Suomen sarjakuvaseura myönsi tänään Puupäähattu-tunnustuksen Hanneriina Moisseiselle. Lisäksi nimettiin viisi uutta sarjakuvaneuvosta.
Sarjakuvaseura perusteli päätöstään seuraavasti:
Vuonna 1978 syntynyt Hanneriina Moisseinen yhdistää töissään erilaisia tekniikoita, joiden kautta esimerkiksi hänen sarjakuvansa tulevat uudenlaisella tavalla lähelle lukijaa.
Taiteen maisteri Moisseisen esikoisteos Sen synty ja muita Vienan hävyttömiä ja hulvattomia starinoita (Arktinen Banaani, 2005) kuvitti Markku Niemisen keräämiä kansanperinnetarinoita. Sen synty elvytti ikiaikaisia kansanperinnetarinoita ja välitti tiedon ohella myös tunteita aikojen takaa sensuroimattomina, suorasukaisina versioina.
Inhimillisyyden syvimmästä päästä nousevat häpeän ja pelon tunteet ovat pysyneet osana Moisseisen sarjakuvia. Seuraava teos, Setit ja partituurit (Huuda Huuda, 2010) oli katsaus nykyihmisen häpeään.
Vuonna 2013 ilmestynyttä Isää (Huuda Huuda) voi pitää hänen läpimurtoteoksenaan. Surua ja yritystä ymmärtää isän äkillistä katoamista kuvaileva teos on erinomainen ja syvästi liikuttava kuvaus lapsen tunnemaailman kautta tulkittuna. Lapsi joutuu kohtaamaan tilanteen johon ei löytynyt selitystä, arvoitusta joka ei koskaan ratkennut.
Kannas (Kreegah Bundolo, 2016) laajentaa suru-teeman kansalliselle tasolle. Sodan alta ikuiselle evakkotielle joutuvat niin ihmiset kuin eläimetkin, eikä taaskaan kukaan pysty vastaamaan miksi. Kannaksen keskeisiä hahmoja ovat järkensä menettänyt sotilas sekä karjakko ja hänen lehmänsä. Todellisuus murtuu, vain haamut jäävät paikoilleen. Ne kummittelevat muistoina suomalaisissa mielissä edelleen.
Sarjakuvien ohella Moisseinen on tehnyt myös ympäristötaidetta ja elokuvia. Hänen teoksiaan on ollut esillä gallerioissa ja museoissa yli viidessätoista eri maassa, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Moisseinen sai sarjakuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2016.
Hanneriina Moisseinen rakentaa sarjakuvansa kokeellisesti, etsien tapoja joilla päästä lukijan pään sisälle. Hän yhdistää kuvakerronnassaan esimerkiksi ommeltua kangasta, pitsiä, valokuvia ja herkkää lyijykynäpiirräntää. Taiteilijana hän on uudistaja, jonka kaltaisia ei monia löydy edes maailman tasolla.
Suomen sarjakuvaseuran 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi nimettiin peräti viisi sarjakuvaneuvosta: Kalle Hakkola, Ville Hänninen, Esko Oksiala, Susanna Partio ja Saara Pääkkönen. Sarjakuvaneuvokset ovat toiminnallaan merkittävästi edesauttaneet sarjakuvailmaisun asemaa Suomessa.
Puupäähatun ja sarjakuvaneuvosten arvot myönsi Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Reetta Laitinen tänään virtuaalisesti pidetyissä juhlallisuuksissa. Tilaisuus taltioitiin ja se on katsottavissa Facebookissa.
Metsän tuntu -sarjakuvakilpailu
Tunnustusten jakotilaisuudessa julistettiin lisäksi Väinö Tannerin säätiön sarjakuvakilpailu Metsän tuntu, johon voi osallistua metsä-aiheellisella sarjakuvalla. Kilpailussa on kolme sarjaa, lasten, nuorten ja avoin sarja. Avoimen sarjan pääpalkinto on 5000 euroa.
Osallistumisaika kaikissa alkaa 3. toukokuuta ja päättyy lasten ja nuorten sarjoissa 30. kesäkuuta 2021. Avoin sarja päättyy 8. elokuuta 2021.
Lisätietoja Väinö Tannerin säätiön sivuilla.
Kvaak onnittelee tunnustusten saajia!
Suomen sarjakuvaseuran tiedote
Kvaakissa voi keskustella Puupäähatusta