Kävin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni Tukholman Comics heavenissa. 1,5h meni siellä nopeasti selaten läpi kaikkea mahdollista. Jos kaiken olisi tarkasti halunnut käydä läpi niin ei olisi tunnit päivässä riittänyt.

Kokemus oli samalla kertaa erittäin iloisesti vaikuttava että myös masentava.

Masentava siksi että siellä oli lopulta todella vähän sellaisia sarjakuvia mitä itseltä löytyy jo hyllystä. Masentava osuus siinä oli sen tajuaminen kuinka paljon erilaisia englanninkielisiä kokoelmia minulta vielä puuttuu ja tajuta se ettei näitä kaikkia tule koskaan saamaan. Saati sitten että loppuelämä riittäisi niiden lukemiseen.

Iloisesti vaikuttava siksi että eihän tälläistä divaria ole ikinä ennen nähnyt livenä vaikka yli 40-vuotta on niitä kiertänyt. Tällaisen sarjakuvakaupan näkee vain amerikkalaisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. Niissäkin usein kuvakulmat sellaisia ettei tajua miltä tuollainen valikoima livenä oikeasti näyttää
Single issuet ei itseä niinkään kiinnosta mutta niitä oli valtavasti. Paljon myös greidattuja. Hienolta näyttää iso kirjahylly jossa on kattava valikoima epic collectioneja eikä omnibukset seinällä useassa hyllytasossa näyttäneet yhtään sen huonommalta. Dc compact comics löytyy varmaan kaikki, paljon erilaisia tpb ja compendium julkaisuja, deluxeja, absolut edition
... eikä valikoima rajoittunut pelkkään Marvel ja Dc  sarjakuvaan vaan muutkin kustantajat olivat hyvin edustettuina. Ruotsiksi käännetyt sarjakuvat olivat omassa pienessä nurkkauksessaan.

Hinnat olivat ainakin nopeasti vertailtina vähän kalliimpia kuin esim adlibriksellä mutta tuolla on paljon sellaista mitä ei siellä ole valikoimassa.

Jos harrastaa jenkkisarjakuvaa niin ehdottomasti suosittelen tuolla käyntiä. Jos ei harrasta englanninkielistä mutta haluaa nähdä itse Miltä tuollainen sarjakuvakauppa näyttää niin suosittelen.

Kyllä verkkokauppa on vain niin haalea versio siihen verrattuna että pääsee itse noita selailemaan ja hypistelemään.

Huomasin, että viikonlopun New Yorkin comic-conissa julkistettiin, että ensi keväänä tulee Absolute Justice eli Absolute-universumin Oikeuden puolustajat. Pitääkin ruveta kirimään lukemisissa näitä Absolute-sarjoja. Batmanin, Superman, Wonder Womanin ja Green Lanternin olen enimmäkseen lukenut uusimpia numeroita lukuunottamatta. Martian Manhunter on varmaankin seuraava uusi lukukohde.

 lisätään se linkki mistä voi itse tsekata sarjakuvantekijöitä Tampere Kupliin osastolla   https://kirjamessut.messukeskus.com/sarjakuvataiteilijat/

Kuntoluokka pitäisi olla vähintään K3. Jos sinulta löytyy hyväkuntoiset vsk:t irtonumeroina, niin laitahan viestiä.
Lumikkia en yritäkään nyt tavoitella, jätän sen pääpahikseksi, joka pitää myöhemmin hoidella.

...ja viittä kuukautta myöhemmin tälle on jo jatkoa.
Tässä vaiheessa mouruaa vielä englanniksi mutta sekin korjaantunee siinä kuin kanteen lisättävä nro 2 myös.


Grafiikka tykittää samoissa harmaasävyissä ja syvässä mustassa kuin ennen.
Kuvaiin edellistä:

Mitä saadaan kun hardcore mechasodankäynti kohtaa hardcore lesboseksin? Hyvää sarjakuvaa tietysti.

sodankäyntiä tässäkin mutta: Mechat huilaavat, Liha ei.
Maailmanrakennus tehdään tässä sivulauseissa ja sitä näytetään, ei kerrota.
Tekijän kanssa käyty keskuteluita Teenage Sex & Death at Camp Miasmasta jonka fraasia "it's just Flesh and Fluids" on viljelty mutta tässä on se ja aikanaan käymäni keskustelu yhden aiemman duunikaverin kanssa.
Hän tuohtui kohtelustamme "koska ihmiset eivät ole koneita" itse väitin että ovatpas ja sama pätee kuin koneissa; jollet anna lepoa, huolla ja pidä biologista konettasi se tekee saman kuin hänen mieltävänsä koneet, menee perusteellisemmin ja vaikeammin rikki.
Chaeri ja Enna ovat rikkinäisiä, mutta tässä maailmassa ei korjata kintsugilla.
Kullan tilalla on kybernetiikkaa ja epätoivoa, raivoa ja ahnasta himoa.

Yhdelle aliarvostetuimmista sarjakuvista, Virolainen -Hiltunen Goretta- albumille alkaa löytyä kelpo haastaja.
Vakoilua, varjosotaa ja litisevää seksiä.

Ja haikarat, varsinkin kattohaikarat on kivoja.