Kategoria: Artikkelit

Piirtäjäveteraani Timo Mäkelän sarjakuvanovellikokoelma Rooma julkistettiin 30.8. Kvaakin toimittaja oli paikalla ravintola Jagellonicassa kuulemassa tekijän ja kustantajan ajatuksia teoksesta.

Timo Mäkelä on monipuolinen tekijä: hän on tehnyt poliittisia pilapiirroksia, strippejä sekä pidempiä sarjakuvia jo vuodesta 1978 asti. Hänet teoksiinsa lukeutuvat muun muassa Pieniä julmia tarinoita, Häjyt sekä sarjakuvaromaani

Vaaleanpunainen pilvi. Rooma on kovakantinen kokoelma Mäkelän sarjakuvanovelleja. Se sisältää “Timpan” sarjakuvia vuodesta 1992 eteenpäin sekä kolme albumia varten piirrettyä aiemmin julkaisematonta tarinaa.

Sarjakuvanovelli on haastava muoto, mutta Mäkelä kokee sen omakseen. – Novelli on kuin tiukka isku. Siinä otetaan yksi idea ja viedään se loppuun. Muoto on tehokas ja sopii sarjakuvaan, Mäkelä tiivistää. Roomassa nähdään Guy de Maupassantin, Franz Kafkan ja Juhani Ahon novelleihin perustuvia sarjakuvia. Aivan suoria adaptaatioita ne eivät kuitenkaan ole. – Hyvästä kirjallisuudesta on hyvä ammentaa aiheita. De Maupassantin Mustapukuisen naisen sovitin vapaasti ulkomuistista. Kafkan Keisarin viestin sijoitin 1700-luvulle, osittain koska tuon periodin ajankuvaa en ole päässyt aiemmin piirtämään.

Mäkelä on löytänyt hiljattain myös oopperan. Mikä on saanut miehen innostumaan yleensä elitistisenä pidetystä taiteesta? – No kun kerran [Matti] Hagelberg niin minäkin, Mäkelä nauraa. – Ooppera on lopulta kauhean lähellä sarjakuvaa. Molemmissa kerronta on tyyliteltyä, hurjaa ja epätodellista. Sarjakuvan asemaan Mäkelä on tyytyväinen. Alan kehitys on ollut suotuisaa. – Me olemme nyt niin arvostettuja kuin ikinä. Kun aloitin, keskusteltiin siitä, pitäisikö sarjakuva kieltää. Nykyään sarjakuvalle myönnetään valtion tukea ja alaa arvostetaan siinä missä muitakin taiteita.

Paikalle kutsuttu valtioneuvos Pentti Arajärvi todistaa läsnäolollaan Mäkelän väitettä. Rooman julkaisseen Arktisen Banaanin kustantaja Harto Pasonen on silminnähden tyytyväinen uutuusalbumiin. Suomen tuotteliaimpiin kustantajiin kuuluva Pasonen uskoo, että Rooma tavoittaa myös yleisön, joka ei tavallisesti tartu sarjakuva-albumeihin. – Tarkoituksemme on hälventää sarjakuvan ja niin sanotun korkeamman taiteen välistä kuilua, Pasonen kommentoi. Kustantaja luottaa Mäkelän vetovoimaan tekijänä. Pasonen pitää tekijää samanlaisena luottonimenä kuin Kati Kovácsia, jota kustantamo myös julkaisee. – Pyrimme tekemään tekijän nimeä tunnetuksi ja Timon jutut ovatkin helppoja myydä. Hän on monialainen taiteilija eikä ainoastaan leimallisesti sarjakuvantekijä. Hän on enemmän kirjailijapersoona ja puhuu julkisuudessa sisällöstä tavalla, joka kiinnostaa yleisöä. Kustantaja vaikuttaa panoksellaan sarjakuvan lopulliseen muotoon. Kovakantinen, marmorilaattaa muistuttava Rooma on suunniteltu vetoamaan myös taidekirjoja ostavaan yleisöön. – Kustantajan rooli ja samalla suurin haaste on suunnitella sarjakuvan ulkoasu sisältöön soveltuvaksi. Timon kohdalla haaste on erityisen suuri, sillä hänen tyylinsä vaihtelee teoksesta toiseen. Se on silti haaste, jonka mielelläni otan vastaan, tiivistää Pasonen. Ensi vuonna Arktisen Banaanin suunnitelmissa on julkaista Mäkelän 1800-luvun Suomeen sijoittuva sarjakuvaromaani.

Kuvat: 1. Timppa stand up – asennossa. 2. Myös Pentti Arajärvi kävi hakemassa Timpalta senaattorin kuvan Roomaansa. 3. “Onpas iloista viiniä”, naureskelee Tarmo Koivisto samalla kun Timppa signeeraa teoksensa Markku Tantulle. 4. “Kyllä täällä Raumalla on mukavaa”, totesivat Joonas ja Kari Korhonen Kuvat: Vesa Kataisto