Italialaisen sarjakuvan mestarilta Guido Buzzellilta on viimein julkaistu suomeksi kokonaisia omia tarinoita. Samoissa kovissa kansissa on peräti kolme albumia.
 |
Guido Buzzelli
Trilogia
suom. Silja-Maaria Aronpuro
täysi KÄSI 2019
ISBN 978-952-69327-0-5
192 s., kovakantinen, mustavalkea
Vuonna 1982 Otava julkaisi Kaukoranta–Kemppisen Sarjakuvat -kirjan rinnakkaisteokseksi Sarjakuvan maailmat -antologian. Siihen oli koottu sellaisten sarjakuvantekijöiden töitä, joilta ei oltu aikaisemmin suomennettu omia albumeita. Joukko oli nimekäs: Will Eisner, Hugo Pratt, Claire Bretécher ja Milo Manara muutamia mainitakseni. Mukana oli myös ote Buzzellin Zil Zelubista (alk. 1972). Nyt Trilogian myötä hajoavan sellistin tarinan on julkaistu kokonaan suomeksi.
 |
Roomassa 1927 syntynyt Guido Buzzelli (k. 1992) oli taidemaalarin poika. Toisen maailmansodan päätyttyä hän 18-vuotiaana pääsi Argento Vivo -aikakauslehteen piirtäjäksi, hän lisäksi teki sarjakuvalehtien ja -kirjojen kansia ja seikkailusarjakuvia. Buzzelli lähti maailmalle kokeilemaan siipiään ja päätyi Isoon-Britanniaan piirtämään päätyökseen Daily Mirrorille Angelika-kirjoihin perustuvaa jatkosarjaa. Monia muitakin tilaustöitä syntyi, näistä on suomennettu kaksi Historian suuret seikkailut -sarjassa (Kolumbus ja Magalháes). Buzzellin myöhemmästä tuotannosta on suomennettu ensimmäinen Tex Willer -erikoisalbumi (1985, suom. 1996).
 |
1960-luvun puolivälissä Buzzelli palasi Italiaan ja päätti sittenkin ryhtyä taidemaalariksi. Sarjakuva veti kuitenkin enemmän puoleensa, ja vuonna 1966 ilmestynyt Kurjien kapina oli hänen kohun aiheuttanut läpimurtonsa. Kurjien kapina avaa nyt julkaistun Trilogian. Sen myötä Buzzellille avautuivat ranskankieliset sarjakuvamarkkinat, Buzzelli piirsi muun muassa Charlie Hebdoon, Piloteen, À Suivreen ja Metal Hurlantiin.
Klassisen taidekoulutuksen saaneen Buzzellin anatominen osaaminen ja surrealistinen suhtautuminen luovat yhdessä omanlaisensa jäljen. Mustavalkoinen maailma on vivahteikas. 1960-luvun ja 1970-luvun alun poliittinen ilmapiiri heijastuu seikkailuissa, Buzzelli nelikymppisenä katsoo uuden sukupolven nousua ulkopuolisin, hieman kyynisin silmin, mutta muutosta silti toivoen. Terrorismin nostettua päätä 1970-luvun puolella antisankarin halu pelastaa ja tuhota maailma on Buzzellin sarjakuvissa läsnä laajasti.
 |
Trilogian kolme sarjakuva-albumia eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Italiassa tarinat on julkaistu muutama vuosi sitten samalla nimellä (La Trilogia) samanlaisena koosteena. Koosteen ääressä vietti hienon lukuhetken.
* Kvaakissa on keskusteltu Buzzellin Trilogiasta