Lähtökohta on, että Suomessa on otettu kantaa suomalaisen piirtäjän tekemään suomalaiseen sarjakuvaan siten, että päätoimittaja on erotettu ja piirtäjästä on tehty persona non grata. Se mitä kirjoitan, kumpuaa tästä, ei siitä mitä islaminuskoiset ajattelevat, koska he näyttävät olevan sangen montaa mieltä. Se ei yllätä.
Pakkohan ei ole käyttää kuvaa, ei ollenkaan, mutta vaikka sitä käytettäisiin, ei se minusta ole Suomessa rangaistavaa. Kaltiossa näyttää olevan voimassa eri laki.
Nyt voi sitten kysyä, että entäs lain määräykset "kiihotuksesta kansanryhmää vastaan" ja "uskonrauhan loukkaamisesta". Minua huvittaa, kun yritän miettiä miten niitä kieltoja kuvitellaan voitavan järkevästi toteuttaa. Olen ajatellut käytännöllisesti niin, että niillä on huomaavaisuusarvo. Sen yleistä noudattamista jokaiselta joka tilanteessa, ajassa ja paikassa on järjetöntä vaatia.
Tee-se-itse-islam-esimerkki oli hieman no jaa. Kysyisin, mahdetaanko sielläkään tietää, mitä asiasta pitäisi ajatella. Esimerkkejä: Jordaniassa päätoimittaja julkaisi Jyllandspostenia ja häkki heilahti. Libanonissa uskonnolliset oppineet tulivat kaduille
estämään väkijoukkoa polttamasta lähetystöjä, mutta epäonnistuivat. Pakistanissa mielenosoitukset muuttuivat lähes heti mielenosoituksiksi amerikkalaisia sotilastukikohtia ja sotilashallitsijaa vastaan. Tee nyt sitten tässä pätevää profiilia pienestä raukasta, jonka maailma on siitä kiinni, mitä tanskalaisessa lehdessä painetaan, etenkin kun lopputulos kuulostaa sitä raukkaa aliarvioivalta ja kukaties jonkun mielestä jopa rasistiselta - kaikestahan voi pahastua.
Täälläkin on mainittu jo muutamaan otteeseen, että Rannan sarjakuvan julkaisun ajankohta on ollut onneton. Se olisi pitänyt siirtää "rauhallisempaan aikaan", ikään kuin sellaista olisi ollut, olisi tai tulisi olemaan jossakin aikaulottuvuudessa. Kekkosen päiväkirjoista voi lukea, kuinka hän odotti "poliittisesti sopivaa aikaa" jotta voisi erota rauhassa. Kuinka sattuikaan, että niin sopivaa aikaa ei sitten koskaan koittanutkaan. Sellaisia aikoja ole. Aika on aina väärä ja huono.
Iranilaiset olivat jäljillä siinä, miten asiaan on vastattava: holokaustpilapiirroskilpailu. Järjestäkööt jos tykkäävät. Puolustan ehdottomasti iranilaisten oikeutta järjestää pilapiirroskilpailu tästä aiheesta. Kaikilla maailman ihmisillä on oltava yhtäläinen oikeus olla mauton! Mielenosoittajia puolestaan Iranissa kohdeltiin pampuin, koska kansa joka tänään vaatii kadulla jotakin, saattaa mennä sinne huomenna vaatimaan jotakin muutakin. (Ei, en tunne sympatiaa Iranin hallintomuotoa kohtaan, ja se että lehdistöllä on Tanskassa ja Iranissa kokonaan toisenlainen rooli, on asiaan olennaisesti vaikuttava tosiasia, eikä mitään länsimaista saivartelua.)
Lueskelin tuossa yhtä taidekirjaa. Siinä sanottiin, että Shintolaisuus ei tunne (tai ei ole joskus maailmassa tuntenut) hyvän ja pahan käsitteitä. Tiesitkös, Jari sitä? Entä voitko ymmärtää sen? Ajattele jos olisi kasvanut sellaisessa kulttuurissa josta puuttuisi tämä vastakkainasettelu.
Imagine there's no heaven, It's easy if you try, No hell below us,
Above us only sky...
Kommentaattorit repivät housujaan siitä, että nyt on aiheutettu syvä ja kestämätön juopa kristityn ja islamilaisen maailman välille. Kaikkea kanssa. Päinvastoin nyt tosi uskovaiset ovat löytäneet toisensa ja vaativat yhdestä suusta, että maallistuneen maailmanosan on kunnioitettava heidän suurta pyhyyttään ja tehtävä parannus, tai muuten ei hyvä seuraa. Rakkauden jumala oli jotakin 1900-luvun kerettiläisyyttä. Tervetuloa uusi malli: Universal God, Wanhan Testamentin kiivas ja jyrisevä äkäpussi! Vihdoinkin uskonnossa on taas munaa!
(Kirjoittaja on ev.lut.kirkon jäsen, on sen virallista kantaa vastaan useimmissa asioissa, ja on siitä iloinen.)
