Bruce Banner kylpee säteilyssä. Tuskallinen valonleimahdus kyllästää hänen kehonsa gammasäteillä. Yön tullen tiedemiehen muoto katoaa. Hirviö ottaa vallan.
<h2pelkojen hyväksikäyttöäStan Lee ja Jack Kirby nostivat Marvelin 1960-luvulla sarjakuvan ykköskustantamoksi. Miehistä Lee oli markkinamaakari, joka haisteli ajan tuulia. Rönsyilevine ideoineen Lee vastasi kustantamon tarpeita; ainoa julkaisupolitiikka oli myydä mitä tahansa, mikä vain kävi kaupaksi. Atomiajan uhkakuvat kelpasivat tähän tarkoitukseen.
The Incredible Hulk -lehden ensimmäisessä numerossa (1962) huoleton teini, Rick Jones, kaahaa armeijan koealueelle lyömänsä vedon seurauksena. Banner rientää paikalle ja työntää Jonesin viime hetkellä ojaan. Gammapommi räjähtää. Banner altistuu säteilylle, mutta ei kuole luomuksensa synnyinhuutoon.
Gammapommi vastasi aikansa käsitystä ydinaseista. Ainoastaan niiden välitön tuhovoima ymmärrettiin. Säteilyn vaikutusta ihmiskehoon vasta tutkittiin; sotilaita ja siviilejä altistettiin säteilylle. Radioaktiivisen laskeuman vakavuutta ei myöskään hahmotettu. Ydintalven käsitettä ei tunnettu lainkaan.
Harmaasta vihreään
Painoteknisistä seikoista johtuen harmaa Hulk osoittautui ongelmalliseksi. Värisävyä ei saatu kohdalleen ja pahimmillaan Hulk oli vihreä. Toisesta numerosta lähtien Hulk oli sitä tarkoituksella. Marvel lakaisi epäonnistumisensa maton alle. Uusintajulkaisuissakin nähtiin vihreäksi värikorjattu lihaskimppu (suom. Hulk 5–7/1985).
Vihreänäkin Hulk oli liian väritön lukijoille. Lehti ei menestynyt ja se lopetettiin kuudenteen numeroonsa 1963. Vuotta myöhemmin Lee päätti tuoda jätin takaisin. Hulk seikkaili Tales to Astonish -lehdessä (TTA 60–101, 1964–1968) jakaen sen ensin Muurahaismiehen, sitten Namorin kanssa. Kun Namor sai oman lehtensä, myös The Incredible Hulk palasi lehtipisteisiin (TIH 102, 1968).
Likaiset salaisuudet eivät pysy kätkettyinä. John Byrne esitti alkuperäisen, harmaan ulkomuodon 1980-luvulla (TIH 318, 1986, suom. Hulk Erikoisjulkaisu II, 1989). Tähän päättyi uusintajulkaisujen käsittely. Vihreäihoisena Hulk oli kuitenkin ehtinyt sulautua osaksi populaarikulttuuria. Vihreäksi maskeerattu Lou Ferrigno oli näytellyt Hulkia televisiossa vuosikymmenen taitteessa (1977–1982).
Kaunis mieli
Hulk on mukaelma Robert Louis Stevensonin tarinasta Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde. Yöllä Bannerin ihmishahmo syrjäytyy väkivaltaisessa muodonmuutoksessa hirviön tieltä. Rationaalinen Banner ja mielihalujensa ajama Hulk ovat tietoisia toisistaan, mutta kykenemättömiä hallitsemaan, tai edes muistamaan, toisen minänsä tekoja. Dualiteetti säilyi vuosia, mutta enää yö ei yksin muuttanut Banneria. Hulk nousi pintaan, mikäli Banner joutui vaaraan tai menetti malttinsa.
Hulk päätyi lainahahmona muiden sankarien sivuille, kun tahdottiin ryminää. Leetä 1970-luvulla seurannut Roy Thomas tasapainotti toiminnan filosofisilla pohdinnoilla. Thomasin Hulk oli entistä korostetummin traaginen ja kiusattu, mutta samalla lapsenmielinen ja viaton.
Suomessa Hulk sai oman lehtensä 1981. Lehdessä nähtiin Leen, Thomasin ja Archie Goodwinin kirjoittamia tarinoita vuoteen 1985 saakka. Tämä Herb Trimpen ja Sal Busceman kuvittama Hulk oli rauhaa ja hiljaisuutta etsivä metsäläinen. Ihmisten vainoama ja hyväksyntää kaipaava, kömpelö jätti uhosi kuin pohjanmaalaiset ikään. Palattuaan lehtipisteisiin jälleen vuonna 1989 hahmo ei ollut entisensä.
Kun harmaat ensiaskeleet eivät enää olleet salaisuus, muuttui Hulk Peter Davidin käsissä jälleen öisin harmaaksi (TIH 331, 1987, suom. Hulk Erikoisjulkaisu, 1990). Harmaa Hulk oli vihreää älykkäämpi, mutta katkera ja pahansuopa. Monista inkarnaatiostaan Davidin harmaa Hulk on lähimpänä todellista hirviötä. Tämä edusti kaikkea negatiivista, minkä Banner piti sisällään. Harmaa Hulk pystyi myötätuntoon, mutta valitsi vihan.
Älyä ja voimaa
Hulkin seikkailut eivät tarvinneet motiivia. Kaikkialle ympärille tuhoa kylvänyt Godzillan länsivastine sai vihamiehiä luonnostaan. Kun lisäksi armeija oli hirviön jäljillä, sivuhenkilökaruselli pyöri luontevasti. Kenraali “Thunderbolt” Ross tahtoi tuhota Hulkin, hänen tyttärensä Betty puolestaan rakasti Banneria. Jones tunsi vastuuta teoistaan ja pysytteli Hulkin matkassa, milloin se vain oli mahdollista. Kiertolaisen elämää viettänyt, pakeneva Banner itse oli riivattu.
Käsikirjoittajista vasta David pystyi uudistuksiin, eivätkä ne rajoittuneet ihonväriin. Hänen aikanaan perheväkivaltaa lapsena kokenut Banner ja siitä nousseita, tukahdettuja tunteita edustanut harmaa Hulk lähentyivät toisiaan. Bannerista tuli vahvempi, harmaasta Hulkista myötätuntoisempi. Terapian avulla saman psyyken kaksi vastakkaista puolta hyväksyivät toisensa ja hallitsemattomasti raivoavan vihreän Hulkin (TIH 377, 1991). Tuloksena David esitteli lukijoille vihreän jätin, joka ei taantunut älyltään.
Älykäs Hulk ei kyennyt palaamaan enää ihmiseksi. Vihreää kehoa hallitsi silti Bannerin mieli. Hän sai viimeinkin mahdollisuuden käyttää voimiaan hyvään. Hyvityksenä aiheuttamalleen tuholle, hän pyrki parantamaan maailmaa. Kaikki hänen tavoitteensa valuivat kuitenkin hukkaan. Lopulta hän etsi epätoivoisesti sovitusta menneille teoilleen. Turhaan.
Davidin jätettyä lehden, uuden suunnan linjasi vasta Bruce Jones 2000-luvun puolella. Tarinoissaan hän käytti edukseen Amerikan kauhuperinnettä. Hulk jäi niissä hirviön roolissa taustalle. Suomessa Jonesin tarinoita nähtiin Ang Leen ohjaaman elokuvan, Hulk (2003), myötä. Leen tulkinta tukeutui pitkälti Davidin materiaaliin, mutta vei hahmon kauas juuriltaan.
Kaupallistettua kapinaa
Hulk elää yhteiskunnan ulkopuolella viranomaisia pakoilevana kiertolaisena. Uhkana. Marvelin uudessa, Rautamiehen johtamassa, maailmassa ei Hulkille ole sijaa.
Greg Pak on viime vuosina tarkastellut Hulkin uhkaa uudesta näkökulmasta. Pakin Hulk merkitsee uhkaa poliittisille valtarakenteille. Vallankumousta. Tämä kehitys näkyi myös World War Hulk -minisarjassa (WWH 1–5, 2007).
Kapina jatkuu pian ensi-iltansa saavan The Incredible Hulk -elokuvan (2008) alla. Tosin ei enää Hulkin toimesta. Lehti on numerosta 112 lähtien jatkanut nimellä The Incredible Hercules. Sen rinnalle lanseerattiin vuoden alussa Hulk. Lehdessä Jeph Loeb esitteli punaisen Hulkin, jonka identiteettiä ei kirjoitushetkellä ole vielä paljastettu. Näin Marvel tarjoaa kokonaisen tuotelinjan lukijoille, joita militaristinen maailmankuva ärsyttää. Kapinan rajat vedetään myyntilukujen perusteella.
Kuvat © Marvel Characters, Inc.
Keskustele Hulk-sarjakuvista Kvaakissa.
Keskustele Hulk-elokuvista Kvaakissa.