Taidekirjoihin, yms. erikoistunut kustantamo Taschen julkaisee 10.5. kirjan "Hal Foster’s Tarzan. The Complete Sunday Comics 1931–1937". Kirja kuuluu Taschenin suurikokoisiin XXL-teoksiin (34,4 x 44 cm) ja sisältää kaikki Hal Fosterin kuvittamat sanomalehtisarjakuvat vuodesta 1931 vuoteen 1937, jolloin Burne Hogarth jatkoi Tarzania. - Tarkemmat tiedot löytyvät Taschenin sivulta ja kirja näkyy jo olevan Adlibriksenkin sivulla (162,10 euroa).

No ei tolla vielä supersankarihommia tehdä.

Ei, ja kun laitteesta ei kerrota mitään suoritusarvojakaan. Käsittääkseni sotilailla vastaavia on testattu ja käytetty jo pitkään. Ajattelinkin asiaa niin, että jos otetaan joku voimiaan kehittänyt, nuori supersankarinalku, niin tuon tapaisella apulaitteella voimatasot (tai kestävyys) voisivatkin olla jo lähellä supersankaritasoa. Vaikkapa jossain sortuneen talon raivauksessa eksoskeletoni voisi olla aika pätevä väline. 

Katson Batmanisi ja korotan
irlantilaisella nuorella nais-Rautamiehellä

Tubessa näkee kyllä huikeita cosplay-asuja. Mutta ei tuolla muovihärpäkkeelläkään kyllä valitettavasti mitään supersankarihommia tehdä.  

Jos minä saisin päättää, niin siellä olisi vain yhden pitkän sarjakuvan sisältäviä kirjoja, kas: sarjakuvaromaaneja.

Ollaan taasen aikakoneella menneessä. Sekä ehdokkaaksi esitetyssä että palkintoon suhtautumisessa.
Itse en rajaisi näin.
Onneksi ei ole väliä mitä mieltä olen.
Omia julkaisemattomia sarjakuvia ja originaaleja olen hyödyntänyt saunaa lämmittäessä ja juhannuskokkoa sytyttäessä, mutta se ei ole normi ja näen sen että on tilanteita joissa perikunta löytää hyvän kotimaisen sarjakuvantekijän julkaisematonta sarjakuvaa jota ei ole tarjottu tai kustantamo on hylännyt järjenvastaisista syistä.
Silloin hyvä jos ei rajaudu pois.

Mutta myös tuo yksi pitkä tarina on minusta muotoseikka. Totta, strippisarjakuva on useimmiten ketju irtovitsejä ajoittain toistuvilla hahmoilla jotka ovat usein ohuempia kuin paperi jolle ovat painettu. Mutta ei aina. Kalliokadun blues ei ollut yksi yhtenäinen sarjakuvaromaani, se muodostui joksikin sen suuntaiseksi. Saman tekijän sarjakuvanovellikokoelma voi olla syvällisempi ja koherentimpi esitys kuin graphic novel på finska. Ja romaani muotona sulkisi sarjakuvalliset tietoteokset pois. Tai sitten pitäisi olla Sarjakuva-tieto-Finlandia.

Perinteitä kunnioittaen on aina napinaa: väärät kärkikympissä, mitä tuo diktaattori muka tietää, miksei tuota joka teoksena poistaa epätasa-arvon ja näkänhädätkin sekä tietenkin osaston hyvä-veli-sisko-salaliitto, keskenäänovatpäättäneetjakaarahansajapo lkevatvielätämäntaiteenalanjamuiltakinv ievätihanaltaFinlandialtaarvostuksenvai kkenmissäännimessäolekaanelitistiitaina tionalistiskpnservatiivijanuorisoonpila lkanuokäärmeihmisetfoliostahattuheti!

Nyt valittu kattaus on edustava ja itsestäni diktaattori sekin on parempi kuin Arto Nyberg .
Ja on ylitetty uutiskynnys:
https://yle.fi/a/74-20209470
Aikana jolloin valtaosa väestöstä ei edes tiedä että sarjakuvaa vielä julkaistaan...on se pakko ottaa voittona.

Tällaiset erot otsikoinneissa verkko vs printti.
Pankkiryöstäjä kuvassa on kyllä suoraan Ankkalinnasta.

Timo

markkinatutkimusen kasvuennuste in englush

Hauskaa: sarjisfoorumilla vuosien ala kuolee täysin ketju....ja tulevalle kymmenelle vuodelle lasketaan 6,6% kasvu. 16,8 miljardista 31,2 miljardiin fyysisen sarjakuvan säilyttäessä ylivallan.

( Toki Suomeenkin tuli 100 000 työllistynyttä lisää viime hallituksen ohjelman mukaan..)