Nyt on Bosellilla mennyt hieman päivämäärät solmuun Taannoinen Cochisen menneisyys -tarinan pojan kidnappaus tapahtui historiallisesti helmikuussa 1861, juuri hetki ennen sisällissotaa. Uusimmassa nuoressa texissä mainitaan päivämääräksi toukokuu 1860, eli sisällissodan syttymiseen olisi aikaa vajaa vuosi.

Texillä olisi tässä vaiheessa ikää noin 22 vuotta.

Lurkerin havainnot ovat ihan kohdillaan, aika entinen ei palaa. Itse en ole omasta mielestäni nostalgikko mutta yhdessä kohden tasavaltalaissekulaari ateismini kohottaa päätään:

Tuon tuosta törmää netissä nostalgisiin muisteloihin Zoomista, Ruudusta ja Non Stopista, ja kuinka ennen oli kunnollista sarjakuvaa. Tieto siitä, että nykyään ilmestyy kuukausittain samoja sarjoja ja vielä BD West, tuleekin sitten usein yllätyksenä.

Mutta silti, onhan BD-sarja pieni ihme! Onneksi sentään on.

Sen olemassaolosta ja onnesta samaa mieltä, mutta ei ole ihme.
Kuten olen ulkomaan eläjiä Suomessa opettanut, vastaus kysymykseen " How are you doing?" on Suomessa joko " nothing" tai " no wonders/miracles here"

BD West on looginen. Reima oikeutetusti mainitsi mangan myyvän ja ankat on sanottu myös, mutta harvoin että Tex Willer on liki viikkolehti.
Kvaakissa usea on niitä heavy usereita , enkä tarkoita elopainoa tai hyvästä musiikista pitämistä. Me käymme kirjakaupoissa ja erikoisliikkeissä ja luemme sarjakuvaa käsitteleviä julkaisuja.
Tavan ihminen? Hänen lähikaupassaan on lehtihylly ja ristikko-ja aikakauslehtien seasta löytyy, jos löytyy, Aku Ankan taskukirja, joku manga ja Tex Willer. Isommista ehkä Spider-Man Hämähäkkimies.  Todennäköisesti ei.
Heille sarjakuva on juuri se ja mitä sanomalehden tai iltapäivälehtien sivuilla on.

BD sarja on suunnattu Kvaakissa pyöriville, BD West kvaakin lännen sarjat osastolla pyöriville joista osa ei lue tätäkään koska miksi?
Vastaus on yksinkertainen, vaikea mennä kirjakauppaan kun sellaista ei ole
https://kirjakauppaliitto.fi/kirjakauppojen-maara-suomessa/

Jotka eivät jaksa linkistä lukea myös kirjakauppojen lukumäärä on laskenut noin neljännekseen reiluun sataan. Monenko veikkatte olevan ns kasvukeskusten/ suurten yliopistokaupunki en ulkopuolella?
Kulttuuriin pitää kasvaa.

Olen tyytyväinen että on BD ja BD West mutta nyt pitäisi saada jotenkin kehitettyä noiden luemme ankkaa ja saatte ilmaisankkalehden kampanjoita joiden hedelmät poimitaan vasta 10-15 jopa kahdenkymmenen vuoden päästä, kun joku nostalgisoi niitä eikä Zoomia ja NonStopia.
Totta kai se torpataan " miksi rahaa tähän? Tieverkosto! Sote! Vanhusten huolto! Paanukirkko! Miksei kesäteattereille? Puolustusvoimat! Arava-kodit!" Ja vaikka kulttuuripuolen ihmisillä tahtoa löytyy on moni haluton konflikteihin.
Logiikka sanelee että ihmisten luomiin ongelmiin löytyy ihmisten luomia ratkaisuja. Siksi minäkin ideoita ja ehdotuksia kyselen kun tiedän mm Australian aiheutetun jänisinvaasion korjaaminen ketuilla ei ihan toiminut.

Tampereen sarjistapaaminen taas vaihteeksi torstaina 5.2.2026 Pub Pikilinnassa noin klo 19 alkaen.

Monet Marvel-fanit, jotka pitävät Marvel-elokuvista ja tilaavat netistä englanninkielisiä kokoelmia, ovat kysyneet minulta hämmästyneenä: ”Onko suomenkielisiä Marvel-sarjakuvia jossakin myynnissä?”.  [...] Eräs henkilö ei uskonut, että Yoko Tsunoja julkaistaan yhä suomeksi ennen kuin näytin hänelle niitä Egmontin nettisivulla. Painosmäärät ovat menneet pieniksi.

No halle- ja lujaa! Näinhän siinä käy kun (näistä) sarjakuvista ei kirjoiteta isommalti missään ns. tavallisissa lehdissä. Onko BD-sarjasta ollut juttua Hesarissa? Suomen Kuvalehdessä, Seurassa, Avussa? Hesarin hakutoiminnolla löysin yhden "syksyn sarjakuvat" -listauksen vuodelta 2015, jossa on mainittu Yoko Tsuno (ja pari vastaavaa vuosilta 2001 ja 2006). BD-sarjasta ei löytynyt yhtäkään mainintaa. "Marvelilla" hakeminen tuo vain tv-sarja- ja elokuva-arvioita.   

Timo

Vapaa-ajalla silloin kun en lue sarjakuvia tai tee sarjakuvia tulee sekä luettua sarjakuvista että katsottua sarjakuvista.

Amerikkalainen Thomas Pitilli on sarjakuvantekijä ja lukija ja liki viikon ajan olen yrittänyt ehtiä katsoa vartin YouTube videonsa Matthieu Bonhommen Mies joka ampui Lucky Luken albumista.
Tavallaan jännä nähdä miten joku jonka valtion historiasta ja kulttuurista on kyse viime kädessä mutta jolle Lucky Luke on hahmona vieras.
Rinnastus Kippari Kalleen vähän ihmetytti mutta tavallaan tajuan.
Väreistä ja grafiikasta nyökyttelyä ja sarjakuvan muotokielestä verrattuna elokuvaan ja animaatioon myös.
Suomesta käsin usein tosiaan unohtuu että euromitan 48-68 sivua on lyhyt esitys albumi mitassa.

Mutta katsokaa itse jos Lontoo taittuu Mies joka ampui Lucky Luken YouTube