Makuasioista ei voi kuin kiistellä.

Olen muutamaan otteeseen nähnyt Whole Wide Worldin.  Novalyne Pricen kirjan johon pohjaa One Who Walked Alone luin elokuvan nähtyäni mutta pitäisi lukea uudestaan jos jostain vielä löytäisin.
Tämä on suositeltava teos jos haluaa ymmärtää Howardia ihmisenä.
Kuten myös Mark Finnin Blood & Thunder Life and Art of Robert E Howard sekä tuorein Willard M Oliverin Robert E Howard: Life and times of a Texas Author jotka ovat vähemmän tarkoitushakuisia kuin Dark Valley Destiny.
Niistä välittyy erilainen kuva kuin mitä jaellaan.

Miehen teoksissa on ajankohdan rasismia mutta Howard ei olut ajankohtaan nähden mitenkään rasistinen (toisin kuin ystävänsä Lovecraft joka hänkin muutti mieltään iän ja elämän myötä[jos kohta hänellä oli siinä muita enemmän työmaata]) ja sekin mitä oli karisi. Jos jotain oli niin mikä ikinä vastasi aikansa liberaalia feministiä sikäli kun määre 1920-1920-luvuilla toteutui missään. Yksi monista syistä miksi pidettiin "erikoisena".

Ymmärrän Amasofia koska kun sarjisfestareilla tekijöiltä kuuli valintaprosessin (tai pikemminkin sen uupumisen ) koska The Hills of the Dead ja Wings in the Night ovat monille Red Shadowsin ohella NE Solomon Kane tarinat.


Toivon kyllä että löytää lukijansa koska tekijät puhuivat potentiaalisen jatkon suhteen mm Howardin Bran Mak Mornista ja olisihan siellä Dark Agneskin. Voisivat kai tehdä se mistä Marvel Red Sonjansa otti : The  Shadow of a Vulture, jossa on ukrainalaistaustainen Red Sonya of Rogantino. Eikä tietoakaan ketjuhaarniskabikineistä.
tietty edellyttää että tämäkin myy ja päätyy laajalti kirjastoihin sekä että.

Toisin kuin elokuvat joissa kipuillaan budjettien kanssa sarjakuvan saralla ei tarvitse jäädä kakkoseksitässäkään maassa.

Tieteen termipankissa kerrotaan, että tricksteri on

Kertomusperinteeseen kuuluva hahmo, jolle ei ole toimivaa ja riittävän kattavaa ilmiön kaikki puolet huomioivaa suomenkielistä vastinetta.

Ehkä pitää sitten tyytyä siihen, ettei tälle kujeilijahahmolle ole oikeasti hyvää suomennosta.

Sekä Vaarojen Panama että Mefiston varjo on julkaistu myös maxeina.

Tuo väli kirjastoissahan johtuu siitä kun Suomen järjestys oli alunperin väärä. Nyt kirjastoissa se "oikaistaan".

Tuo samainen kirjasto 110 on itselle mielenkiintoinen sikäli, että kun se joskus ilmestyy voisin periaatteessa hankkiutua eroon muutamista vanhoista hajanaisista kronikoista ja irtonumeroista. Sitten löytyisi järjestysnumeroltaan esimmäiset 188 tarinaa kirjastoina ja loput Italian oikeaa järjestystä mukaillen alkaen numerosta 9/1986, kaikki mahdollisimmän selkeästi ilman ylimääräisiä "tuplakappaleita".

Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää

Olennaista on eetos. Tricksterin eetos on kaaos.

Tämä selvensi erinomaisesti.

Taidettiin muinoin tätä tyyppiä kutsua ilveilijäksi ennen kuin anglismit ovat vallanneet alaa.