Sota on kauheaa. Ja sitten on vielä ne vampyyrit…
 |
Kun sain pokkarin käsiini, aioin aluksi vain selailla sitä hiukan. Kannessa mies raunioilla aseen kanssa ei vielä kovasti vakuuttanut, mutta yllättäen huomasin lukeneeni tarinan loppuun samalta istumalta. Sisällön tarkka mustavalkografiikka imaisi todella vaivattomasti mukaansa Bosnian sodan likaisille taistelukentille, väkivallan runtelemiin kyliin ja sodan raiskaamiin maisemiin, jotka olivat vuosisatain päässä klassisten vampyyritarinoiden jylhistä maisemista. Mutta ehkä juuri siksi vampyyrit istuivat tarinaan kuin krusifiksi taikauskoisen mummon kouraan. Sodan kauhuja ei esitelty erityisen mässäilevästi, vaan kaiken annettiin hiipiä pikkuhiljaa mieliin. Tarkka piirrostyyli toi välillä mieleen klassiset eurooppalaiset puupiirrokset, vaikka kuvat kulkivatkin niin elokuvamaisesti, että auringonpaisteen kimalluksen kameran linssistä saattoi huomata.
 |
Dampyrin ansiot eivät ole vain kuvalliset, sillä myös tarina on kirjoitettu juohevasti eteneväksi. Toki mukana on vampyyrisarjakuvan peruskliseitä, mutta niitä hyödynnetään tehokkaasti., eikä niihin kiinnitä huomiota “kliseinä”. Ja vaikka perinteisesti kirjoitettujen pahojen sotilaiden tietääkin pian kuolevan, on näissä sarjoissa kuitenkin oma mielenkiintonsa siinä miten ne kuolevat. Perusidea vampyyrin ja ihmisnaisen lapsesta, Dampyyristä, on tekijöiden nettihaastattelun mukaan alkuperältään slaavilainen kansantaru.
Dampyr on kioskisarjakuvaa laadukkaammasta päästä. Eli jos pidät ajatuksesta että kesken Bosnian sotaa vaeltaa taikauskoisilta kyläläisiltä “vampyyrin tappamisella” rahastava painajaisia näkevä huijari, joka paljastuukin oikeasti vampyyrin ja ihmisnaisen jälkeläiseksi joka joutuu taistelemaan oikeasti vampyyreitä vastaan, olet Dampyyrin kohderyhmää. Sarja ilmestyy Arktiselta Banaanilta kahden kuukauden välein, ja on Italiassa edennyt jo numeroon 62. Nyt julkaistu tarina on vuodelta 2000.
 |
Dampyyristä voit keskustella kvaakissa täällä ja Dampyyrin nettisivut englanniksi löytyvät täältä.
Dampyr 1: Paholaisen poika
Strip Art Features/Bonelli
Mauro Boselli/ Maurizio Colombo tarina
Mario Rossi (Majo) taide
Kristian Mikkola suomennos