Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 10
11
Kritiikki ja sarjakuva mediassa / Vs: Sarjakuva naistenlehdissä ja muissa yllättävissä paikoissa
« Uusin viesti kirjoittanut Reima Mäkinen 16.06.2026 klo 14:03:20 »
Lainaus käyttäjältä: Curtvile - 16.06.2026 klo 00:32:29
Tässä on siis Lallin ja piispa henrikin tarina sarjakuvan.
Turun suunnalla vaikuttava Kaisa Herrala on myös tehnyt Henrikin surma-aiheesta sarjakuvan. Oikein sellaisen multimediallisen, varsin mainion, rompulle, mangatyyliin, lopputyönään jonnekin opistoon ysärin lopulla.
12
Kritiikki ja sarjakuva mediassa / Vs: Sarjakuva naistenlehdissä ja muissa yllättävissä paikoissa
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile 16.06.2026 klo 00:32:29 »
Paikallismuseo.
Tarkemmin sanottuna Satakunnan museo.
YLEn juttu: https://yle.fi/a/74-20231653
Tässä on siis Lallin ja piispa henrikin tarina sarjakuvan.
Tai kuten kuvateksti sanoo :
Lainaus
Intendentti Akuliina Aartolahti esittelee Pyhän Henrikin tarinaa, joka kerrotaan Satakunnan museossa sarjavakuvana. Kuva: Soila Ojanen / Yle
Itsekin usein puhun sarjavakuvasta.

Tietenkään 1970-luvun kerrostaloon siirretystä tarinasta ei voida sanoa tekijää. Äkkiä väittäisin jäljen perusteella  Jussi Piirosta tai HTHta mutta meillä kykloopeilla tuo tunnistaminen on ennenkin ollut ongelma.

Edit/Toim. Huom. Nähtävästi kyseessä on Satakunnan kansan tjs graafikko? Ihan hyvää jälkeä.
13
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti (Hopparilandia)
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 15.06.2026 klo 18:26:58 »
Kiitti, Oiyahe! Siinä tuli rautaisannos tietoa. Vaikka kuvaus oli lakotoilta eikä kiowilta, voidaan olettaa, että Hopeanuolen ja Pekan suhde on tuon tapainen.

Lainaus käyttäjältä: Oiyahe - 15.06.2026 klo 11:55:47
Viiltelyä ja lihanpoistoa kyllä esiintyi muissa rituaaleissa, esimerkiksi Sitting Bullin hanbléčeya‑näynhaussa, joka on hyvin dokumentoitu. Mutta käsittääkseni veriveljeyteen tällaista ei liittynyt.

Joo, Istuva Härkä oli alun perin poppamies, ja hän pyrki näkyihin myös toimiessaan päällikkönä.

Olen lukenut, että ihan tavallisilla intiaaneilla oli yleisesti kokeita, joissa he karaisivat luonnettaan ja kehon kivunsietokykyä. Niissä ei pelätty veren vuotamista ja tuskaa. He mm. saattoivat olla tahallaan vähissä vaatteissa kylmässä, pitää kuumia hiiliä kädessään tai viettää pari päivää syömättä. Ja esim. murheen ilmaisemiseksi saatettiin jopa katkaista sormesta nivel – olikohan tämä apasseilla. Rankoista rituaaleista mieleeni tulee etenkin mandanien miehuusseremonia, jossa nuorukainen nostettiin rintalihaksistaan kattoon (ks. esim. Hopeanuolet 1/1983 ja 17/1984). Tosin tämä näyttäisi olevan poikkeava tapaus; yleensä kai pojat kasvoivat miehiksi vähitellen yksinkertaisesti vain olemalla miesten mukana retkillä. Mutta näistä syistä pidin aivan mahdollisena, että Pohjois-Amerikassa saattaisi olla oikeasti olemassa myös viihteen kuvaama veriveljeysrituaali.

Jäsenhakulomakkeesta. Lehdessä 22/1985 (viimeiseksi jääneessä numerossa) lukija kysyy, onko oikein vastata ”veljeni” kysymykseen ”Mitä nimitystä intiaanit käyttävät erittäin läheisistä ystävistä?”. Ukkoskarhu vastaa, että ”veli” ja ”veriveli” käyvät vastauksiksi yhtä hyvin.

Numerossa 15/1985 palstalla mainitaan veriveljestä, että se oli paljon enemmän kuin ystävä.

(E: Lisätty selvennystä.)
14
Aku Ankka ja kumppanit / Vs: Sekalaiset Disney-julkaisut
« Uusin viesti kirjoittanut J4N1 15.06.2026 klo 18:03:20 »
Ankkojen Ankka vaikuttaa sisällysluettelon perusteella lupaavalta, pitänee käydä ostamassa.

Viimeksi Disneytä ostaessa tuli hankittua Ankkalegendat 1: Carl Barks – Don Rosa, Kielletyn laakson tarinat ja muita klassikoita, koska siinä
oli pari tarinaa, jotka vielä puuttui omasta hyllystä.

Vaikka kaikenlaista Barks- ja Rosa-kokoelmaa pukkaa lisää vähän väliä, tämä vaikuttaa ihan  hyvältä keksinnöltä:
-Taskariformaatti on kätevän kokoinen. Ei vie paljon tilaa hyllyssä.
-Ei tarvitse tilata mistään, vaan saa kaupan lehtihyllystä napattua mukaansa.
-Parasta on tietysti kovakantiseen järkäleeseen verrattuna edullinen hinta.
15
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti (Hopparilandia)
« Uusin viesti kirjoittanut Oiyahe 15.06.2026 klo 11:55:47 »
Veriveljeyteen vielä hieman liittyen. Lakotoilla oli kĥolá, joka tarkoittaa ystävää. Se oli silti paljon enemmän: käytännössä se tarkoitti valittua veljeä, ja suhde itsessään oli jo valmiiksi syvä ja sitova liitto, joka toi mukanaan hyvin selkeät velvollisuudet. Kĥolá oli mies, jonka rinnalla taisteltiin. Hänelle uskottiin oma henki, ja hänen henkeään suojeltiin kuin omaa. Tätä veljeyttä noudatettiin niin sodassa kuin kaikessa muussakin, kuten metsästyksessä, matkoilla, sairastumisen aikana ja taloudellisissa vaikeuksissa.

Jos kĥolá kuoli, toinen oli velvollinen auttamaan tämän perhettä, tukemaan leskeä ja lapsia sekä jatkamaan ystävyyttä suvun kanssa. Käytännössä valittu veli usein otti lesken vaimokseen ja tämän lapset omikseen suojellakseen heitä ankarissa oloissa.

Tämä suhde ja sen tuomat perhevelvollisuudet vietiin joskus vieläkin korkeammalle tasolle pyhällä Hunka-seremonialla (Huŋkápi), joka toi miesten välisen henkilökohtaisen liiton koko heimon ja henkimaailman silmien eteen tehden heistä virallisesti sukulaisia. Liitto oli elinikäinen ja sen ylittävä pyhä side, joka oli usein biologista veljeyttäkin vahvempi.

Lähes kaikilla tasankoheimoilla oli vastaava valittu ystävä tai sotaveli, vaikka nimitykset vaihtelivat. Se oli henkilökohtainen turvaverkko ja käytännön sanelema, järkevä ratkaisu maailmassa, jossa elämä oli jatkuvaa liikettä, vaaroja ja epävarmuutta.

Tällaista samaa oli varmasti myös Hopeanuolen ja Pekan ystävyydessä.

Viiltelyä ja lihanpoistoa kyllä esiintyi muissa rituaaleissa, esimerkiksi Sitting Bullin hanbléčeya‑näynhaussa, joka on hyvin dokumentoitu. Mutta käsittääkseni veriveljeyteen tällaista ei liittynyt.
16
Toimintasarjakuvat / Vs: Ulkomaiset Spider-Manit *SPOILER*
« Uusin viesti kirjoittanut Curtvile 15.06.2026 klo 11:09:43 »
Lainaus käyttäjältä: Darzee - 15.06.2026 klo 10:19:33
Onko joku ahkera sielu laskenut, mitä muiden lehtien numeroita tuohon tuhanteen on laskettu? TASM:n numerointi on aloitettu alusta jokusen kerran, mutta aina komeiden tasalukujen kohdalla on palattu alkuperäiseen numerointiin. Numerosta 900 on jo muutama vuosi. Tuskin tuohon tuhanteen numeroon on sisällytetty esimerkiksi pitkäaikaisten kuukausittaisten lehtien "Peter Parker, the Spectacular Spider-Manin" ja "Web of Spider-Manin" numeroita.


Onhan tällainen tehty vapaaehtoisten nörttien toimesta.

Hämäkkisen miehen listaus Wikipediassa
Ja siis vain Amazing Spider-Man lehdiksi lasketute.
Joissakin kohden muistuttaa elokuvien tuoton laskemista l. luovaa matematiikkaa ja ei laske Annualeja mukaan.
17
Toimintasarjakuvat / Vs: Ulkomaiset Spider-Manit *SPOILER*
« Uusin viesti kirjoittanut kyösti 15.06.2026 klo 10:57:45 »
Ei tarvitse laskea. Täältä:
https://marvel.fandom.com/wiki/Amazing_Spider-Man_Vol_1/Legacy_Numbers
löytyvät lehdet kansikuvineen.
18
Toimintasarjakuvat / Vs: Ulkomaiset Spider-Manit *SPOILER*
« Uusin viesti kirjoittanut Darzee 15.06.2026 klo 10:19:33 »
Lainaus käyttäjältä: Veli Loponen - 21.05.2026 klo 22:42:20
Syyskuussa ilmestyy Marvelilta Amazing Spider-manin numero 1000. Itselleni tämä näyttäytyy ainoastaan markkinointikikkana, sillä tuhannen Amazing-lehden numeroon on laskettu myös muilla etunimikkeillä varustettuja Spider-man-lehtiä. Käytännössä monella amerikkalaisella supersankarilla on jo varsin laaja julkaisuhistoria, sillä niitä on ilmestynyt rinnakkaisina lehtinä. Hämähäkkimiehen ohella ainakin Teräsmies ja Lepakkomies ovat paikoin ilmestyneet samanaikaisesti ainakin viiden kuukausittaisen lehden voimin. Vissiinkin Byrnen Teräsmies-uudistuksen myötä tapahtuneen Superman vol 2 myötä (varsinainen Superman muuttui alkuperäistä numerointia seuraavaksi Adventures of the Superman -lehdeksi) trendinä on etenkin 2000-luvulla ollut, että lehtiä aloitetaan uudelleen ykkösnumerosta syystä jos toisesta. Toisaalta Marvelin historia on muutenkin ollut lehtien numeroinnissa ollut hämmentävä. Ainakin Hulkin ja Thorin nimikkolehdet alkoivat alunperin toisilla nimillä. Näin aikoinaan ne olivat numeroinneissa hyvinkin pitkällä edellä monia muita Marvelin julkaisuja. Toisin on ollut DC:n Action ja Detective Comics -lehdillä, jotka ovat käsittääkseni katkeamatta jatkaneet julkaisuaan sellaisenaan 1930-luvulta lähtien. Siksi pidän harmillisena Amazing Spider-man #1000:n kaltaisia mainoskikkoja. Samalla logiikalla voidaan monenkin hahmon kohdalla päästä tuhanteen julkaistuun numeroon ja joidenkin kohdalla luultavasti päästäisiin useampaankin tuhanteen.

Onko joku ahkera sielu laskenut, mitä muiden lehtien numeroita tuohon tuhanteen on laskettu? TASM:n numerointi on aloitettu alusta jokusen kerran, mutta aina komeiden tasalukujen kohdalla on palattu alkuperäiseen numerointiin. Numerosta 900 on jo muutama vuosi. Tuskin tuohon tuhanteen numeroon on sisällytetty esimerkiksi pitkäaikaisten kuukausittaisten lehtien "Peter Parker, the Spectacular Spider-Manin" ja "Web of Spider-Manin" numeroita.

Hämähäkkimiehen ensiesiintymisen Amazing Fantasy #15:ssa (julkaisuajankohdaksi merkitty elokuu 1962) ja The Amazing Spider-Man -lehden ykkösnumeron (julkaisuajankohdaksi merkitty maaliskuu 1963) jää kuukausia, mutta julkaistiinko tuossa välissä muissa lehdissä tarinoita, jotka voitaisiin laskea mukaan tuhanteen numeroon? Muistelen lukeneeni, etteivät julkaisuajankohtien kansimerkinnät aina varsinkaan tuolloin olleet niin justiinsa.
19
Toimintasarjakuvat / Vs: Supergirl Maailma
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 14.06.2026 klo 21:27:51 »
Lainaus käyttäjältä: Curtvile - 14.06.2026 klo 14:20:20
Yksi mikä itselle tässä kokoelmassa otti ikeniin ja vaivasi oli selittämätön asia ennen kuin kaiken vänkäröinnin ohessa käsikirjoittaja Johanna Sinisalo sen haastattelussa mainitsi: vaikka on kryptonilainen ja siis ihmisiin verrattuna jumalan voimat omaava Terästyttö kovin harvoin lyö ketään vaikka se olisi ilmeisin ja jopa toimivin ratkaisu tilanteessa.
Sellaisessa tilanteessa jossa Teräsmies jo käyttäisi voimakeinona.
Ne " perinteiset" sukupuoliroolit kun istuvat tekijöissä ja niiden toivotaan jatkavan rakenteiden ylläpitoa ja pönkitystä.

Olen samaa mieltä tästä. Se on totta, että on rajoittavaa ja essentialistista, jos mieshahmot laitetaan lyömään, mutta naishahmot tekemään vastaavassa tilanteessa jotakin pehmeää. On hyvä, jos löydetään tarinoiden ongelmien ratkaisuihin välillä muita keinoja kuin suora väkivalta, mutta mieshahmotkin voisivat tehdä sitä.

Itseäni ärsytti varsinaisesti Terästytön hitaus. Hän jää moneksi sekunniksi taistelemaan jonkin taviksen kanssa, vaikka "oikeasti" hän olisi paketoinut vastustajan nippuun alta aikayksikön. Come on, Terästyttö liikkuu jopa valoa nopeammin! Myös suhteellisen normaalin kokoisten esineiden nostaminen ja liikuttaminen tuottaa hänelle väärin vaikeuksia.
20
Lännensarjakuvat / Vs: Hopeanuoli -lehti (Hopparilandia)
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 14.06.2026 klo 21:18:42 »
Veriveljeydestä lisää. Vilkaisin kaikki 70-luvun palstat läpi, enkä yllättäen huomannut aiheesta kysymyksiä ja vastauksia. Minulla on muistikuva, että siitä olisi puhuttu. Ehkä siitä kerrottiin palstalla myöhempinä vuosikertoina, taikka ehkä siitä oli jokin pieni artikkeli. Muita kirjoituksia kuin palstoja en selannut.

Googletin hieman. Näköjään veriveljeysrituaali esiintyy Karl Mayn villin lännen romaaneissa, joista se on levinnyt muualle länsimaiseen populaarikulttuuriin. Joillakin eurooppalaisilla kansoilla, ainakin germaaneilla, on ollut sellainen, mutta tiettävästi ei Amerikan alkuperäisasukkailla. Eli olet oikeassa, Oiyahe. Täällä on pieni englanninkielinen haastattelu aiheesta. Mayn kirjoittamat Winnetou-kirjat tai niistä sovitetut elokuvat ovat hyvin todennäköisesti vaikuttaneet Hopeanuoleen, koska Frank Sels jopa piirsi Winnetou-sarjakuvaa.

Saksaksi on julkaistu iso määrä eri Winnetou-sarjakuvia. Tällä saksalaisella sivulla on näytteitä niistä, ja niissä näkyy myös tuo verirituaali (jo sivun alussa näkyy ruutuja, joissa juodaan vadeista). Karl Mayn tuotanto on ollut Saksassa (myös Itä- ja Länsi-Saksassa) valtavan suosittua: 200 miljoonaa kirjaa on myyty.

Sanoisin, että todennäköisesti Hopeanuoli-sarjakuvan veriveljeydessä sen mukana on rituaali. Kai vähintään sellainen käsite on voinut olla oikeasti olemassa Amerikassa.
Sivuja: 1 [2] 3 4 5 6 7 ... 10