Tuoreimmat viestit11
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Sapiens. Osa 1: Ihmiskunnan synty
« Uusin viesti kirjoittanut Sampsa Kuukasjärvi 14.02.2026 klo 10:58:08 »Ostin joskus kaksi Sapiens-sarjakuvakirjaa uutena kirjakaupasta tai sarjakuvakaupasta. Ne jäivät odottamaan lukemista. Äskettäin innostuin hankkimaan puuttuvan kolmannen osan käytettynä netin kautta, ja sen jälkeen luin putkeen kaikki.
Kyllähän nämä ovat hieman raskasta, mutta hyvin kiinnostavaa aatehistoriallista luettavaa. Harari näkee hienosti laajoja kokonaisuuksia ja antaa syitä ilmiöiden synnylle: esim. viestinnän, lakien, rahan, imperiumien, sukupuoliroolien, uskontojen ym. Tiedän, että monet tieteilijät pitävät hänen näkemyksiään yksinkertaistuksina, mutta kokonaiskuva kiehtoo minua.
Harari nojautuu tämän päivän postmoderniin filosofiaan, jossa puhutaan paljon vähemmistöjen ja eläinten oikeuksista ja rakennetuista identiteeteistä ja ns. suurista kertomuksista. Hän kritisoi uskontoja, etenkin monoteistisia sellaisia voimakkaasti ja minusta aiheellisesti, mutta itse erotan henkisyyden eri asiaksi ja myönteiseksi. Aluksi piirrostyyli tuntui hutaistulta, mutta nyt tuntuu siltä että sen pitää olla juuri tällaista. Jos joku on vähänkään historiasta kiinnostunut, suosittelen näitä.
Sarjan osat ovat siis Ihmiskunnan synty (suom. 2020), Sivilisaation peruskivet (suom. 2022) ja Kehittyvä ihmiskunta (suom. 2024). Ilmeisesti myös neljäs kirja Tieteellinen vallankumous on joskus tulossa suomeksi, koska sitä mainostetaan kolmannen kirjan lopussa. En ole lukenut tietokirjaa, johon sarjakuvat perustuvat.
(E: Typo.)
Kyllähän nämä ovat hieman raskasta, mutta hyvin kiinnostavaa aatehistoriallista luettavaa. Harari näkee hienosti laajoja kokonaisuuksia ja antaa syitä ilmiöiden synnylle: esim. viestinnän, lakien, rahan, imperiumien, sukupuoliroolien, uskontojen ym. Tiedän, että monet tieteilijät pitävät hänen näkemyksiään yksinkertaistuksina, mutta kokonaiskuva kiehtoo minua.
Harari nojautuu tämän päivän postmoderniin filosofiaan, jossa puhutaan paljon vähemmistöjen ja eläinten oikeuksista ja rakennetuista identiteeteistä ja ns. suurista kertomuksista. Hän kritisoi uskontoja, etenkin monoteistisia sellaisia voimakkaasti ja minusta aiheellisesti, mutta itse erotan henkisyyden eri asiaksi ja myönteiseksi. Aluksi piirrostyyli tuntui hutaistulta, mutta nyt tuntuu siltä että sen pitää olla juuri tällaista. Jos joku on vähänkään historiasta kiinnostunut, suosittelen näitä.
Sarjan osat ovat siis Ihmiskunnan synty (suom. 2020), Sivilisaation peruskivet (suom. 2022) ja Kehittyvä ihmiskunta (suom. 2024). Ilmeisesti myös neljäs kirja Tieteellinen vallankumous on joskus tulossa suomeksi, koska sitä mainostetaan kolmannen kirjan lopussa. En ole lukenut tietokirjaa, johon sarjakuvat perustuvat.
(E: Typo.)
Taannoinen Cochisen menneisyys -tarinan pojan kidnappaus tapahtui historiallisesti helmikuussa 1861, juuri hetki ennen sisällissotaa. Uusimmassa nuoressa texissä mainitaan päivämääräksi toukokuu 1860, eli sisällissodan syttymiseen olisi aikaa vajaa vuosi.
