Luin eilen albumin: Walthery, Will, Peyo, Vicq: Jacky et Celestin, Vous êtes trop bon.
Waltheryn nuoruudentyö, tehty aikana jolloin hän työskenteli Peyon studioilla.
Poikamaista, vilpitöntä, perinteikästä ranskalais-belgialaista seikkailua. Tarina miehestä, joka on keksinyt ihmelääkkeen, jolla on yksi paha sivuvaikutus: lääkkeen nauttija haluaa tehdä hyvää tarkoittavia lahjoituksia kohtaamilleen ihmisille.
Aika pöhkö tarina, mutta sellaisella innolla ja vilpittömyydellä toteutettu, että kyllähän tuon lukaisee pahemmin nikottelematta. Tiheä sivutaitto takaa sen, että albumiin mahtuu mukavan monta käännettä ja taphtumaa.
Ja aina täytyy ihmetellä Waltheryn taitoa, tämänkin seikkailun tekoaikaan hän lienee ollut semmoinen parikymppinen...