Hyvät, punnitut arvostelut.
Mustiksen vastustajista Bababu tosiaan on häviäjä verrattuna Dogai Singhiin.
Olen Kahkosen kanssa samaa mieltä siinä että uuden spesiaalin viimeinen stoori on paras. Mutta onpa se tussattu heikosti, se huonontaa Felmangin taidetta selvästi.
Pulp-pokkarissa
Kairon ruusun jälkimmäisessä osassa eli julkaisun viimeisessä seikkailussa Lindahlilla on aivan huiman muotoisia ruutuja! Mitä tulee pokkarin ehkä liian pieneen kokoon, Egmont voi tietty puolustella julkaisua sillä että ruotsalaiset julkaisivat nämä jutut aiemmin samankokoisena. Parempi saada edes tässä muodossa kuin ei ollenkaan.
Itse pidän kaksiosaista Kairon ruusua pokkarin parhaana tarinana.
Kahkonen, voinko kysyä sinulta, että millaista infoa tarkalleen ottaen olet saanut ensi vuoden spessuista? Vain ettäkö joukossa on ennen julkaisemattomia seikkailuita?
Hih. Orjanin
kertomus sittarin valoista pääsi Rmäen
kirjoitukseen.