Mainitset, Tertsi, tuossa
arvostelussasi oudon kohdan spessun sivuilla 7 ja 8; sellaisen, että uskot painovirheen tapahtuneen. Kohdassa todellakin tuntuu siltä, että farao Amenhotepille (= Amenhotep IV, myöhempi Akhenaten) tuodaan viesti, että hän itse on kuollut. Kieltämättä outoa! Kuolleen nimi on tuossa kuitenkin ”Amenhotep Hapun poika” eikä pelkkä Amenhotep. Hän oli faraoiden kuuluisa virkamies. Tuo on tosi sekoittavaa ja huono ratkaisu, mutta tuossa on käytetty historian oikeita nimiä, jotka voi tsekata vaikkapa
täältä.
Itse ajattelin ensin (ennen varmistamista googlettamalla), että tuossa kohdassa pitäisi lukea kuolleen nimenä Abydos, koska palvelija Abydos oli juuri aiemmin kuollut krokotiiliin. Tässä kertomuksessa on käänteitä niin paljon, että vähän vaikeasti seurattava tämä on. Perustarina on jännittävän hyvä, mutta jotenkin tuntuu, että juoni on kaoottinen.
Käännöksessä muuten käytetään Egyptin hallitsijoista nykyistä oikeaa kirjoitusmuotoa ”farao”, mutta on silti säilytetty Akhenaten-nimen vanha muoto Ekhnaton.
Tämän jutun taide on nimenomaan parasta Leppästä!
Leppänen vain ei ole tyytyväinen äänitehosteiden suomentamiseen tässä spessussa. Kyseinen kommentti löytyy hänen blogistaan
täältä Rahotepin legendan käsittelystä. On totta, että ruotsalaisessa lehdessä nuo jäivät alkuperäisiksi.
