Muumimamman oma seikkailu

Muumimamman vaarallinen nuoruus on sarjakuvallinen vastine Muumipapan urotöille. Sarjakuva syntyi kirjailija Johanna Sinisalon aloitteesta, joka saatesanoissa kiittää Tove Janssonin olevan elämänsä suurimpia kirjallisia vaikuttajia. Hyvin sarjakuva nykyajan asenneilmastoon sopiikin, kun tietoisesti halutaan nostaa myös naispuolisia toimijoita ja sankareita lukijoiden samaistumiskohteiksi.

Jatka lukemista “Muumimamman oma seikkailu”

Erimies on merimies

Erimies – Haikea tarina viiksekkäästä merimiehestä

Hannele Richertin, 28, viimeisin omakustanne on sukellus suomalaisen miehen pään sisälle. Nimettömäksi jäävä viiksekäs merimies tympiintyy ensin merellä, satamissa, “helvetin kuuden tunnin pätkissä”, aina samanlaisissa baareissa ja odottaa kotiinpääsyä. Kotona mies ei tunne olevansa kotona vaan hakeutuu taas baariin – ihan samanlaiseen.

Jatka lukemista “Erimies on merimies”

Keltaiset neekerit Yvan Alagbé

“Mä oon tosi kiltti, että mä annan sulle töitä, vaikka sulla ei ole papereita!”

Yvan Alagbé on ranskalaisen taidesarjakuvan kärkinimiä. Omanlainen ajattelu sarjakuvan luonteesta tekee Alagbèn sarjakuvista poikkeavan radikaaleja. Suomeksi Alagbélta on käännetty aikaisemmin yksittäisiä novelleja Johanna Rojolan toimittamassa “Kani, hevonen ja shakaali” -antologiassa (jossa katkelma Keltaiset neekerit tarinasta) (1996), Ubu 2:ssa “Ainoa rakkaus”(1998) ja Kuti-lehdessä “The Killing Book” syksyllä 2007.

Etukansi
Etukansi

Jatka lukemista “Keltaiset neekerit Yvan Alagbé”