta Eurooppa-suunnitelmasta]. Monille demokratia oli osoittautunut pettymykseksi ja Uusi järjestys loi uutta toivoa. Sen kaiken valossa, mitä on tapahtunut, on tietenkin ollut valtaisa virhe hetkeäkään uskoa sellaiseen."
http://en.wikipedia.org/wiki/Ideology_of_Tintin

Uusi Hergé oli eri kuin se ultrakonservatiivinen vanha. Kuten Timo kirjoitti, synti, sovitus ja anteeksianto (itselle) päättyi Picarot-albumiin.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Tintti
« Vastaus #973 : 02.10.2011 klo 12:06:06 »
Tintti Amerikassa -albumissa on se hieno paraati. Ne pitkät nauhat, joita ikkunasta heitellään, ovat reikänauhoja. Sille on ihan oma nimikin: ticker tape parade.

Tuli vain mieleen, kun Disney-ketjussa keskusteltiin niistä reikänauhakoneista.

« Viimeksi muokattu: 22.12.2016 klo 21:44:24 kirjoittanut Lurker »

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Tintti
« Vastaus #974 : 03.10.2011 klo 12:25:02 »
Tuo Kongo-albumin viimeisen ruudun Tintti-patsas oli mennyt multa ohi. (Hämmentävää miten vähän sitä näkee, vaikka kuinka yrittää katsoa)

Ihmettelin matkoillani Afrikassa montaakin puista Tinttiä, mutta ne onnettomat tunarit eivät ole tajunneet tehdä kopiota tuosta Kongo-albumin patsaasta (tai särkyneen korvan), vaan väsäävät rumia (ks. netistä rippaamani kuva alla) isoja, kohloja ja hävyttömän kalliita "näköistinttejä" ja snowyja.
Kuvassa etualalla näkyy myös hellekypäräpäinen "herrahahmo". (Lisää näet Googlaamalla "colonial figure" ja kuvahaku.) Tällaisia kypäräpäisiä sotilaita, vartioita, district officereita yms plantaasiherroja, valkkuja ja niiden mustia kätyreitä on veistetty "toteemeiksi" ympäri Afrikkaa abaut 150 vuotta.
Niitä on myynnissä toreilla ja Curio-kauppiailla (Tintit on sentään toistaiseksi hieman harvinaisempia...) "Hilpein" näkemäni siirtomaasetti oli asetelma, jossa kaksi isäntää kuritti eli kidutti mustaa alamaistaan. Hieman vaivautuneena myyjä sitä esitteli. Päädyin lopulta hankkimaan vain yhden vartijan (koristeeksi) ja yhden hellekypäräpäisen ukon (koska se nimen omaan toi jollain oudolla tavalla mieleeni Tintin).


Saisinkohan vielä suhteilla hankittua eli teetettyä tuollaisen aidon puisen afrikkalaisen Tintti-patsaan (ja olisko se sitten päheä)?  Entä olisiko moisilla kysyntää ihan "kehitysavuksi" asti?
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson