Sarjakuvasivusto
Hamsteripäiväkirjat on varsin metka tuttavuus lehtihyllyillä, sillä kyse on neljäruutuisten, pystysuunnassa luettavien strippien kokoelmasta. Suomeksi ei Azumanga Daioh -mangaa (Punainen Jättiläinen, 2007–2008) lukuun ottamatta tällaisia yonkoma-strippejä olekaan nähty.
Vuonna 2010 on kulunut seitsemänkymmentä vuotta siitä siitä, kun Mummo Ankka esiintyi ensi kerran Al Taliaferron sunnuntaistripeissä (valokuvana seinällä). Kahdeksankymmentä vuotta on puolestaan siitä, kun ensimmäinen Disney-sarjakuva julkaistiin Yhdysvalloissa. Ankkain suvun juhlakirjan ilmoitetaan juhlistavan näitä merkkipäiviä. Koska tuossa ensimmäisessä Disney-stripissä seikkaili kuitenkin Mikki, myös siimahäntä saa (onneksi) olla juhlakirjassa mukana.
Amu Hinamori on 12-vuotias tyttö. Kolean julkisivunsa takana Amu toivoo rohkeutta olla oma itsensä voidakseen ystävystyä uusien luokkatoveriensa kanssa. Toive toteutuu yllättävällä tavalla Amun löytäessä sängystään kolme koristeltua munaa. Kukin niistä sisältää suojelijan, haltijankaltaisen pikku olennon, joka kuoriutuessaan antaa taikavoimansa Amun käyttöön.
Ville Pirisen Yhesti yhes kolmannes paikas jatkaa Yhesti yhes -albumien ronskia kaupunkitarinaperinnettä.
 |
Jatka lukemista “Yks juttu yhest kolmannest sarjakuva-albumist”
Nykyajan pehmeälle miestaiteilijalle feministikirjailija Minna Canth (1844-1897) on järkäle, johon tarttuminen on pelottavaa. Aseman ja Pohjois-Savon taidetoimikunnan kokoamassa kirjassa Canthia ja hänen tekstejään tulkitsee kuusi sarjakuvantaiteilijaa. Näissä paritansseissa ei ole alkuunkaan selvää, kumpi vie ja kumpi on vietävänä.