Olen saapunut Töölössä sijaitsevaan viihtyisään huoneistoon, jossa vallitsee vanhan ajan arvokas, porvarillinen tunnelma. Haastateltavani on tunnettu suomalainen sarjakuvahahmo herra Kerhonen, joka on taas hetkeksi noussut pieneen julkisuuteen julkaisujen (Laikku 05) ja näyttelyn (Rotunda) myötä. Sievä sisäkkö lyhyessä hamosessa ohjaa minut kirjastoon. Siellä isäntäni jo odottaakin.
Reaaliaika ja Marvel-aika
 |
Käsitteet selviksi
Reaaliaika on sama kuin oikea aika, jota mekin elämme. Asiat muuttuvat koko ajan eivätkä ne koskaan muutu takaisin ennalleen.
Koivurinne: Ticci jaksaa!
Aiheen pakinaani otin, mistäs muualta kuin Kvaakin keskustelusta. Siellä on jo vuosia sitten avattu keskustelu otsikon nimellä. Ja keskusteltu paljon. Syy ei ole pelkästään siinä: kyseessä on samalla henkilö, jonka töiden ansiosta kirjoitan tätä juttua ja juon kahvia. Kahvia joisin muutenkin. Texistä en kirjoittaisi ilman Ticciä ja hänen panostaan Texiin. Taiteilija jatkaa, vaikka ensimmäisestä hänen piirtämästä Tex Willeristä on kerennyt vierähtää jo yli 40 vuotta. Mies, joka on Tex Willerin Raimo Helminen.
Helsinki – Bryssel – Liège
Hyvä syy Belgianmatkaan
Eräs ystäväni on muuttanut vajaa vuosi sitten Brysseliin, joten ilmainen kortteeri sarjakuvan pääkaupungissa oli vastustamaton houkutin kesälomamatkaa miettiessäni. Tilasin siis netistä
 |
|
Ruutu Leo Loden -albumista
|
Minä ja Ryhmä-X
 |
|
Lähde: www.perunamaa.net/sarjakuvat
|
Eletään vuotta 1989. Olen 12-vuotias ja sukuloimassa. Serkkuni kirjahyllystä löytyy pino sarjakuvalehtiä, jotka ovat minulle vieraita. Action Force? Mitä nämä ovat? Lukutoukkana ryhdyn plaraamaan lehtiä läpi. Saan mielettömät kiksit. Riemukkain oivallus on tajuta, että on sarjakuvalehtiä, joissa on jatkuva juoni. Aku Ankasta olen ruvennut jo hieman kasvamaan yli, ja tuntuu mahtavalta lukea tarinoita, joissa tapahtumat jatkuvat lehdestä toiseen, juonta on varaa kehitellä pitkällä tähtäimellä ja hahmot kasvavat, kehittyvät ja muuttuvat ajan saatossa.