Akkarin toimituksen puolustukseksi on kyllä myös todettava, että kun Kalle Ankassa, tai joku vuosi sitten lukemassani Journal de Mickeyssä, on nähnyt uudemman pään D-sarjoja jotka ovat suomeksi Akkarissa päätetty skipata, niin olen kyllä melkein aina nyökytellyt että ei ollut menetys, Akkarin toimituskunta kyllä on osannut poimia ainakin Egmontin valikoimasta kyllä sitä parempaa päätyä...mutta kun lusikalla annetaan, ei voi kauhalla vaatia.
(Italoista on vuosien varrella tietysti jäänyt paljon hyvää yhä julkaisematta; hollantilaisista en osaa sanoa).

(ja sivujuonteena, suhtaudun myönteisesti Leenun, Liinun ja Tiinun modernisointiin)

Huomaan kuin varkain että ainoastaan koska jarkkopatiala ja AkuTaikaviitta ovat vähemmän tuttuja niin voi mennä vikaan... Muuten me kaikki viime aikaiset kommentoijat olemme viidenkymmenen ikävuoden vanhemmalla puolella.
Se kertoo tuosta levikistä 80 000 ikäviä.
Lisätään se luontainen poistuma ankan levikkiin.

Olen sellaista vuosikertaa kuin 1970, loppuvuodesta syntynyt joten 55-vuotias, kirjaton karjaton ikuinen ylioppilas ja eläkeläinen; en siis ikävä kyllä kykene tuomaan nuorisonäkökulmaa keskusteluun muuta kuin puolivillaisten olettamusteni kautta yrittäen ehkä.
     Yhteisesti haluan mainita useillekin edellä kirjoittaneille, että kannatetaan ja huutomerkki perään - esim. ne pakolliset julkkismainonnat niin haastatteluissa kuin sarjakuvankin puolella ovat joskus... no, kirjoittaisinko vaikka että vieraannuttavia; ei nyt sen sopivaisemman tuntuista painokelpoista nupistani tähän hätään tipahda. Joskus aikoinaan jossakin kyselyssä kirjoitin kyllä, että julkkislörinöitä on AA:ssa sopivasti - yritin kai juurikin ajatella, että muut ehkä (se nuoriso?) moisesta tykkää, mutta jos - ilman yrityksiä lukea muiden ajatuksia - ihan omista mieltymyksistäni turinoin, niin en minä välttämättä kovin siitä ilahdu, jos Akkari on pullollaan jotakin julkkissotkua.
     Samaa ajattelen niistä matkailumainoksista. Jos tekijä on niin osaava taiteilija kuin Kari Korhonen, niin se vähän helpottaa ahdinkoa joo, mutta konseptina tuollainen ankkojen pompottaminen jossakin suomalaisissa turistirysissä tuo mieleeni ne Giuseppe Peregon aasinsillat, joilla ennen muinoin yhdisteltiin tarinoita taskareissa - mielipiteeni niistähän on (itsesensuuri iski).
     Ne modernisoidut Leenu, Liinu ja Tiinu ovat Mau Heymansin visioimia, jos oikein muistan. Usein huomaan tykkääväni hänenkin töistään, mutta kyllähän se kiva olisi, jos barksilaisten karaktäärien habitukseen ei liikoja kajottaisi.
     Ja se ylivarovaisuus lienee Disneylläkin edelleen voimansa tunnossa; voisin hyvin kuvitella sen vaikuttavan juonien punomiseenkin - jos ei ne lukijat tästä suuttuneet, niin tehdäänpä sama tarina kymmeneen kertaan uudestaan.

(EDIT: Korjasin lainauksen kirjoittajan tarkoittamalla tavalla - Jarkko)

Tietääkseni Aku Ankan levikki mitattiin viimeisen kerran vuonna 2015. Tilalle on otettu tuo epämääräisemmältä tuntuva Media Audit Finlandin tuottama KMT ja nk. kokonaistavoitettavuusluku, jossa jollakin laskukaavalla ja seurantamenetelmällä selvitetään painetun lehden ja sen digitaalisten versioiden lukijoiden arvioitu määrä. Mutta joo... Levikki on tällä hetkellä kaiketi jossain 80 000 kappaleen tienovilla. Alle sadan tuhannen mentiin jo 2020-luvun alussa. Vielä 2008 tehtiin levikkiennätys 324 500 kpl.

80 000 on varmaan oikein pätevä arvio painetun Akun nykylevikiksi! Kokonaistavoittavuus on vähän eri asia kuin lukijamäärä, sillä siinä on myös digimediat mukana. Vuonna 2025 printti-Akun lukijamääräksi siis ilmoitettiin 246 800 kun kokonaistavoittavuus oli 279 900.

Netistä löytyy Aki Hyypän haastattelu keväältä 2021. Siinä hän paljastaa levikin silloin olevan noin 100 000. Aivan varmasti sen alle on menty. Ja Hyyppä tuo tuolla esiin, että vuonna 2008 tulivat älypuhelimet ja taloudellinen taantuma ja myös Rosa lopetti sarjojen teon, mitkä tekijät aloittivat levikin laskun silloin. Mielenkiintoisesti kuitenkin suomalaiset suosivat yhä painettua Akua eivätkä digitaalista.

Täällä Kvaakin vanhassa levikkikeskustelussa Reima lainaa tutkimusta, että vuonna 2004 Aku Ankan levikki oli 300 908 ja lukijamäärä 991 000. Tuosta varmaan näkee noiden suhteen: lukijamäärä on noin 3,3 kertaa isompi kuin levikki.

Mainittu lukijamäärä 246 800 jaettuna 3,3:lla on 74 788. Olisiko suunnilleen siinä nykyinen levikki? En löydä Aikakausmedian sivustolta määritelmää lukijamäärälle. Ilmeisesti se vaihtelee eri julkaisuissa, mikä oikeastaan kuulostaakin ihan järkevältä: tuskinpa esim. perheen pienet lapset lukevat isin Tekniikan Maailmaa.

Huomaan kuin varkain että ainoastaan koska jarkkopatiala ja AkuTaikaviitta ovat vähemmän tuttuja niin voi mennä vikaan... Muuten me kaikki viime aikaiset kommentoijat olemme viidenkymmenen ikävuoden vanhemmalla puolella.
Se kertoo tuosta levikistä 80 000 ikäviä.
Lisätään se luontainen poistuma ankan levikkiin.

Kovasti ne yrittävät. Oma parempi osapuoleni kävi matkailumessuilla ja toi minullekin jonkun DNAn jonkun mainoslehden, vaikka tietääkin ettei tämä Disney tuote ole juttuni.
Jos joku haluaa niin menköön sopivampaan kotiin

Kaikki osaltaan vaikuttavia tekijöitä.
Itse lisäisin listaan 2008 pankkikriisin ja sitä seuranneen laman. Perinteisesti lama on hyvää aikaa taiteille ( itse olen aina laskenut myös viihteen taiteeseen) mutta sitten kun rahat ovat vähissä jostain leikataan.
Usein juurikin halpa viihde on se mistä katsotaan olevan vastuullista ja käytännöllistä luopua. Ihan hetkeksi vaan.

Tavat tosin muuttuvat.

Niin vain kävi, että vuosikymmeniä kestänyt Aku Ankka -lehden tilaus loppui omalta kohdaltani tänään.
...

Perinne ja tapahan se on lähinnä ollut. Tapahtuipa maailmassa mitä tahansa niin siihen voi luottaa, että joka keskiviikko postiluukusta tipahti tuttu ja turvallinen akkari, tai noh viime vuosina se on tipahtanut yleensä maanantaisin, joskus jopa perjantaisin, että se siitäkin perinteestä.

Uuteen tilanteeseen tottuu.

Itse en ole ankka-faneja, tähän osaan minulla on kovin vähän annettavaa. Mutta mitä tulee sarjakuvaan yleisesti Suomessa on Aku Ankka ohittamaton vaikutukseltaan.
Myös ihan yleisesti kaiken lukutaidon osalta, mutta erityisesti sarjakuvan.
Totta kai myös siinä " sarjakuva ei olekaan vain lapsille" imagon ylläpidossa, mutta omanlaisensa portti teorian portti on kysewsy.
Manga, BD, strippisarjakuva, supersankarit tai taiteellisemmaksi lasketut eivät paikkaa aukkoa.
Toki silloin 2007-2008 kääntyi mobiiliverkko ohi kiinteän ja trendi on jatkunut, mutta väittäisin ihan taloutta ja uutta opittua mallia.