Sirke Happonen kertoo, kuinka luontevaa kahden ilmaisumuodon, kuvan ja sanan, yhdistäminen oli Tove Janssonille. Väitöskirjassaan (Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus) hän pyrkii valaisemaan muumiteoksia kokonaisuuksina, joissa sekä tekstillä että kuvituksella on merkitystä. Erityisesti hän tutkii sitä, miten kuva ja sana synnyttävät muumiteoksille ominaista “liikkeen ja pysähdyksen poetiikkaa”.
![]() |