Kirjoittaja Aihe: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari  (Luettu 174400 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #105 : 09.09.2008 klo 13:07:01 »
"Piru äitineen perässäsi kiiliköön!" sanoi jo Othello, Paavo Cajanderin käännöksenä.

Mutta ootte oikeassa, saakeli. Komitatiivista ei käytetä yksikkömuotoa, vaan monikkomuotoja käytetään sekä yksiköllisissä että monikollisissa merkityksissä.

Mutta yksi poikkeus säännöstä näyttää olevan. Juuri tuota äitineen käytetään usein, huomasin, kun googlasin.

Jaaha. Lähdenkin sitten viikonloppuna vaimoineni mökille.

VesaK

  • Jäsen
  • Viestejä: 15 557
  • Kuka mitä häh?
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #106 : 09.09.2008 klo 13:26:49 »
Pitäisi kaivaa esille lehtileike reilun 10 vuoden takaa eräästä brittiläisestä ns. laatulehdestä (oliko peräti The Guardian) jossa Alixia ja juuri tätä albumia käytettiin yhtenä esimerkkinä siitä millaista pervoilua ranskalainen sarjakuva on. "Tämmöistä sitten pikku enfantit lukevat! Terrible! Ei ollut tämmöistä Busterissa eikä Judge Dreddissä, absolutely no-no!"   
“Like millions of Americans, I grew up with ‘Peanuts.’ But I never outgrew it.”
- Barack Obama

pappa-sami

  • Bedevore
  • Jäsen
  • Viestejä: 845
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #107 : 09.09.2008 klo 13:58:32 »
Paitsi niistä pois tippuneista alaviitteistä, niin myös oikoluvusta löytyy pikkuisia puutteita.

Puutteisiin syyllinen ilmoittautuu tässä. Enpä arvannut, että jo näin pian joudutaan näin tarkkaan syyniin. No, otetaan opiksi ja tehdään parannus.

Heh, sivulla 5 puhutaan talosta, jossa "poika äiteineen piileksi." Ei kai niitä äitejä ollut kuin yksi, siis "poika äitineen piileksi."

Intuitiivisesti sanoisin äiteineen. Sitä löytyy myös googlettamalla selvästi enemmän. Mikä ei tietenkään välttämättä takaa mitään.

Ja onko sivulla 4 muokattu Alixin puhekuplaa: "Mitä mieltä olet, Galva?"
Galva vastaa "Totta!".  Varmaankin Alix on alkujaan kysynyt jotain siihen tapaan kuin "Eikö olekin outo tapaus, vai mitä, Galva?"

Ranskisversiossa Alix sanoo: Curieuse arrivée!... Qu'en penses tu, Galva?... Suomeksi sanatarkasti: Outo saapuminen!... Mitä ajattelet siitä, Galva?... Galva vastaa: En effet!... Mais pour l'heure, rien ne vaut une bonne cruche de vin! Suomeksi sanatarkasti: Todellakin!... Mutta juuri nyt mikään ei ole hyvän viiniruukun arvoista. Galva ei siis vastaa kysymykseen vaan pelkästään kuittaa Alixin ensin lausuman toteamuksen. Hänellä kun on juuri sillä hetkellä muuta puuhaa. Itse syyllistyn myös joskus moiseen ja vaimohan ei siitä tykkää.

Sen sijaan sivulla 23 ruudussa 3 on pieni virhe: "Hänen äitinsä oli arvoituksellinen selvännäkijä loitsuineen...". Pitäisi olla selvänäkijä. Selvännäkijä sen sijaan voisi saada työpaikan liikkuvasta poliisista!

Intuitiivisesti käyttäisin kahtaa ännää. Google löytää selvänäkijän 9700 kertaa ja selvännäkijän 17200 kertaa. Mikä ei tietenkään takaa mitään, kuten edellä totesin.

pappa-sami

  • Bedevore
  • Jäsen
  • Viestejä: 845
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #108 : 09.09.2008 klo 14:13:33 »
Kun kerran alkuun päästiin, niin kommentoidaan myös Apollo kustannus -ketjussa olevaa käännöskysymystä.

Oliko muuten "Vaikenen kuin muuri" suomentajan vitsikäs viittaus toiseen sarjakuvaan vai löytyikö se alkuperäistekstistäkin?

Ranskisversion sivulla 36 sanotaan: je serai muet comme un tombe. Suomeksi sanatarkasti: olen mykkä kuin hauta. Vaikenen kuin muuri on sanonnan suomenkielinen vastine. Kyseessä ei siis ole humoristinen viittaus.

Hamilkar

  • Jäsen
  • Viestejä: 485
  • "ph’nglui mglw’nafh Cthulhu R’lyeh wgah’nagl fhta"
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #109 : 09.09.2008 klo 15:25:22 »
Intuitiivisesti käyttäisin kahtaa ännää. Google löytää selvänäkijän 9700 kertaa ja selvännäkijän 17200 kertaa. Mikä ei tietenkään takaa mitään, kuten edellä totesin.
Intuitio tai kielitunne perustuu tässä sanan ääntämykseen. Kyseessä on aspiraatio (loppuhenkäys) joka suomessa esiintyy usein yhdyssanoissa. Ei kuitenkaan kirjoiteta "tervettuloa", vaikka se olisi ääntämyksellisesti lähempänä. Kaikki osaavat tämän oikein, koska se on niin yleinen sana. "Selvänäkijä" on niitä outoja tapauksia, jotka menee jopa äidinkielenään suomea puhuvilta erittäin usein pieleen. Näin tämän oikeinkirjoitus meni ainakin omana lukioaikanani, mutta jos sittemmin Kielitoimisto olisi velttoudessaan raukkamaisesti löysännyt oikeinkirjoitussääntöä tässä(kin), niin ei voi mitään.

Aspiraatio sinänsä on mielenkiintoinen ja ilmeisesti todella hankala oppia (jos suomi ei ole äidinkieli). Esim. monet äidinkielenään ruotsia puhuvat, mutta muuten suomen täydellisesti hallitsevat eivät koskaan saa niitä aivan oikein lausuttua.

Mosabacka

  • Jäsen
  • Viestejä: 709
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #110 : 09.09.2008 klo 18:22:58 »
En edes muistanut, että tällainen sarjakuva on olemassa. Olen lukenut Alixeja joskus kahdeksankymmentäluvulla ja sen verran muistan, että kiehtovuus perustui historiallisuuteen. Sen päälle kun oli jonkinmoinen juoni, niin hyvä sarjakuva oli silloin. Laitoin kirjastoon hankintaehdotuksen, jotta saan lukea uusimman Alixin. Jos albumi on hyvä, niin harkitsen myös sen ostamista.
kehittyvä willeristi

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #111 : 09.09.2008 klo 20:13:13 »
Kuten tuossa etusivun arvostelussa todettiin, Alix on aidosti historiallisen aikakautensa lapsi. Päähenkilö ei ihmettele ollenkaan, vaikka prefekti pulikoi vesileikeissään alastomien tenavien kanssa; orgioissakin loikoillaan rennosti. Toki Alix on suoraselkäinen heppu ja osoittaa moraalisen närkästyksensä vaikka pöydän kaatamalla, mutta silloin hänen motiivinsa ovatkin ihan oikeat.

Joissakin luolamiesjutuissa sankarin (tai sankarittaren) modernisuus ärsyttää ihan tavattomasti, kuten Luolakarhun klaanin tapaisissa jutuissa. Primitiivisessä ympäristössä se vielä korostuu.

Gothicus

  • Jäsen
  • Viestejä: 2 788
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #112 : 10.09.2008 klo 07:53:50 »
Joissakin luolamiesjutuissa sankarin (tai sankarittaren) modernisuus ärsyttää ihan tavattomasti, kuten Luolakarhun klaanin tapaisissa jutuissa. Primitiivisessä ympäristössä se vielä korostuu.

Tuo on juuri noin! Ei oikein mene täydestä, jos esimerkiksi muinaisessa Egyptissä elänyt henkilö kuvataan moraaliltaan, käytökseltään ja maailmankuvaltaan nykyaikaisen länsimaisen ihmisen kaltaiseksi. Se on hemmetin ärsyttävää. Ihminen on aina tavallaan oman aikansa ja kulttuurinsa vanki. Samoin jos muinaiseen aikaan sijoitettujen henkilöiden käymät keskustelut muistuttavat television saippuasarjojen henkilöiden dialogia, niin kyllä puistattaa. Esimerkiksi Christian Jacq:n Ramses sarjassa oli hieman tuota vikaa. Mies on egyptologi, mutta eipä vaan mennyt juttu täydestä. Egyptologi ei siis tarkoita hyvää historiallisten tarinoiden kertojaa, tai hyvää kirjailijaa, vaikka faktapuoli varmasti onkin hyvin hallussa.

Mika Waltarin historiallisista romaaneista tulee puolestaan aina sellainen olo, että tämähän voisi olla vaikka totta. Henkilöt eivät käyttäydy nykyaikaisten länsimaisten kulttuurikoodien mukaisesti, vaan elävät selkeästi omalle ajalleen tyypillistä todellisuutta. Waltarilla tuntuu olevan loistava kyky tavoittaa tuo todellisuus, tai ainakin tehdä siitä uskottavan oloisia tulkintoja.

En nyt muista, että olisin koskaan lukenut näitä Alixeja, mutta kiinnostus niitä kohtaan kyllä heräsi. Jos kerran kyseisessä sarjakuvassa kuvataan mm. roomalaisia orgioita uskottavasti, niin sen täytyy olla lukemisen arvoinen. Täytynee siis tutustua Alixiin pikapuoliin.
"Ihminen on ihmiselle kettu."

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #113 : 10.09.2008 klo 15:06:14 »
Jos kerran kyseisessä sarjakuvassa kuvataan mm. roomalaisia orgioita uskottavasti, niin sen täytyy olla lukemisen arvoinen. Täytynee siis tutustua Alixiin pikapuoliin.

Orgioita! Orgioita! Me haluamme orgioita!

Alixin todenmukaisuus on tietty tulkintaa, mutta hyvin uskottavalta se tuntuu.

Joissakin lähteissä (esim. Wikipedia ja Alix) väitetään viimeisen Tintin-lehdessä ilmestyneen tarinan olleen L'enfant grec vuonna 1980, mutta kyllä ainakin tämän sivun mukaan Vercingétorix alkoi ilmestyä numerossa 17/1985. Jälkimmäistä on pakko uskoa, kun siellä on kansikuvakin!

Lurker

  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 17 162
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #114 : 12.09.2008 klo 10:07:16 »
Martin näyttää luoneen Alixin ja Lefrancin lisäksi muitakin historiallisia sarjakuvahahmoja: keskiaikainen arkkitehti Jhen, Ranskan vallankumouksen ajan upseeri Arno, ateenalainen Orion, egyptiläinen Keos ja  Ludvig XIV:n aikainen Loïs. Näitä hahmoja hän siis vain käsikirjoittaa. Käsittämättömän tuottelias kaveri, vähän niin kuin sarjakuvamaailman Alexandre Dumas.

http://www.bedetheque.com/auteur-105-BD-Martin-Jacques.html

Janne

  • Tex-fanaatikko sekä muun lännen viihteen suurkuluttaja!
  • Valvoja
  • ***
  • Viestejä: 6 890
  • Hornan kekäleet!
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #115 : 13.09.2008 klo 22:12:25 »
Luin tuon uusimman Alixin. Tarina imaisi paremmin mukaansa kuin saagan aiemmat osat, joiden lukemisesta on jo vuosia. Mutta en minä edelleenkään ole hirveän innoissani. Tarina oli kyllä hyvä, mutta piirtäminen oli jotenkin epämääräistä, ehkä enemmän pikkutarkkaa ja ahkeraa kuin taitavaa.
"Tex-tieteen yli-morisco"

pappa-sami

  • Bedevore
  • Jäsen
  • Viestejä: 845
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #116 : 22.09.2008 klo 15:51:56 »
Mielestäni Martin jättää asian vähän auki.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Minä en huomannut vihjettä. Voitko tarkentaa? Itse uskon, että
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

"Selvänäkijä" on niitä outoja tapauksia, jotka menee jopa äidinkielenään suomea puhuvilta erittäin usein pieleen.

Kirsi Kinnuselta terveisiä, että Hamilkar on oikeassa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan selvänäkijässä on vain yksi ännä. Mea maxima culpa, totesi kääntäjämme.

Joissakin lähteissä väitetään viimeisen Tintin-lehdessä ilmestyneen tarinan olleen L'enfant grec vuonna 1980, mutta kyllä ainakin tämän sivun mukaan...

Lurkerin linkki osoittaa Tintinin belgialaiseen versioon ja Surfin Joen linkki puolestaan Tintinin ranskalaiseen versioon. Belgialaista versiota pidetään referenssinä, koska se alkoi ilmestyä ensin (1946 vs 1948) ja käytti koko ajan samaa nimeä ja numerointitapaa. Alkuvuosien jälkeen lehtien sisältö oli lähes identtinen, joten Alixin loppuminen Kreikkalaiseen lapseen on melko varmasti bugi www.bdoubliees.com:issa.

Käsittämättömän tuottelias kaveri, vähän niin kuin sarjakuvamaailman Alexandre Dumas.

Jacques Martin oli omasta mielestään ensisijaisesti kertoja. Hänellä oli pää täynnä tarinoita, jotka vain odottivat vuoroaan. Esim. 70-luvun puolivälissä antamassaan haastattelussa hän pystyi listaamaan mitä seuraavien 10 vuoden aikana ilmestyvissä Alix-albumeissa tulee tapahtumaan.

Timo Ronkainen

  • professionaali amatööri, sarjakuvaneuvos
  • Toimittaja
  • *
  • Viestejä: 19 496
  • "Ja rangaistus on greippi!"
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #117 : 22.09.2008 klo 17:29:33 »
Minä en huomannut vihjettä. Voitko tarkentaa? Itse uskon, että
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Ihan tarkkaan en pysty (ainakaan nyt) sormella osoittemaan kohtaa, josta näin voi päätellä, mutta missään asiaa ei 100% vahvisteta paikkansapitäväksikään. Taisin päätellä asian ennemminkin Maian luonteesta.

Timo

PurPur

  • Vieras
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #118 : 12.10.2008 klo 16:56:36 »

Spartacuksen poika ostettu ja luettu. Juoni ei ollut mielestäni parhaimpien Alixien (kuten Apollon kosto) tasoa, kaikkein mielenkiintoisinta oli historiallinen konteksti. Piirros ja väritys todella hienoa. Onko muuten niin että Leloup on tehnyt taustat?

Kiitoksia kustantajalle kulttuuriteosta, jään odottamaan lisää.

 

Anssi Rauhala

  • Jäsen
  • Viestejä: 1 816
  • Aces High!
Vs: Alix - Jacques Martinin antiikin sankari
« Vastaus #119 : 12.10.2008 klo 18:18:15 »
... Onko muuten niin että Leloup on tehnyt taustat?

Tarkistin pikaisesti noita alkuperäisiä julkaisuvuosia, ja vähän luulen, että Spartacuksen Pojan aikoihin Leloup oli jo ihan tiukasti omissa hommissaan Yoko Tsunoa tekemässä. Viimeinen alppari, missä hän olisi ollut luontevasti assisteeraamassa, olisi juurikin ollut tuo Apollon Kosto. Martinhan otti nuoren Leloupin töihin 1950, molemmat menivät Hergélle 1953 ja Leloup lähti firmasta 1969.
"The ukulele army grows larger and larger, and soon we will dominate all media. Then you will all pay." (Jonathan Coulton)
http://anssirauhala.blogspot.com/