Kirjoittaja Aihe: Tintti  (Luettu 512139 kertaa)

0 jäsentä ja 3 Vierasta katselee tätä aihetta.

K.I.P

  • Jäsen
  • Viestejä: 996
  • Kyseenalaisia™ näkemyksiä
Vs: Tintti
« Vastaus #690 : 21.02.2010 klo 12:07:06 »

Pistinpä merkille tuon lukemisen jälkeen kaksi erilaista tarinaa "Haddock" nimen synnystä. Vuonna 2004 Tintin at Sea -näyttelyluettelossa (Yves Horeau, englanniksi 2004, käännös Michael Farr) nimen juontuvan suositusta ranskalaiselokuvasta Le capitaine Craddock vuodelta 1931 - Haddock Kultasaksisessa ravussa laulaa Horeaun mukaan tunnistettavasti musikaalikomedia Craddockin lauluja (Youtubessa on pätkiä).

Kiitokset mielenkiintoisista blogiartikkeleista.

Tuo Craddoc sai kellot soimaan komentosillalla, kun siinä oli jotain tuttua....
Englantilainen Amiraali Sir Cristopher Cradock (siis yhdellä d:llä), tuhoutui lippulaivoineen (Good Hope) ensimmäisessä maailmansodassa, melkoisen tunnetussa Coronelin meritaistelussa Chilen rannikolla.

Tuolla "Craddoc teorialla" on siis ainakin useampi merellinen esikuva......
 

homo homini hupus tupus

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tintti
« Vastaus #691 : 22.02.2010 klo 07:07:39 »
Aakkostaide löytyy netistä englanniksi ja ranskaksi sellaisesta paikasta kuin *********. Samoin Farrin Complete Companion to Tintin. Sekä 'Tintti-pastisseja'. (Ylläpidolle terveisiä: ******** *** ei ole laiton latauspaikka, vaan noudattaa vallitsevaa lainsäädäntöä isäntämaassaan. Sillä on miljoonia käyttäjiä. Ladatut kohteet joiden ilmoitetaan rikkovan tekijänoikeuksia tullaan saitin sääntöjen mukaisesti poistamaan.)

Voi kyllä se on laiton latauspaikka, yrittipä sitä perustella minkä tahansa sumean piraattilogiikan mukaan, eikä täällä noita linkkejä katsella nyt eikä jatkossa. / Ylläpito
« Viimeksi muokattu: 22.02.2010 klo 10:20:36 kirjoittanut Matti Karjalainen »

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Tintti
« Vastaus #692 : 22.02.2010 klo 12:16:42 »
Tuolla "Craddoc teorialla" on siis ainakin useampi merellinen esikuva......

Hyvä havainto. Hergé on taistelun aikoihin ollut seitsenvuotias naskali, joten siitäkin on varmaan jotain mieleen jäänyt.

Reima Mäkinen

  • Jäsen
  • Viestejä: 10 120
Vs: Tintti
« Vastaus #693 : 22.02.2010 klo 12:40:03 »

Pistinpä merkille tuon lukemisen jälkeen kaksi erilaista tarinaa "Haddock" nimen synnystä. Vuonna 2004 Tintin at Sea -näyttelyluettelossa (Yves Horeau, englanniksi 2004, käännös Michael Farr) nimen juontuvan suositusta ranskalaiselokuvasta Le capitaine Craddock vuodelta 1931 - Haddock Kultasaksisessa ravussa laulaa Horeaun mukaan tunnistettavasti musikaalikomedia Craddockin lauluja (Youtubessa on pätkiä).

Farr myöhemmässä Captain Haddock -kirjassaan (Egmont 2007, suomeksi osana
Voisiko olla niin että tässä on taustaa hieman manipuloitu. Eihän Moulinsartin intressisä ole varmaankaan antaa sellaista kuvaa että Herge olisi "varastanut" ideoita muilta? (Koska siellä ollaan niin tarkkoja Hergen töiden ja ideoidan lainaamisesta.) Itse olen ainakin ollut havaitsevinani muutamankin tälläisen elokuvakohtauksista varastetun idean.
"Facts are meaningless. You can use facts to prove anything that's even remotely true." Homer Simpson

Reijo Valta

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 2 228
  • Haddadaa
Vs: Tintti
« Vastaus #694 : 22.02.2010 klo 15:02:47 »
Voisiko olla niin että tässä on taustaa hieman manipuloitu.

Sellainen kävi mielessä.

Eihän vaikutteiden ottamisessa mitään pahaa ole, ja luulisi Moulinsartin intressissä olevan tarjota lukijoille uusia näkökulmia että kauppa kävisi.

homo homini hupus tupus

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tintti
« Vastaus #695 : 23.02.2010 klo 23:13:43 »
Motus et bouche cousue: Tintti sylttytehtaassa, eli mistä Hergé muikeni kuin vaari

"Jules Verne - néant."

Näin ykskantaan vastasi Hergé kerran kun häneltä kyseltiin lapsuudessaan lukemistaan kirjoista. Vaikka hän kiistikin että olisi lukenut Verneä lainkaan, teoksen 'Tintin chez Jules Verne' (1998, kustantajana Lefrancq) tekijät Jean-Paul Tomasi ja Michel Deligne osoittavat lukuisia yhtäläisyyksiä Hergén ja Vernen tuotannon välillä, niin paljon että niitä ei voida enää pitää pelkkinä yhteensattumina. Kyseessä ilmeisestikin olisi huomattava lähde, eikä pelkästään monille aiheille ja tapahtumille, vaan jopa Tintin seikkailujen perushahmoille: itse poikamaisen reportterin lemmikkikoirineen ja kapteeneineen päivineen väitetään olevan peräisin L'Ile Mysterieuse/ Salaperäinen saari - kirjasta, ja Dupont et Dupond olisi puolestaan poimittu eräästä Vernen vähemmän tunnetusta teoksesta. Monien piirrosten lähteenäkin kerrotaan käytetyn vuonna 1906 Voyages Extraordinaires -nimisenä ilmestyneitä Vernen koottuja teoksia.

(Independentin artikkeli, josta itse lainasin tiedot:http://www.independent.co.uk/news/tintin-70th-birthday-shock-herge-stole-him-from-jules-verne-1075858.html)


En ota asiaa esille tuomitsevaan sävyyn. Hergé on aiemminkin myöntänyt lainanneensa paljon. Hänen kerrotaan olleen huono keksimään alkuideoita, mutta hyvä niiden edelleen kehittelyssä. Tintin seikkailujen luominen on mainio saavutus, joka seisoo omilla jaloillaan, kaikilla taiteilijoilla on omat vaikutteensa joltakin taholta. Muistamme tältä saralta hyvin vaikkapa Barksin ja National Geographic -julkaisun.

Olisikohan kukaan sattumoisin tullut lukeneeksi kyseistä teosta? Lukisin sen itse mielelläni, jos saisin käsiini. (Ehkä pitää Amazonin Ranskan kaupasta hankkia, kun tulee muutakin asiaa sinne. Laitan tätä koskevan ilmoituksen kuitenkin divari-osioon, jos jollakulla olisi myydä, mikä taitaa tosin olla epätodennäköistä, harvat tässä maassa tuntuvat ranskaksi lukevan).

Itse huomasin yhtäläisyyksiä vajaa kymmenen vuotta sitten, kun lueskelin/selailin uudelleen Vernen 'Kapteeni Grantia etsimässä', joka oli lapsuuden peruina hyllyssäni. Nyt sitten googlasin 'Tintin...Verne', kun asia juolahti uudelleen mieleeni. Seuraavat seikat panin merkille tuolloin aiemmin pelkästään tuosta kirjasta (sen tyhjille sivuille tekemieni
muistiinpanojen perusteella):

* Kirjan alussa pulloposti löytyy hain vatsasta: 'Rakham Punaisen aarteessa' (s.46) hai hyökkää merenpohjassa sukeltavan Tintin kimppuun, ja nielaisee pullon jolla tämä puolustautui; 'Seikkailussa Punaisella merellä' hai nielaisee sukeltajalta putoavan räjähteen, joka laukeaa sen vatsassa vähän matkan päässä (kummallinen viehtymys muuten räjähtäviin eläimiin, eikö Afrikan seikkailussa norsukin saanut kyytiä tähän malliin...)

* Pullopostin kolmella eri kielellä kirjoitettua viestiä ovat osin tuhoutuneet, niitä joudutaan tulkitsemaan yhdistelemällä papereita keskenään: 'Yksisarvisen salaisuudessa' pienoislaivojen mastoihin piilotetut kolme pergamenttia täydentävät toisiaan, kun niitä tarkastellaan valoa vasten.

* Lainaus kirjan kolmannesta luvusta: "Malcolmin linna oli Skotlannin Ylämaiden uljaimpia.(...) sen graniittimuureja huuhtelivat LOCH LOMOND -järven kirkkaat vedet.": ei kaivanne selityksiä...

* Erittäin hajamielinen maantieteen professori Paganel, joka eksyy väärään laivaan ja joutuu toiselle mantereella kuin aikoi : paitsi tietenkin Tuhatkauno-tyyppinen hahmo, tulee myös mieleen Dupont et Dupond jotka joutuvat erehdyksessä mukaan kuumatkalle (pitkä matka loppusatamaan asti jolta ei kesken pääse pois)

* Andeilla kondorikotka sieppaa pojan, ja epäröidään uskalletaanko ampua ettei osuta poikaan: samoin 'Auringontemppelissä' kondori nappaa Miloun

* Haaksirikkoisia erehdytään etsimään väärästä paikasta: 'Rakham Punaisen aarteessa' aarre löytyy muualta kuin sitä aluksi etsittiin

* kadonneen etsintä: 'Tintti Tiibetissä' (mutta varmaan monen kirjan aihe...)


Olisi kiinnostavaa saada tietää Vernen tuotantoa paremmin tuntevilta, jos löytyisi lisää vastaavia tapauksia (siis sikäli kuin kukaan ei ole 'Tintin chez Jules Verne'-teosta sattunut lukemaan.)

Salaperäisestä saaresta on julkaistu suomeksi kaksi selvästi toisistaan eroavaa käännöstä. Otavan lyhennetty laitos on yksinkertaisesti nimeltään Salaperäinen saari, kun taas Kariston täydellisempi käännös on julkaistu neljän niteen sarjana
nimillä Haaksirikkoiset ilmapurjehtijat, Saareen heitetty, Kaksi vuotta saarella ja Saaren salaisuus. (Lähde: Wikipedia)

'Salaperäinen saari' löytyy englanniksi ja ranskaksi netistä Gutenberg-projektin versiona, jos sattuisi jotakuta kiinnostamaan. (Itse en ole tuota vielä ehtinyt lukea.)

« Viimeksi muokattu: 25.02.2010 klo 20:37:12 kirjoittanut homo homini hupus tupus »

Matti Karjalainen

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 934
  • Friendly Neighborhood Librarian
Vs: Tintti
« Vastaus #696 : 23.02.2010 klo 23:30:54 »
Kiinnostavia huomioita. Vernen "Kapteeni Grantin lapset" oli suosikkikirjojani joskus kakarana, ja onhan tuossa kieltämättä yhtäläisyyksiä Tintteihin. Lienevätkö sitten sattumaa vai eivät, mutta pitäisin aika ihmeellisenä etteikö Hergé olisi ollut edes jollakin tapaa tietoinen Vernen tuotannosta.

Vernen "Salaperäisestä saaresta" on muuten olemassa myös suomennettu sarjakuva-albumi, joka ilmestyi 1970-luvulla Maailman parhaita nuorisokirjoja sarjakuvina -sarjassa. Claudio Nizzi ja Franco Caprioli olivat tekijät sen takana.

Lainaus
kummallinen viehtymys muuten räjähtäviin eläimiin, eikö Afrikan seikkailussa norsukin saanut kyytiä tähän malliin...)

Sarvikuono taisi olla kyseessä.
"Onneksi kirjastonhoitajat ovat tunnollisia kaikissa tunnetuissa todellisuuksissa" (P.A. Manninen: Kapteeni Kuolio - Tampereen sankari)

puro

  • Multirajoitteinen
  • Jäsen
  • Viestejä: 2 261
  • Ei se siitä suttaannu.
Vs: Tintti
« Vastaus #697 : 23.02.2010 klo 23:56:00 »
Osa huomioista on kyllä varsin muikeita, mutta Loch Lomond on ihan oikea paikka Skotlannissa ja voi olla eksynyt sinne ihan niinkin.  :P

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Tintti
« Vastaus #698 : 24.02.2010 klo 00:53:35 »
Motus et bouche cousue: Tintti sylttytehtaassa, eli mistä Hergé muikeni kuin vaari

"Jules Verne - néant."

Näin ykskantaan vastasi Hergé kerran kun häneltä kyseltiin lapsuudessaan lukemistaan kirjoista. Vaikka hän kiistikin että olisi lukenut Verneä lainkaan, teoksen 'Tintin chez Jules Verne' (1998, kustantajana Lefrancq) tekijät Jean-Paul Tomasi ja Michel Deligne osoittavat lukuisia yhtäläisyyksiä Hergén ja Vernen tuotannon välillä,

Kyseistä teosta käsiteltiin Ville Hännisen Sarjainfon numeroon 123 (1/1999) laatimassa artikkelissa. Kyseisen jutun (kuten niin monta muutakin Sarjianfon juttua) löytää Sarjainfon arkistosta Nordicomicsista.

Lainaus
"Jean-Paul Tomasin ja Michel Delignen tutkimus Tintin Chez Jules Verne löytää häkellyttäviä yhtäläisyyksiä Jules Vernen kirjojen ja Hergén Tintti-sarjakuvien välillä. "

Timo

Severi

  • Sertifioitu Höpsisti
  • Jäsen
  • Viestejä: 300
Vs: Tintti
« Vastaus #699 : 14.03.2010 klo 14:31:08 »
 
Päivittäisen Hergé -ikuiskalenterin tapahtumat voi käydä tarkistamassa tästä blogista:
 
http://hergeperpet.blogspot.com/
 
Toivottavasti sivusto on täyden vuoden pystyssä...
 



Eih Bennek, Eih Blavek

Severi

  • Sertifioitu Höpsisti
  • Jäsen
  • Viestejä: 300
Vs: Tintti
« Vastaus #700 : 15.03.2010 klo 15:58:28 »
 
Södra Teatern/ Kägelbanan esittää musikaali-näytelmän "Tintin och Piratkopiorna" (Tintti ja tuoteväärennökset). Aiheina ovat varsin ajankohtaisesti itseilmaisu, sananvapaus ja copyright.

http://www.sodrateatern.com/sv/Program-och-biljetter/Evenemang/Tintin--Piratkopiorna/

Tintin lisäksi näytelmässä on mukana ainakin Dupondtit jotka nyt työskentelevät Ruotsin turvallisuuspoliisille, SÄPO:lle.  ???
Mikäli ymmärsin oikein niin ilmeisesti Kalkyl (Tuhatkauno) esittelee laitteitaan ja Castafiore taidettaan.
Myös mediamoguli Rastapopoulos noussee esiin ja Haddockin sekä Tintin välinen ystävyys joutuu koetukselle.
Ja lisäksi Milou on kadonnut.

Musiikki lienee yhdistelmä sellomusiikkia ja Rock 'n' Rollia.


Ensi-ilta su 28.3.2010 klo 16 paikallista aikaa.
Ilmeisesti viimeinen esitys on to 29.4. klo 19 paikallista aikaa.

Pääsyliput 140 kr (noin 14 eur) ja lapset/opiskelijat 90 kr (n. 9 eur).

Käsikirjoitus: Agneta Wallin
Ohjaus: Judith Hollander.
Musiikki: Pelle Halvarsson
Tuottaja: Calle Wallin
 
 
Päärakennuksen osoite: Södra Teatern, Mosebacke Torg 1-3, Södermalm:in kaupunginosa, Tukholma.
Ja Kägelbanan teatteri (näyttämö?) sijaitsee päärakennuksen takana.
 
« Viimeksi muokattu: 15.03.2010 klo 16:10:11 kirjoittanut Severi »
Eih Bennek, Eih Blavek

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Tintti
« Vastaus #701 : 15.03.2010 klo 16:08:16 »
Mahtaakohan tuohon näytelmään olla ihan Moulinsartin lupa?  :o

Timo

homo homini hupus tupus

  • Jäsen
  • Viestejä: 41
Vs: Tintti
« Vastaus #702 : 15.03.2010 klo 17:11:01 »
Mahtaakohan tuohon näytelmään olla ihan Moulinsartin lupa?  :o

Timo

Onko kysymys tarkoitettu tulkittavaksi muodossa:

A) Hämmästyttävää että Moulinsart on tullut myöntäneeksi luvan esittämiseen

B) On paheksuttavaa että kukaan rohkenee kajota pyhimysmäiseen sarjakuvaikoniin lupaa kysymättä

C) Aiempien esimerkkien valossa ihmisten pitäisi oman etunsa nimissä tajuta hakea lupaa Moulinsartilta

D) Vai jokin muu

Vai onko kysymys retorinen?  Tekijät varmaankin haluavat kyseenalaistaa tiettyjä vääristyneitä piirteitä vallitsevissa tekijänoikeuskäytännöissä. Jos näin on, heillä on ainakin minun vähäpätöisyyteni täysi tuki.

Harmi vain että joku on jo ehtinyt varastaa ideani Tintti-piraatista piraatti-Tintti -koplan jäljillä...
« Viimeksi muokattu: 15.03.2010 klo 19:02:48 kirjoittanut homo homini hupus tupus »

Severi

  • Sertifioitu Höpsisti
  • Jäsen
  • Viestejä: 300
Vs: Tintti
« Vastaus #703 : 15.03.2010 klo 19:21:19 »
 
Dagens Nyheter kirjoittaa tänään näytelmästä kulttuurisivuillaan otsikolla "Tintti taistelee omistusoikeudesta".
 
Lehden mukaan näytelmässä Tinttiä ahdistelevat laittomat kopioijat ja juridiset rajoitteet.

Tämähän lähestyy jonkinlaista metanäytelmää:
 
"Näytelmässä Tintti, joka edustaa taideteosta, käy vapauskamppailua sekä luojaansa että niitä vastaan, jotka laittomasti kopioivat häntä. Tintti yrittää säilyttää itsekunnioituksensa. Hänen luojansa, taiteilija Hergé, on tehnyt hänestä reippaan, uteliaan lehtimiehen ja sellaisena hän haluaa pysyäkin."
 
"Näytelmäkirjailija [Agneta Wallin] toivoo että sekä piratismin hellijät että omistusoikeusfanaatikot saisivat vilauksen vastustajan näkökulmasta."
 
Toimittajan kysyessä onko mahdollista että tämä joutuu oikeuksien haltijoiden kynsiin käsitellessään Tinttiä tällä tavoin, Agneta Wallin vastaa (suunnilleen):
 
"Tälläinen riski on olemassa. Kaikki mitä Tintistä kirjoitetaan kuuluu yhtiön [Moulinsart] oikeuksiin, mutta hän on myös meidän yhteistä kulttuurihistoriaa (referensrum). Minä tutkin mitä saan tehdä Tintillä, joka on ollut osa minua lapsuudesta asti."

Agneta Wallin myös näyttelee Tinttiä näytelmässään.
 

Pahoittelen jos suomennokset eivät osu ihan nappiin. Jos joku huomaa pahan virheen niin korjatkoon.
Eih Bennek, Eih Blavek

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Tintti
« Vastaus #704 : 15.03.2010 klo 21:07:08 »
Onko kysymys tarkoitettu tulkittavaksi muodossa:

A) Hämmästyttävää että Moulinsart on tullut myöntäneeksi luvan esittämiseen

A.
Koska on yleisesti tiedossa kuinka Moulinsart on kohdellut jokaista, joka on vähänkin "rikkonut" tekijänoikeutta. Laillisiakin kirjoja, nettisivuja etc Hergéstä ja Tintistä on painettu maanrakoon painostuksin ja rahan voimalla.

Timo