Vitsauksena pikselit

[Avalkis]

Painoasiat olivat kyllä usein paremmin ennen digitaalitekniikan yleistymistä. Nykyään pikseleitä esiintyy jatkuvasti kun käytetään pieni-resoluutioista materiaalia paremman puutteessa. Toiste taas on teknisiä ongelmia tai huolimattomuutta. Syistä riippumatta, analogivirheet ovat silti niiden sattuessa vähemmän häiritseviä/luonnollisempia (sama koskee vähäistä digi-TV-intoani, josta jo aiemmin).
 
Tuli jälleen tänään todettua kun hommasin saksalaisen Babylon 5 Superboxin; vaihtelevaa painotarkkuutta, mutta huh, ei onneksi pikseleitä. Hieno julkaisu muutoin.

Sitten on taas eri asia esim. vanhat tietokonepelit ja niiden ruutukaappaukset, joihin pikselit kuuluvat. Jos niitä suurennetaan printtiin tai muuhun niin skaalauksen tulisi yleensä tapahtua vain pikselin kokoa muuttamalla, eikä pehmeästi (kuten bilineaarisesti).

Muussa kuin noissa tarkoituksellisissa pikseleissä pitäisi toki aina olla mahdollisimman tarkka kuva jo alkuunsa käytössä, mutta joskus on pakko suurentaa esim. valokuvaa hieman ja silloin se useimmiten on syytä tehdä pehmentävällä tavalla.

[Mikko A]

Uusien König suomennosten myötä tuo pikseli/rasteri asia kyllä pisti ns. vituttamaan. Jos uusi albumi maksaa parin kympin nurkilla ja kyse ihan mustavalko/pehmeäkansi osastosta, voisi kuvitella että sisältö vastaisi edes originaalista otettua valokopiota, eikä jotain todella amatöörimäistä liian pieni resoluutioista skannausta. Luulisi alan ammattilaistenkin jo tietävän, jos ei muuten, niin kokoemuksesta, että kyllä se 600dpi olisi minimi noille mustille ja musta mustana eikä röpelöisenä harmaasävynä.
Valittelin asiaa Liken kirjakaupassa ja mainitsivat että materiaalit on niitä mitä ulkomailta tulee.

[JanneT]

Jep, kyllä ala-arvoiseen pikselituotantoon sortuvat myös suomalaiset suuret kustantajat, ainakin WSOY (Ronkoteus) ja Otava (Vesi oli mustaa-pikselit harmaita). On se kumma, sanon minä.

[Veli Loponen]

Jep, kyllä ala-arvoiseen pikselituotantoon sortuvat myös suomalaiset suuret kustantajat, ainakin WSOY (Ronkoteus) ja Otava (Vesi oli mustaa-pikselit harmaita).

No näissä molemmissa tapauksissa vika on siinä, että viiva on tehty harmaasävynä eli se rasteroituu ei pikselöidy. Rama on itse sanonut, että tykkää tehdä harmaasävynä, joten sille ei oikein voi mitään. Ronkoteusta en ole lukenut enkä juuri nyt muista, miltä näyttää, mutta siinäkin niitä harmaasävyjä kai jonkin verran oli, joten ilmeisesti oli tekijä tehnyt sen sitten alusta asti harmaasävynä.

[rama]

Rama on itse sanonut, että tykkää tehdä harmaasävynä, joten sille ei oikein voi mitään.

Parantamisen varaa löytyy aina sekä piirto- että tuotantopuolelta, ja ajattelinkin kokeilla sinun ja Timon antamia eväitä seuraavassa albumissa (siinä kun ei tartte olla mielestäni yhtä ”herkkää” viivaa...) eli pitää viivan ja harmaasävyt erillään ja koota tiedostot Illussa.

[Veli Loponen]

Oo sitten tarkkana, että kaikki on pelkkää mustaa (K) eikä CMYK-mustaa.

[rama]

Oo sitten tarkkana, että kaikki on pelkkää mustaa (K) eikä CMYK-mustaa.

Roger that!

[JanneT]

Musta tuo herkän viivan ajatus on aivan mainio, kunhan tuosta rasteroitumisesta pääsisi todella eroon...

Mitenkäs nuo harmaasävyn ongelmat digipainossa? Onko siitä kokemuksia? Palvelisiko digipaino korkealla resoluutiolla Raman ajatusta harmaasävyistä, siinähän ei taida olla rasteroitumisongelmia? Vai nouseeko tuotantokustannukset sitten liikaa tms/ olenko muuten aivan metsässä tässä?

[JanneT]

Oo sitten tarkkana, että kaikki on pelkkää mustaa (K) eikä CMYK-mustaa.

Semmoisenkin ohjeen olen joskus painotalosta kuullut että musta kannattaisi sekoittaa neliväripainossa mustasta ja sinisestä... tai siihen muotoon he tuppaavat joskus itse mustia ääriviivoja muuttamaan jos tarve vaatii. Kokemusta ei kuitenkaan ole, eli pelkkää toisen käden tietoa.

[keijoahlqvist]

Semmoisenkin ohjeen olen joskus painotalosta kuullut että musta kannattaisi sekoittaa neliväripainossa mustasta ja sinisestä... tai siihen muotoon he tuppaavat joskus itse mustia ääriviivoja muuttamaan jos tarve vaatii. Kokemusta ei kuitenkaan ole, eli pelkkää toisen käden tietoa.

Mustan alle painetaan sininen.

[JanneT]

Mustan alle painetaan sininen.

Tarkoittaako tämä että mustan väriksi kannattaa määrittää Cyan100% ja Key 100%?

[Timo Ronkainen]

Tarkoittaako tämä että mustan väriksi kannattaa määrittää Cyan100% ja Key 100%?

Periaatteessa joo, mutta jos kuvan tekee harmaasävyinä tai m/v ei siinä voi olla muuta kuin mustaa väriä. Käytännössä tuo tarkoittaisi saman kuvan painamista kahdesti, ensin sinisellä ja sitten mustalla. Ja jos ne ei satu tarkkaan kohdalleen, alta pilkistää syaani.

Timo

[Veli Loponen]

Mitenkäs nuo harmaasävyn ongelmat digipainossa? Onko siitä kokemuksia? Palvelisiko digipaino korkealla resoluutiolla Raman ajatusta harmaasävyistä, siinähän ei taida olla rasteroitumisongelmia?

Miksi digissä ei olisi rasteroitumisongelmia? Rasteripisteistähän (tai siis pikseleistä, mutta sävyt tehdään rastereilla) siinäkin kuva koostuu. Mutta digissä resoluution kasvattaminen ei auta paljoakaan. Syynä on se, että digissä yleensäkin riittää pienempi resoluutio kuin offsetilla. Esim. tavallinen värikuva onnistuu hyvin 200:n resoluutiolla kun offset vaatii vähintään sen 300.

Vai nouseeko tuotantokustannukset sitten liikaa tms/ olenko muuten aivan metsässä tässä?

Pienissä painoksissa digi on aina offsettia halvempi. Suuremmissa määrissä offset menee halvemmaksi, koska digillä kappalekustannus pysyy koko ajan samana, offsetilla taas kappalehinta laskee mitä isompi määrä on.

Semmoisenkin ohjeen olen joskus painotalosta kuullut että musta kannattaisi sekoittaa neliväripainossa mustasta ja sinisestä...

Jos siis tekee nelivärityötä, niin musta (ja nyt en tarkoita tekstiä, musta teksti pitää aina tehdä pelkällä mustalla ettei tule asemointiongelmia) kannattaa aina tehdä nelivärimustana.

Mustan alle painetaan sininen.

Tämä vähän vaihtelee painon mukaan. Periaatteessa päällimmäinen voi olla kumpi painoväri vain (viimeisellä värillä joka tapauksessa korjataan mahdollisia asemointiheittoja ja siksi sen pitää olla tumma = sininen tai musta).

[JanneT]

Periaatteessa joo, mutta jos kuvan tekee harmaasävyinä tai m/v ei siinä voi olla muuta kuin mustaa väriä. Käytännössä tuo tarkoittaisi saman kuvan painamista kahdesti, ensin sinisellä ja sitten mustalla. Ja jos ne ei satu tarkkaan kohdalleen, alta pilkistää syaani.

Okei, olen skannannut sarjakuvani mustavalkoisena ilman harmaasävyjä, bitmappina siis, koneella mutta muuttanut sen sitten grayscaleksi, jotta strippien jälkikäsittely olisi siinä helpompaa. Valitessani color pickerillä mustia alueita sarjakuvasta väriarvot näyttävät sitä tyypillistä nelivärisekoitusta. Mutta koska työskentelen grayscale-tilassa olen olettanut ettei minun tarvitse vaihtaa värejä pelkäksi Key-mustaksi. Olenko oikeassa vai täysin metsässä taas? Sama tilanne on myös tekstien kohdalla.

Miksi digissä ei olisi rasteroitumisongelmia? Rasteripisteistähän (tai siis pikseleistä, mutta sävyt tehdään rastereilla) siinäkin kuva koostuu. Mutta digissä resoluution kasvattaminen ei auta paljoakaan. Syynä on se, että digissä yleensäkin riittää pienempi resoluutio kuin offsetilla. Esim. tavallinen värikuva onnistuu hyvin 200:n resoluutiolla kun offset vaatii vähintään sen 300.

Noniin kylläpä maailmankuvani taas avartui. Koostuu rasteripisteistä juu, mutta olin kuvitellut että juuri digipainossa kyetään työskentelemään korkeammilla resoluutioilla. Mutta todellisuus on siis taas täysin toisinpäin.

Jep, kyllä ala-arvoiseen pikselituotantoon sortuvat myös suomalaiset suuret kustantajat, ainakin WSOY (Ronkoteus) ja Otava (Vesi oli mustaa-pikselit harmaita). On se kumma, sanon minä.

Parantamisen varaa löytyy aina sekä piirto- että tuotantopuolelta

Kärkevät kommenttini kohdistuivat ehdottomasti tuotantopuoleen. Minusta tuo ammattitaito pitäisi olla ensisijaisesti kustantajalla. Mutta esimerkiksi sarjakuvan ruutusommittelu on minusta oikein tyylikäs! Itse olen hikoillut melkoisesti myös rastereiden kanssa, jotka tuntuvat onnistuneen hyvin albumissanne. Tietysti sanomalehtipainossa rasterit varmaan kärsivät herkemmin kuin tuollaisella paksummalla paperilla.... Osaatko silti sanoa minkälainen linjaleveys rastereissasi on kansien välissä?

[Hege]

PS. Saanen aiheeseen liittyen avautua vielä digi-TV:stä. Missä sitten olenkin digi-kuvaa nähnyt, on se ollut vain hieman Internet-streamin tasoa parempaa. Paljon pikselöintiä mikä tietty vasta korostuu häivytyksissä ja liikkeessä.

Kuulemma analogisetkin lähetykset käyvät nykyään jossain välissä digitaalimuunnoksen läpi, mutta en vanhassa analogi-telkkarissani noita digi-TV:n pikselöitymisiä ole havainnut muuten kuin silloin kun  pikselit ovat olleet jo alkuperäismateriaalissa tai lähetyksessä on ollut vikaa.

Muutenkin siedän analogista kohinaa ja "luonnollisempia" virheitä paljon paremmin kuin digitaalisia korvat räjäyttäviä äkkirysäyksiä ja kuvan vääristymisiä.

Pääaiheen vierestähän tämä on, mutta mitä parempaa kuvaa halutaan lähettää sitä enemmän se vaatii kaistaa ja sitä enemmän Digita siitä tv-yhtiöitä veloittaa. Senpä vuoksi meille lähtetetään ohjelmaa niin pienellä kaistalla kuin suinkin mahdollista (sano kuvanlaadulle heihei).
Analogisella tv:llä tätä ei välttämättä huomaa, koska kuva ei ole yhtä tarkka/iso kuin LCD:ssä. Ja digitaalisessa muodossa se bitti on joko oikein tai väärin, semmoista sinne päin muotoa ei ole, joten virheet näkyvät radikaalimmin.