Hienoa, että joillakin ihmisillä on missio.
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tintti+Afrikassa+-albumi+joutuu+oikeuteen+nyt+Ranskassa/1135249168452
"Tintti Afrikassa -sarjakuva-albumi yritetään kieltää Ranskassa. Kongolainen kirjanpitäjä Bienvenu Mbutu Mondondo aikoo nostaa syytteen "kolonialistisen propagandan" sekä "rasismin ja muukalaisvihan" takia. Mbutu Mondondo yritti aiemmin saada teoksen oikeusteitse kiellettyä Belgiassa, joka oli Tintin piirtäjän Hergén synnyinmaa ja Kongon siirtomaahallitsija albumin julkaisuaikaan 1931. Vaatimus ei onnistunut Belgiassa. Kaksi vuotta sitten kongolaistaustainen ruotsalaismies ryhtyi oikeustoimiin albumia vastaan, mutta ei saanut sille myyntikieltoa Ruotsissa."
Taitaapi tämä olla Bienvenu Mbutu Mondondon ihan yksityinen missio koska en muista kuulleeni että Kongon viranomaiset olisivat mitenkään erityisen kiusaantuneita Hergén hengentuotteista. Tiettävästi Tinttiä ei ole koskaan sensuroitu Zairessa/Kongossa maan itsenäistymisen jälkeen. Tietysti suhtautuminen on vaihdellut ajan saatossa ja poliittisten valtasuhteiden mukaan mutta ainakin 2001 Belgia ja Kongo juhlistivat yhteisesti Tintin au Congo -albumia parillakin aiheeseen liittyvällä postimerkillä ja erikoisleimalla.
Ja löytyypä maasta mm. anniskelupaikka nimeltä
Chez Tintin.
Ettei vain olisi niin että (hiljainen?) enemmistö kongolaisista onkin jopa hieman ylpeä siitä että maailmankuulun reportterin seikkailut sijoittuvat myös heidän kotimaahansa. Harry Thompsonin mukaan Tintin au Congo myi Belgian Kongo/Zaire/Kongossa paremmin kuin missään muualla.
Vähintäinkin suhtautuminen lienee ristiriitaista:
http://www.nytimes.com/1999/01/08/world/kinshasa-journal-tintin-at-70-colonialism-s-comic-book-puppet.html?pagewanted=1 Kun aikakauslehti Zaïre teki tutkimuksen 1969 mitä 7 - 77 vuotiaat tuumivat Tintistä niin toimituksen mukaan tätä pidettiin jopa kansallisena sankarina ja niin lehti päätti viihdyttää lukijoitaan ko. jatkosarjalla.
Vaikka sarjan kaikki hahmot ovat karikatyyrejä niin toki Tintti Afrikassa kuvaa kongolaiset liioitellun stereotyyppisesti. Lisäksi samanlaista (ja kärjistetympääkin) mustien kuvausta löytyy Veikko, Tette ja Jykke -albumeista. Joten Hergén varhaista käsitystä mustista afrikkalaisista voi pitää ainakin naiivin lapsellisena ja erityisesti Kongon verisen historian muistaen ehkä jopa tuomittavanakin.
Mutta kuten
Nancy Rose Hunt toteaa Kongossa albumista on tullut postkolonialistinen vitsi. Vanhemmat ostavat albumia lapsilleen näyttäkseen miten heidän lapsuudessaan eurooppalaiset siirtomaaisännät näkivät kongolaiset. Heille albumi symboloi enemmän Belgialaisten käsitysten typeryyttä kuin mitään muuta. Tintti Afrikassa -albumin ja vaikka Tarzan -elokuvien postkolonialistinen tulkintatapa on ilmeisen vieras länsimaalaisille, mutta ilmeisesti se ei poista lukijoiden mahdollisuutta samaistua tarinoiden henkilöhahmoihin mikä selittänee muidenkin Tintti -albumien suosion niin Kongossa kuin muissakin entisissä siirtomaissa, kuten esim. Intiassa. *
Näiden lapsellisuuksien takia tuskin kukaan Tintti-fani pitää vakavissaan Tintti Afrikassa -albumia sarjan parhaana - mutta sen kieltämisen yrittäminen on mahdollisesti jopa vieläkin lapsellisempaa ja aikomus toimii jopa itseään vastaan sillä joka kohun jälkeen albumin myynti on vain kasvanut.
Kongolaisena Mondondo tietysti tietää kaiken edellämainitun mutta siitä huolimatta hän toteuttaa missiotaan. Noh, on tietysti ihan hyvä että sarjakuviin suhtaudutaan vakavasti ja että niistä keskustellaan.
Joten: Tervetuloa, Bienvenu, Suomen Sekametsiin testaamaan josko kielto onnistuisi täällä.
* (Lähde: Images and empires: visuality in colonial and postcolonial Africa
By Paul Stuart Landau, Deborah D. Kaspin, University of California Press. 2002)
