Vitsauksena pikselit

[rama]

Osaatko silti sanoa minkälainen linjaleveys rastereissasi on kansien välissä?

Linjaleveys?? Alan termistö ei ole oikein hanskassa suomeksi joten en ole aivan varman mitä tarkoitat, mutta kerrottakoon että rasteritiheys painossa oli 300 dpi, ja itse rasterit tehty tällä Timo Ronkaisen esittämällä menetelmällä:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=3003.msg2236#msg2236

[Timo Ronkainen]

Linjaleveys??

Janne tarkoittanee linjatiheyttä. Se taas tarkoittaa harmaasävy- tai värikuvien rasteripisteiden muodostamien linjojen tiheyttä tuumalla. Sillä ei ole merkitystä jos tekee työnsä kokonaan 1 -bittisessä tilassa, ja silti mainitsemallani menetelmällä työhönsä saa rasterin(!), joka on tästä kirjapainon määrittelemästä linjatiheydestä riippumaton.

Timo

[JanneT]

Joo taidan olla minä se, jolta on termit hukassa. Taitaisi keskustelu kuulua jo rastereiden puolelle, mutta tällaista tämä on tässä epätäydellisessä maailmassa. Käytettäessä halftone screeniä photoshopissa kysytään resoluution jälkeen sitä freguencyä. Tähän siis jos pistää 1, tulee älyttömän paksua viivaa tuuman välein, jos 9999999 tulee älyttömän ohutta viivaa nanotuuman välein, right? Olen pistänyt siihen 65 lines/inch, sillä jonkun suuren kustantajan ohjeistuksissa oli ettei sitä tiheämpää rasteri saisi olla sanomalehtipainossa. Silti tälläkin tiheydellä on tuntunut tulevan ongelmia rasterin tasaisuuden kanssa sanomalehtipainossa.

Itse en ole kyllä kopsannut rastereita leikepöydälle vaan kun olen muuttanut harmaasävyn rasteriksi olen valinnut editistä define pattern, jolloin rasteri muuttuu kätevästi patterniksi.
Tämän jälkeen fill-käskyllä  pystyy täyttämään valittuja alueita rasteriksi. Nyt taitaa tulla siirto tälle kommentille...

[Veli Loponen]

Valitessani color pickerillä mustia alueita sarjakuvasta väriarvot näyttävät sitä tyypillistä nelivärisekoitusta. Mutta koska työskentelen grayscale-tilassa olen olettanut ettei minun tarvitse vaihtaa värejä pelkäksi Key-mustaksi.

Oletan, että käytät Photoshopia. Jos, niin harmaasävy koostuu pelkästä mustasta. Se, että näet mustan color pickerillä CMYKinä johtuu siitä, että sen voi valita, millä väritilalla se värit näyttää. Oletuksena on tietenkin CMYK, vaikka väritila olisikin bitmap, harmaasävy tai rgb.

[JanneT]

Oletan, että käytät Photoshopia. Jos, niin harmaasävy koostuu pelkästä mustasta. Se, että näet mustan color pickerillä CMYKinä johtuu siitä, että sen voi valita, millä väritilalla se värit näyttää. Oletuksena on tietenkin CMYK, vaikka väritila olisikin bitmap, harmaasävy tai rgb.

No hyvä, sentään jossain olen ollut oikeilla jäljillä. Tattista vaan taas koko porukalle. Siis summa summarum: nelivärityössä musta saa olla photoshopissa vaikkapa: C:75 M:68 Y:67 K:90 (tällaiset ovat oletusmustat skannauksen jäljiltä), samoin grayscalessa. Ainoa poikkeus on neliväriteksti, jonka tulisi olla C:0 M:0 Y:0 K:100?

Toisille meistä asiat on väännettävä rautalangasta 

[Veli Loponen]

Siis summa summarum: nelivärityössä musta saa olla photoshopissa vaikkapa: C:75 M:68 Y:67 K:90 (tällaiset ovat oletusmustat skannauksen jäljiltä), samoin grayscalessa. Ainoa poikkeus on neliväriteksti, jonka tulisi olla C:0 M:0 Y:0 K:100?

Juuri noin. Tietenkin toi nelivärimustan koostumus vaihtelee väriprofiilin ja erottelutavan mukaisesti. Yleisesti Euroopan painoalan oletusprofiili (en nyt tähän hätään muista, millä nimellä se nykyisin kulkee Photarissa) on hyvä lähtökohta, jos ei ole parempaa tietoa esim. painon käyttämästä profiilista.

[JanneT]

Juuri noin. Tietenkin toi nelivärimustan koostumus vaihtelee väriprofiilin ja erottelutavan mukaisesti. Yleisesti Euroopan painoalan oletusprofiili (en nyt tähän hätään muista, millä nimellä se nykyisin kulkee Photarissa) on hyvä lähtökohta, jos ei ole parempaa tietoa esim. painon käyttämästä profiilista.

Ahaa, hyvä tietää. Se taisi olla joku Euroscale jotain... jossain vaiheessa se olikin mulla käytössä mutta poistin sen sittemmin kun olin epävarma sen käytöstä. Parasta pistää se takaisin.

[rama]

Oo sitten tarkkana, että kaikki on pelkkää mustaa (K) eikä CMYK-mustaa.

Tein Photarissa mustan joka on 000X (eli siis C 0%, M 0%, Y 0%, K 100%), tuliko oikein? Ihan hävettää kysyä vieläkin tästä, mutta väri on näytöllä huomattavasti ”harmaampi” kuin nelivärimusta.

[Veli Loponen]

Juu, oikein on. Ja harmaampihan se onkin kuin nelivärimusta, mikä johtuu siitä, että CMY-värit vahvistaa sitä mustaa. Tämän takia neliväripainatuksissa musta yleensä painetaankin (tekstiä lukuunottamatta) nelivärimustana, jotta se ei jäisi liian haaleaksi.
Mustavalkoisessa työssä taas mustan "haaleus" ei vaikuta, koska kontrastia muihin väreihin ei synny, kun niitä ei ole.

[rama]

Juu, oikein on. Ja harmaampihan se onkin kuin nelivärimusta, mikä johtuu siitä, että CMY-värit vahvistaa sitä mustaa. Tämän takia neliväripainatuksissa musta yleensä painetaankin (tekstiä lukuunottamatta) nelivärimustana, jotta se ei jäisi liian haaleaksi.
Mustavalkoisessa työssä taas mustan "haaleus" ei vaikuta, koska kontrastia muihin väreihin ei synny, kun niitä ei ole.

Kiitos vielä kerran

[Timo Kähkönen]

Pikseliongelmaan voi olla monta syytä, mutta jos tekee tussauksesta erillisen 900-1200 dpi tiedoston ja värityksestä erillisen 300 dpi resoluutioisen tiedoston ja yhdistää nämä pdf:ksi, voi olla varma, että tussaus toistuu tarkkana, ellei sitten taittaja/painaja mokaa.

Tussauksen ja värityksen voi yhdistää pdf:ksi vektorigrafiikkaohjelmassa, mutta jos ei tällaista halua/osaa käyttää, voi käyttää myös PDFlib-ohjelmaa, joka on varsin huokea työasemakäyttöön (195 e/245 $).

Tein nettipohjaisen PDF-luontityökalun, jota voi kuka tahansa käyttää tuotantokäyttöönkin. Suosittelen kuitenkin oman ohjelman ostamista, koska silloin ei tarvitse uploadata tiedostoja nettiin.

PDF-luontityökaluun voi tutustua osoitteessa:
http://www.royalcomics.com/rc/?p1=demo

Varsinkin näin ohjelman alkuvaiheessa siinä saattaa olla virheitä, joten kuulisin mielelläni palautetta siitä. Palautetta voit antaa osoitteessa http://www.royalcomics.com/rc/?p1=palaute.

[Jyrki Vainio]

Pikseliongelmaan voi olla monta syytä, mutta jos tekee tussauksesta erillisen 900-1200 dpi tiedoston ja värityksestä erillisen 300 dpi resoluutioisen tiedoston ja yhdistää nämä pdf:ksi, voi olla varma, että tussaus toistuu tarkkana, ellei sitten taittaja/painaja mokaa.

Juuri näin se pitää tehdä!
Jos väriarkin vielä tekee saman tiedoston pohjalta (siis tallentaa kuvan ensin kertaalleen mustavalkoisena, alkaa sitten värittämään ja tallentaa sitten erikseen värillisenä), kuvan ulkoiset mittasuhteet pysyvät täsmälleen samoina ja viivojen ja värien yhdistäminen on todella helppoa.
Esim. Indesign-ohjelma osaa tehdä sen automaattisesti: sen kuin vain avaat väriarkin ja mustavalkoarkin, raahaat ne hiirellä päällekkäin ja ohjelman "magneettisuus" kohdistaa ne tarkalleen oikein. Helppoa kuin mikä!
Indesignissa muistaakseni PDF:n tallennusominaisuudet automaattisesti olettavat, että värit ovat 300 dpi ja musta 1200 dpi. Sillä tavalla viivat pysyvät täysin skarppeina, eikä perfektionistillakaan pitäisi olla siinä mitään nipottamista.
Tiedostokootkaan eivät ole hillittömän suuria.

Ihmiset, kansat, levittäkää sanaa: se on mahdollista!!

[Veli Loponen]

Indesignissa muistaakseni PDF:n tallennusominaisuudet automaattisesti olettavat, että värit ovat 300 dpi ja musta 1200 dpi.

Riippuu tietenkin vähän profiilista, mutta ne 300 ja 1200 ovat siinä ns. maksimeja. Eli toisin sanoen se automaattisesti vähentää yli 300:n menevän resoluution 300:een värikuvissa ja 1200:een 1-bittisissä. Niitä arvoja voi sitten sieltä säätäkin.

[JanneT]

Vielä löytyisi kysyttävää... Jos teen erillisen CMYK-tiedoston väreille ja Bitmap-tiedoston mustille ääriviivoille, saako mustaa lipsahtaa myös tuonne väritiedostoon?

 Minulla on esimerkiksi jonkin verran käytettynä layer style->stroke-komentoa käytettynä kirjainten ympärillä, joka on antialiasoitua reunoistaan. Lisäksi minulla on valmis otsikkopohja sunnuntaistripeissä, joka koostuu kahdesta päällekkäisestä tekstilayerista, joista alempi on kokonaan musta ja ylemmässä on mustat ääriviivat... paljon pieniä yksityiskohtia, jotka täytyisi ensin flatata ja erotella sen jälkeen niistä mustat ja värit ja siirtää oikeille paikoilleen...

Kaiken edellämainitun ymmärtäminen ei tietenkään ole oleellista, pointti on että kaikki nämä + muut yllättävät tilanteet vievät yhdessä sen verran paljon aikaa etten meinaa pystyä pysymään aikatauluissa... onko minun mahdollista jättää nämä mustat alueet väritiedostoon vai joutuuko painokone oikosulkuun ja räjähtää?

Mikäli väritiedostossa ei saa olla mustaa, tuleeko minun tarkistaa myös kaikki väritiedoston pinnat että K on varmasti 0% ? Yleensä pyrin pitämään värit puhtaana mustasta joka tapauksessa, mutta kyllä sinne on saattanut joskus muutama prosentti lipsahtaa... eli onko tuo etäinen kumina vain rakennustyömaa vai räjähtikö jossain taas painotalo?

[Timo Kähkönen]

Ei sillä ole väliä, onko mustaa väritystiedostossa. Ainoa ongelma, mikä voi tulla vastaan, on kokonaisvärimäärän kasvaminen liian suureksi. Lähinnä tämä on ongelma sanomalehtirotaatiossa, jossa värejä ei ehditä kuivata. Useat värikerrokset päällekkäin voivat aiheuttaa sen että kuivumaton muste leviää vastakkaisiin sivuihin ja tulee tuhruisen näköistä jälkeä.