Hauhion elämäntyö esiin

Mediamuseo Rupriikin TR1-Taidehalliin on avattu näyttely Aimo “Ami” Hauhion (1912-1955) töistä. Kokonaisuus painottuu kirjankansigrafiikkaan ja sarjakuviin, joita Hauhio tuotti muiden töiden ohessa. Yleisöllä on nyt ensimmäistä kertaa mahdollisuus tutustua harvinaisiin säilyneisiin originaaleihin ja muutamaan Hauhion maalaamaan tauluun.

Näyttelyssä esitellään myös mainostoimistotyön hedelmiä, käyttögrafiikkaa. Hauhio teki mainoksia, maalasi pankkien käyttöön säästäjämerkkejä, suunnitteli yhtiöiden liikemerkkejä ja luonnosteli jopa postimerkkejä.

Timo Kokkila on selvittänyt Hauhion henkilöhistoriaa jäljittäen aiemmin luetteloimattomia kuvittajamestarin töitä. Apuna tässä työssä on keräilijöiden ohella ollut Hauhion perikunta. Suurin osa kuva- ja tekstimateriaalista on tulostettu helposti liikuteltaviin tekstiplansseihin, joten osa näyttelystä tulee kiertämään ainakin Tampereen seudulla. Koska lähellekään kaikki yli kolmestasadasta löytyneestä kirjankannesta eivät mahtuneet fyysisesti näytteille, osa esitellään monitorin ruudulta.

Näyttely avautuu yleisölle lauantaina 14.6. ja samana päivänä klo 15 Timo Kokkila kertoo kuvaesimerkein Hauhion taiteesta ja urasta. “Piirtänyt Ami Hauhio, sarjakuvia ja muita seikkailuja”-näyttely on auki Tampereella elokuun loppuun asti. Perjantaisin klo 15-17 tilaan on vapaa pääsy, muuten liput maksavat 3-6€.

Kvaakin Ami Hauhio keskustelu

Sarjakuvaneuvos Jukka Kemppisen kirjalliset aineistot Kansalliskirjastolle ja SKS:lle

Lahjoittaja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.
Lahjoittaja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.

Sarjakuvaneuvos, professori, juristi ja kirjailija Jukka Kemppinen (s. 1944) on luovuttanut Kansalliskirjastolle ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle (SKS) arkistonsa. Kansalliskirjaston lahjoitus koostuu sähköisestä, SKS:n paperilla olevasta kirjallisesta elämästä.

Kulttuuripersoona Kemppinen on toiminut ja vaikuttanut suomalaisen kulttuurin kentällä poikkeuksellisen laaja-alaisesti. 1960- ja 1970-luvuilla MTV:n elokuvatoimittajana ja Otavan kustannustoimittajana Kemppinen vaikutti sarjakuvan arvostukseen ja kustannusmahdollisuuksiin. Runoilija Kemppinen muistetaan myös Tintin ja eritoten kapteeni Haddockin haukkumien suomentajana.

Yhdessä Heikki Kaukorannan kanssa tietokirjailija Kemppinen kirjoitti Sarjakuvat-teoksen, joka on edelleen laajin ja seikkaperäisin suomenkielinen kokonaisesitys sarjakuvasta, sen historiasta ja kehityksestä. Kulttuurihistorioitsija Kemppinen on kirjoittanut myös artikkeleita sarjakuvista, ja käsitellyt niissä muun muassa Aku Ankan viidettä sormea.

Näyte sarjakuvasuomentaja Kemppisen tyylistä. Albumista Seikkailu Punaisella merellä (1970).
Näyte sarjakuvasuomentaja Kemppisen tyylistä. Albumista Seikkailu Punaisella merellä (1970).

Lahjoitustilaisuudessa 12. toukokuuta 2014 julkistettiin blogisti Kemppisen kirja Tuolta puolen (Art House 2014), joka koostuu vajaasta viidestäkymmenestä Suomen parhaaksi valitun blogin tekstistä keskusteluineen.

Populäärikulttuurin keskeiset arvonnostajat: Pekka Gronow ja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.
Populäärikulttuurin keskeiset arvonnostajat: Pekka Gronow ja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.

“Ei tässä ole päätä eikä häntää. Valikoima on välillä umpimähkäinen, välillä sattumanvarainen, Jaskan Snagari paperille siirrettynä, ja mausteet suoraan rinnuksille”, markkinoi entinen mainostoimittaja Kemppinen uutuutta.

Kansalliskirjasto tuo julkistetun aineiston asiakaskäyttöön avoimen Doria-palvelun kautta. Julkistamaton aineisto viedään Varia-palveluun, johon asiakkaat pääsevät vapaakappaletyöasemilta. Kokoelma tarjotaan asiakaskäyttöön vuonna 2015. Yhteensä sähköistä aineistoa on noin 0,6 teratavua. Lahjoituksiin sisältyy myös lahjoittajan isän kirjailija ja juristi Kullervo Kemppisen aineistot.

* Kemppinen
* Professori Jukka Kemppisen kirjallinen elämäntyö kansalliskirjastolle ja SKS:lle