Gary Larson on kaukana poissa

Pilakuvatarjonta on ollut Suomenniemellä lähes täysin kotimaisissa käsissä. Kaikeksi onneksi Semic on päättänyt murtaa tullimuurit ja vielä parhaalla mahdollisella tavalla, tuomalla kulttipiirtäjä Gary Larsonin kokoelmat Kaukana Poissa 1 ja 2 myös suomalaisten saataville. Maailmalla hänen hykerryttäviä piirroksiaan on julkaistu sadoissa lehdissä jo vuosien ajan, ja albumit roikkuvat eri maiden myyntitilastojen kärjissä.

Larsonin piirrosten tunnusomaisimpia hahmoja ovat eläimet, jotka käyttäytyvät inhimillisemmin kuin ihmiset itse. Hän ei kuitenkaan pitäydy tavanomaisissa piirroseläimissä, vaan hyödyntää perinteisten susien ja lampaiden ohella esimerkiksi matoja tai hirmuliskoja. Larsonin eläinhahmoista löytääkin usein paitsi inhimillisiä yleistotuuksia myös oman itsensä. Toisaalta jos itselleen nauramisen lahja puuttuu, Larson voi olla jopa vastenmielistä luettavaa.

Kaukana Poissa ei sovellu myöskään hengen laiskuutta poteville lukijoille. Moni pila vaatii aktiivista aivovoimistelua ennen aukeamistaan, mutta se tapahtuu sitten sitäkin sitkeämpien naurukramppien kera.

Jos siis pystyy katsomaan aamuisin peiliä silmiin ja uskaltaa vastaanottaa Larsonin huumorin älyllisen haasteen, Kaukana Poissa on pakko-ostos siinä missä osterisaksetkin.

Jos nämä kuvat eivät viiden minuutin tarkastelun jälkeenkään herätä mitään tunteita, Gary Larsonin huumori ei ole tarkoitettu sinua varten. Muussa tapauksessa olet kouristuksiltasi tuskin pystynyt lukemaan tänne asti. (Yllä olevat piirrokset löytyvät muuten Far Side -tietokonekalenterista.)

Teksti on julkaistu ensimmäisen kerran Pelit-lehden numerossa 3/1992.