Sarjakuvat investointina

[warthog]

Mikä olisi kama jota kannattaisi ostaa ja rahastaa myöhemmin?

[Curtvile]

Investointi on aina riski.
Muuta väittävät yleensä myyvät itse jotain ( tulppaanioptioita, tekoälyä, kryptoja, nigerialaisen prinssin öljytuotteiden voittoa, Eiffelin tornia jne) mutta näissä on juuri mikä säilyttää pisimpään arvonsa.
Sarjakuva ei vertaudu kuitenkaan kuvataiteisiin muuten kuin originaalien osalta. Niiden väärennöksiä on verrattain vähän. Originaalisivuissa on pysyvyyttä.

Sarjakuva on kuitenkin lopputuote ja siinä tullaan kysymykseen mikä massatuote säilyttää ja kasvattaa rahallisesti arvonsa. On väitettävissä että nykysarjakuvat tulevat olemaan halutumpia ja kalliimpia koska painokset ovat pienempiä ja rajallisemmin saatavilla. Jos teosta on painettu 6000 kpl se on vähemmän väärtti kuin se jota on painettu 100kpl.
Eli kaikki nämä Kvaak kirjan pienet painokset esimerkiksi.
Mutta se on tarjonnan osuus.
Kysyntää ei oikein voi luoda. Yhdessä vaiheessa Tex Willer oli haluttua ja on yhä koska sillä on lukijoita, mutta sitä mukaa kun aktiivikeräilijät ja lukijat ikääntyy ja poistuu vahvuudesta luontaisen poistuman kautta heidän kokoelmansa tulevat kaupan ja tarjonnan kasvaessa mutta kysynnän vähetessä arvo laskee.
Maailmalla tätä investointi keinottelua yritettiin silloin 1990-luvulla tajuamatta että vaikka variantteja on ja juuri tällä kannella niitä on vain 600 niin jos lehteä/albumia on se 50 000-4500000 kpl sen arvo ei kasva.

Carl Barksin kokoelmat, Kvaak kirjan julkaisut, jotkut RWn julkaisut lienevät sillä 10-20 vuoden tähtäimellä. Ja koska malli on että parin vuoden takaiset teokset ovat nyt ale-laarissa niin osa niistä on kovassa hinnassa viiden vuoden päästä. Mutta vain osa.

Itse investoin vain kulttuuripuolella, mikä on minusta rahojeni arvoista. Perikunta tietää että siellä on arvokasta myös mutta että tärkeämpää on sisältö kuin keräilyarvo.

[warthog]

Kontista ja Kierrätyskeskuksesta saa aika hyvää kamaa halvalla.

[Oranssi Planeetta]

Sarjakuvaa ammatikseen myyvänä sanoisin, että älä ihmeessä SIJOITA sarjakuviin yhtään mitään, koska todennäköisesti teet vain tappiota. Kuten Curtvile tuossa totesi, ei kenelläkään ole eikä voi olla kuin valistuneita arvauksia siitä, minkä sarjakuvan realistinen myyntihinta voisi tulevaisuudessa kasvaa. Joidenkin yksittäisten kohteiden hinnat voivat varmaankin olla tulevaisuudessa enemmän kuin nyt, mutta mielestäni olennainen kysymys on, että saatko edes näitä spekulatiivisia poikkeustapauksia jemmaamalla isomman tuoton rahoillesi kuin vaikkapa myymällä sen kirpputorilta halvalla bongatun poikkeustapauksen heti ja sijoittamalla saadut rahat indeksirahastoon. Itse valitsisin sen tylsän indeksin.

Anekdoottina kerrottakoon kirjapuolelta, kuinka pari jo edesmennyttä antikvaarista kirjakauppiasta keskusteli 1970-luvulla puolitosissaan siitä, että jemmaisivat siihen aikaan erittäin kysyttyjä Samuli Paulaharjun ja Sakari Pälsin kirjoja, jotta myisivät ne sitten hamassa tulevaisuudessa vielä kovempaan hintaan. Onneksi eivät jemmanneet, koska tuon tavaran kysyntä oli jo parikymmentä vuotta sitten pahassa laskussa ja nyt tilanne on Paulaharjun ja Pälsin kohdalla vieläkin masentavampi. 

[Darth Mika]

Itse ostan sarjakuvia vaan itselleni...en tule myymään mitään koskaan. Suku saa sitten mun kuoleman jälkeen tehdä niille mitä tykkää. Ehkä laitan jonnekin jonkun ohjeen, että mistä voi saada rahaa. Tietenkin olisi hyvä saada jonkun sukulaisen kiinnostumaan sarjakuvista ja jatkamaan minun tekemää harrastustani. Testamentata tälle ihmiselle sitten kokoelmani.

Sanoisin, että niiden sarjakuvien arvo saattaa pysyä tai jopa kasvaa, jotka on jollain tavalla sensuroituja eli niitä ei enää tehdä uudestaan. Otetaan nyt muutamat tarina esim Roope-sedän elämä ja teot alkuperäisestä opuksesta. Ehkä myös semmoiset sarjakuvat, joita on tehty tosi vähän tai vanhingossa tuhottu, niin kuin eräskin Sanomien Aku Ankka Glenat-versio. Sitten ehkä semmoiset sarjakuvat, jotka ei koskaan ole päätyneet yleiseen levitykseen, mutta josta liikkuu joitakin kappaleita ihmisillä...en tiedä kuinka ovat saaneet ne, mutta ovat harvinaisia. Esim . Howard the Duck- sarjakuva, joista ainakin muutama sarjakuva on olemassa.

Sitten on joitakin sarjakuvia, jota alan harrastajat on nostanut korokkeelle ja ostavat niitä kalliilla. Esim nyt IHME-sarja. IHME-sarjan ympärille on kehkeytynyt jonkinmoinen keräilynhurmos...itsellänikin noita jokunen Hämähäkkimies-lehti.

Ehkä ulkomaalaiset sarjakuvat ovat niitä joihin kannattaa sijoittaa ennemmin kuin meidän kotimaisiin. Esimerkkinä Action Comic 1/1938 tai Amazing Fantasy #15-1962...näiden hinnat nousee tähtitieteellisiin hintoihin. Noi nyt on ääripäitä, mutta moni jenkki-sarjakuva on kovasti arvossaan ja varmaan pysyykin. Suomalaisiin en sijoittaisi...täällä sarjakuvan arvostus yleisesti aika pohjalukemissa nykyään ja kun me vanhat känttyrät kuollaan, niiin onko enää sarjakuvaa ollenkaan, kun nykynuorisolla muita juttuja.

Mutta miksi ostaa sarjakuvia sijoitusmielessä. Sarjakuvat on tehty lukemista varten ja jonkun sarjakuvan keräileminen on sitä mukavinta hommaa...ihminen on keräilijä...ollut jo silloin kun elettiin puussa ja kaivettiin tikkuja perseestä.

[tolppis]

Ihan silkasta uteliaisuudesta vilkaisin niin sen threadin missä joku mietti missä myydä harvinaisehkon ja keräilyarvoisen jenkkisarjiksensa. Nimittäin sattuneista syistä (oman henkilökohtaisen pikkuperheeni viimevuotisten terveysongelmien yms., valtiomme nykyisen masentavan ja epävarman työllisyystilanteen ja sosiaalisten turvaverkkojen poikki napsimisen ja kaipa myös osin tuon huikean ja kiinalaiskirouksellisesti "mielenkiintoisen" kansainvälisen ilmapiirin ja tapahtumien aiheuttaman epävarmuuden ja syöksykierteen vuoksi ainakin noin nopeasti funtsaten) saattaa olla että joudun jossain välissä lähitulevaisuudessa realisoimaan melko mittavaksi (ja sekavasti hallituksi) paisunutta niin sarjakuva- kuin kirjakokoelmaani (dvd:istä ja cd:istä nyt puhumattakaan vaikkakin niitä on huomattavasti vähemmän ja silti ihan sikana) niinsanotuksi käyväksi valuutaksi.

Investoinnista en tiedä tosiaan. Huuto.netissä yritin taannoin myydä mutta kauppa oli mielettömän hidasta ja ei suoraan sanoen käynyt ja se vain lopahti jo vuosia sitten. Nykyisistä postitustavoistakin olen tipahtanut kärryiltä. Paras myyntini onkin ollut tori.fi:n kautta aikoinaan Säkkijärveä koskevasta kirjasta josta yksityishenkilö maksoi melko muikeat olikohan se 80 euroa (parilla eurolla osteusta kirjasta ei ollenkaan hassummin). Olen hiukan tipahtanut kärryiltä niin siitä mikä nykyään menee kaupaksi kuin siitä mikä ei mene enää myöskin. Eniten taitaisi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä. Miten antikavriaatit ja sarjakuvakaupat ostavat nykyisin tuotteita? Huonot ajat yhä useammissa paikoissa kuitenkin nykyisin veikkaan?

Kunhan tässä funtsailin "ääneen" (kun juuri tänään sattumoisin tuli tietoa kuinka järkyttävän osan pikkuhiljaa kertyneistä mitättömistä säästöistäni joudun tuhlaamaan pakolliseen rahareikään jolle en voi mitään - ellen halua viranomaisia oveni taakse ainakin noin kuvainnollisesti huhuilemaan). Hetki jolloin sitä kärsivällisyyttä täytyy alkaa kerryttää ja realisointi aloittaa lähestyy hetki hetkeltä lähemmäs...

PS: Yksi mielenkiintoinen (tällä kertaa ei kiinalaisella tavalla) uudistus aivan asujaimistoni läheisyydessä on ilmeisesti kuitenkin tulossa eli ihan varmaan alle sadan metrin päähän on tulossa kirppari, UUSI sellainen. Todellinen harvinaisuus sekin koska enemmän on ollut tietoja kaatuneista kirppareista etc. viimeisen viiden vuoden aikana, yhtään uutta en edes muista ilmaantuneen aikoihin tänne. Se voisi olla mahdollisesti hyvä paikka aloittaa ja testata, kiinnostaako ketään? Ja millä hinnalla? Toki jotain voittoa olisi saatava jotta se olisi ns. kannattavaa. Tietysti nyt lojuessaan varastossa ne eivät tuota sen enempää (ellei oteta huomioon siis tietysti sitä että joidenkin arvo ja menekki/kysyntä niistä voi ihan mahdollisesti olla paljon suurempi ?- ajan kuluttua...) kuin olisi mahdollista edes ollessaan myynnissä jossain. Toki sitten täytyy käydä itsensä ja keräilijäitsensä kanssa ns. vakavia keskusteluja mitä jättää ja mitä myydä...kun varmastikin osan aineistoa kohdalla tulee vastaan se ikuinen kysymys: Rahat vai mielihyvä. Jokin saattaa olla (juuri nyt ainakin) erittäin kysytty ja hintava mutta smaan aikaan itsekin tajuan miksi = se on hiivatin hyvä ja itseänikin kiinnostava yhä. Näin tulee 100 % varmasti käymään 

Hmmm.

[TOSA]

Sarjakuvaa ammatikseen myyvänä sanoisin, että älä ihmeessä SIJOITA sarjakuviin yhtään mitään, koska todennäköisesti teet vain tappiota.

Samaa mieltä siitä että sijoituskohteeksi kannattaa miettiä jotain muuta kuin sarjakuvaa.

14493kpl sarjakuvaa ja joitakin kirjoja lähtenyt nyt omasta kokoelmasta ja tappiolla reilut 5400€. Hyvin harvassa on ne joista voittoa on tullut. Yleensä kaupaksi huutonetissä menee vasta kun hinta on pienempi kuin divarien vaihtohyvitys. Toki niitä poikkeuksiakin on mutta nekin yleensä osuvat hetkiin että muutama ostaja haluaa saman kohteen ja kilpailee siitä. Pari kappaletta voi mennä hyvällä hinnalla ja sitten hinta tippuukin huomattavasti.

Jos kirpputoreilta tulee sarjiksia edullisesti vastaan niin syy on yleensä se että divarit eivät ota niitä enää vaihdossa vastaan tai ne eivät mene kaupaksi enää huutonet/tori. Toki niistä löytöjäkin tekee mutta osuvat ainakin omalle kohdalle noin kerran kahdessa vuodessa eikä silloinkaan mistään isoista rahoista puhuta mahdollisena voittona.

Keräilijät ikääntyvät ja kun nyt jo markkinoilla on ylitarjontaa niin en näe tilanteen kyllä paranevan. Mainittu ihmesarja buumi saattaa hyvinkin johtua siitä että kaikilla alkaa olemaan marvel kokoelmat täynnä ja niiden kunnotkin jo paranneltu niin ei ole enää muuta kuin ihmesarja jota ostaa.

Itseä jäänyt ehkä eniten harmittamaan se että keräilijänä ihan turhaan on näin pitkään pitänyt kiinni sarjakuvista joita tulee luettua 20-30 vuoden välein ja arvot romahtanut melkein kaikista siinä välissä.

[tolppis]

Samaa mieltä siitä että sijoituskohteeksi kannattaa miettiä jotain muuta kuin sarjakuvaa.

14493kpl sarjakuvaa ja joitakin kirjoja lähtenyt nyt omasta kokoelmasta ja tappiolla reilut 5400€. Hyvin harvassa on ne joista voittoa on tullut. Yleensä kaupaksi huutonetissä menee vasta kun hinta on pienempi kuin divarien vaihtohyvitys. Toki niitä poikkeuksiakin on mutta nekin yleensä osuvat hetkiin että muutama ostaja haluaa saman kohteen ja kilpailee siitä. Pari kappaletta voi mennä hyvällä hinnalla ja sitten hinta tippuukin huomattavasti.

Jos kirpputoreilta tulee sarjiksia edullisesti vastaan niin syy on yleensä se että divarit eivät ota niitä enää vaihdossa vastaan tai ne eivät mene kaupaksi enää huutonet/tori. Toki niistä löytöjäkin tekee mutta osuvat ainakin omalle kohdalle noin kerran kahdessa vuodessa eikä silloinkaan mistään isoista rahoista puhuta mahdollisena voittona.

Keräilijät ikääntyvät ja kun nyt jo markkinoilla on ylitarjontaa niin en näe tilanteen kyllä paranevan. Mainittu ihmesarja buumi saattaa hyvinkin johtua siitä että kaikilla alkaa olemaan marvel kokoelmat täynnä ja niiden kunnotkin jo paranneltu niin ei ole enää muuta kuin ihmesarja jota ostaa.

Itseä jäänyt ehkä eniten harmittamaan se että keräilijänä ihan turhaan on näin pitkään pitänyt kiinni sarjakuvista joita tulee luettua 20-30 vuoden välein ja arvot romahtanut melkein kaikista siinä välissä.

No TOSA, kävipäs sattuvasti. Ehditkin käytännössä vastata - vaikkakin juurikin odotetun masentavasti mutta ilmeisen todellisuuden mukaisesti - pähkäilyihini nykymarkkinoista.

Omalla kohdallani ehkä parasta kuitenkin on juurikin kokoelmani sekavuus, muistini heikkous ja mahdollisesti myös rahantarpeeni suuruus niin että en todennäköisesti tule ikinä TIETÄMÄÄN teenkö tappiota vai voittoa koska sen hetkisesti kaikki on tavallaan voittoa... 

[TOSA]

Omalla kohdallani ehkä parasta kuitenkin on juurikin kokoelmani sekavuus, muistini heikkous ja mahdollisesti myös rahantarpeeni suuruus niin että en todennäköisesti tule ikinä TIETÄMÄÄN teenkö tappiota vai voittoa koska sen hetkisesti kaikki on tavallaan voittoa... 

Lapsesta asti pitänyt kaikenlaisia lehtilistauksia ja varmaan 20v excelissä johon tullut merkittyä kaikki ostohinnat. Siitä harmillisen helposti sitten näkee paljonko tuli tappiota.

Divareihin en ole oikeastaan ikinä myynyt mitään mutta muistavat aina mainita että rahana korvaus on huomattavasti pienempi. Eivätkä myöskään kaikista ole valmiita maksamaan mitään jos niitä on jo varastot täynnä.

Vaikka totesit huutonet myynnin olevan hidasta niin sillä tavoittaa laajemmin ostajat kuin kirpputorilla. Kun vielä.muistaa täällä kvaakissa mainita että jotain on myynnissä. Yleensä se nostaa katselunäärää huomattavasti. Torissa voi myös kokeilla koska näyttää että siellä tavoittaa paljon käyttäjiä jotka eivät ole huutonetissä.

Toki jos ei halua tehdä ilmoituksia ja kuvata joka kohdetta niin lista kvaakissa tuottaa varmaan jo jonkin verran helppoa kauppaa vähällä vaivalla. Toki siinä on sitten tarjouksien varassa ja mahdollinen kilpailu jota huutonetissä voisi tulla jää toteutumatta.

[tolppis]

Lapsesta asti pitänyt kaikenlaisia lehtilistauksia ja varmaan 20v excelissä johon tullut merkittyä kaikki ostohinnat. Siitä harmillisen helposti sitten näkee paljonko tuli tappiota.

Divareihin en ole oikeastaan ikinä myynyt mitään mutta muistavat aina mainita että rahana korvaus on huomattavasti pienempi. Eivätkä myöskään kaikista ole valmiita maksamaan mitään jos niitä on jo varastot täynnä.

Vaikka totesit huutonet myynnin olevan hidasta niin sillä tavoittaa laajemmin ostajat kuin kirpputorilla. Kun vielä.muistaa täällä kvaakissa mainita että jotain on myynnissä. Yleensä se nostaa katselunäärää huomattavasti. Torissa voi myös kokeilla koska näyttää että siellä tavoittaa paljon käyttäjiä jotka eivät ole huutonetissä.

Toki jos ei halua tehdä ilmoituksia ja kuvata joka kohdetta niin lista kvaakissa tuottaa varmaan jo jonkin verran helppoa kauppaa vähällä vaivalla. Toki siinä on sitten tarjouksien varassa ja mahdollinen kilpailu jota huutonetissä voisi tulla jää toteutumatta.

Kiitos. Tämäkin auttaa eteenpäin. Jos itseäni ja (no, vielä se on vain kategoriassa "mahdollista") rahapulaani/pulaamme (koska en ole yksin) myös ahdistustani tavarapaljouden(kin) vuoksi auttaisi edes myynnin saaminen alkuun muutamilla lehdillä tai kirjoilla niin uskon että se helpottaisi myös talouteni toisen osapuolen ahdistusta koska hän EI ole keräilijä (ainakaan paljon tai myönnä sitä) kun saataisiin myös tilaa mammonasta puhumattakaan. Mietin että jos aloittaisin etsimällä jotain mitä varmasti voin myydä pois ja kun saan ne myytyä haen varastosta lisää (+ samalla kun saan tänne asuntoon tilaa hyllyyn voin korvata sen tyhjän paikan esim. juurikin varastosta löytyvällä "Mikäs se tällainen on? Tämähän on aivan huippu! Pidän! Luen! Säilytän! Hyllyyn..."-tuotoksella). Ja virta alkaa juosta...Jos aloittaisin siis...Kvaakista...? Hmmm...

[Curtvile]

Itse olen se joka ostaa sarjakuvia ja kirjoja.
Käyttötarkoitukseen eli luettavaksi, siksi vierastan täysin tarpeetonta kovakantisten buumia.

Sarjakuvien kohdalla on juuri tuo nostalgian etsintä. Kun muuta aikakonetta ei ole, lapsuuden ja nuoruuden sarjakuvat ovat mitä etsitään. Eri ihmiset ovat valmiita maksamaan kovin eri summia haikailusta.

Kaikki investointi on uhkapeliä. Oli kyse osakkeista, sarjakuvista, taiteesta, blackjackista tai asunnoista ja ihan maasta. Sarjakuva on arvokasta vain toiselle keräilijälle tai harrastajille. Vuosikymmenien aikana nähnyt näitä " on keräilylehti" vaikka se on repaleinen Nakke Nakuttaja 1970-luvun lopulta ja samankaltaisia lähin kirpputori täynnä siinä vie ilmaiseksi laarissa.

Ulkomaisia voi yrittää myydä, mutta tasan ulkomaille. Aika turha selittää miten on Harley Quinnin ensiesiintyminen tai Wolverinen ( niin ettei ole varjoissa) aika tarkkaan tarjotaan sitä max 1€.
Jos on jokin keräilijältä uupuva numero siistinä saa rahaa, muuten veikkaan TOSAn kokemusta.

Itselle sarjakuvalla on ensisijaisesti muu kuin rahallinen arvo. On sarjakuvia jotka ovat " arvokkaita" ja suosittuja joita en ota ilmaiseksikaan, en ainakaan itselleni.
Haluan myös muistuttaa että tämä nk investointi kohde on altis myös eroille, tulipaloille, vesivahingoille jne niiden tavan varkaiden yms lisäksi. Varmasti yli 5400€ tappiolla ihan ilman exceliä.