Sarjakuvia kansanopistoista

Sarjakuvataidetta opetetaan Limingan taidekoulussa ja Muurlan opistossa. Keväällä molempien kansanopistojen opiskelijoiden töitä esiteltiin julkaisuina. Limingassa on piirretty vuodesta 2000 ja Muurlassa 2006. Limingan sarjakuvalinja on painotuotteina esitellyt opiskelijoidensa töitä yhdeksän vuoden ajan Lisko Klassikot-sarjassa. Tänä vuonna ilmestyi ensimmäinen Muurlan oppilaiden töitä sisältävä Murena-albumi.

Pakotiet ja piilopaikat
Murena-albumi #1
toim. Sami Aho, Jussi Seppänen ja sarjakuvalinjan opiskelijat
Muurlan opisto, 2014
ISBN 978-952-93-4033-0
12 €

Maailmanparannus
Lisko Klassikot IX
toim. Keijo Ahlqvist, Mikko Jylhä ja sarjakuvalinja 2013-2014
Limingan taidekoulu, 2014
ISBN 978-952-67041-9-7
ilmaisjakelulehti, luettavissa netissä

Ensimmäisessä Murena-albumissa on mukana yhdeksän Muurlassa lukuvuonna 2013-14 opiskellutta. Antologian Pakotiet ja piilopaikat avaa Mira Kajanderin Siemen. Jaakko ja pavunvarsi muunnelma on oiva johdatus antologian salaperäisiin maailmoihin ja outoihin tilanteisiin.

Elina Lahdenperä
Elina Lahdenperä

Limingan opiskelijoiden vuosijulkaisu on tänä vuonna ilmaisjakelulehti. Vuosijulkaisun teemana on maailmanparannus. Sen etusivulla Ville Kokkonen pitää laiskuutta maailman pelastuksena ja Natalia Kekkonen kehottaa pitämään itsestään huolta. Niin pitää huolta myös muista.

Liminkalaisten lehdessä harkituinta jälkeä esittelevät Aino Niva, Elina Lahdenperä ja Toivo Tonta. Nivan kymmenestä uudesta käskystä maailmanparannukseen parhaiten soveltuu viimeinen: pidä huolta kengistä. Lahdenperän toimeliaat eläinhahmot antavat vinkkejä kaupunkiluonnossa selviämiseen. Tontan sanoman ytimessä on hyvä sydän.

Toivo Tonta
Toivo Tonta

Maailmanparannus on teemana ymmärretty hyvin laajasti. Leimallista sarjakuville on kuitenkin itsensä kehittäminen ja omien asenteiden havainnointi. Muutos lähtee itsestä, tunnutaan sanottavan. Julkaistut työt ovat lyhyitä, sivun tai stripin tai parin mittaisia.

Mira Kajander
Mira Kajander

Muurlan Murena-albumin teemaa on lähestytty perinteisemmin. Valituilla sarjakuvanovelleilla on mittaa kolmesta viiteentoista sivua, antologiassa on painotettu pidemmän tarinan kertomista. Emilia Karvanen Muurahaisen matkassa ja Katariina Laitinen Anemonessa tarkastelevat asioiden suhteellisuutta hyvin eri näkökulmista. Eve Karvonen ja Jesse Enho luovat epätodellisia tilanteita. Katriina Purolan käsittelemä sirkus voi olla pakotie tai piilopaikka. Ihmisten piilopaikat alkavat olla vähissä Heidi Alanteen Dodolinnun laulussa. Tytti Teräväinen aloittaa Valinnallaan pidempää saagaa. Topi Jalvaksen Ruosteessa pohditaan robottien inhimillisyyttä.

Heidi Alanne
Heidi Alanne

Julkaiseminen on keskeinen osa sarjakuvan tekemistä. Joskus aikaisemmin ymmärrettiin niin, että sarjakuva syntyi vasta kun se ilmestyi paperille painettuna. Onneksi näin ahtaasta sarjakuvan määritelmästä on päästy eroon. Kuitenkin aiheen pariin opastettavien on hyvä oppia myös julkaisuprosessi. Syntyneet julkaisut ovat siis olennainen osa kansanopistovuotta. Samalla julkaisut tekevät kouluja ja niiden oppilaita tunnetuiksi.

* Muurlan opisto
* Limingan taidekoulu

Sarjakuvaneuvos Jukka Kemppisen kirjalliset aineistot Kansalliskirjastolle ja SKS:lle

Lahjoittaja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.
Lahjoittaja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.

Sarjakuvaneuvos, professori, juristi ja kirjailija Jukka Kemppinen (s. 1944) on luovuttanut Kansalliskirjastolle ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle (SKS) arkistonsa. Kansalliskirjaston lahjoitus koostuu sähköisestä, SKS:n paperilla olevasta kirjallisesta elämästä.

Kulttuuripersoona Kemppinen on toiminut ja vaikuttanut suomalaisen kulttuurin kentällä poikkeuksellisen laaja-alaisesti. 1960- ja 1970-luvuilla MTV:n elokuvatoimittajana ja Otavan kustannustoimittajana Kemppinen vaikutti sarjakuvan arvostukseen ja kustannusmahdollisuuksiin. Runoilija Kemppinen muistetaan myös Tintin ja eritoten kapteeni Haddockin haukkumien suomentajana.

Yhdessä Heikki Kaukorannan kanssa tietokirjailija Kemppinen kirjoitti Sarjakuvat-teoksen, joka on edelleen laajin ja seikkaperäisin suomenkielinen kokonaisesitys sarjakuvasta, sen historiasta ja kehityksestä. Kulttuurihistorioitsija Kemppinen on kirjoittanut myös artikkeleita sarjakuvista, ja käsitellyt niissä muun muassa Aku Ankan viidettä sormea.

Näyte sarjakuvasuomentaja Kemppisen tyylistä. Albumista Seikkailu Punaisella merellä (1970).
Näyte sarjakuvasuomentaja Kemppisen tyylistä. Albumista Seikkailu Punaisella merellä (1970).

Lahjoitustilaisuudessa 12. toukokuuta 2014 julkistettiin blogisti Kemppisen kirja Tuolta puolen (Art House 2014), joka koostuu vajaasta viidestäkymmenestä Suomen parhaaksi valitun blogin tekstistä keskusteluineen.

Populäärikulttuurin keskeiset arvonnostajat: Pekka Gronow ja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.
Populäärikulttuurin keskeiset arvonnostajat: Pekka Gronow ja Jukka Kemppinen. Kuva Vesa Kataisto.

“Ei tässä ole päätä eikä häntää. Valikoima on välillä umpimähkäinen, välillä sattumanvarainen, Jaskan Snagari paperille siirrettynä, ja mausteet suoraan rinnuksille”, markkinoi entinen mainostoimittaja Kemppinen uutuutta.

Kansalliskirjasto tuo julkistetun aineiston asiakaskäyttöön avoimen Doria-palvelun kautta. Julkistamaton aineisto viedään Varia-palveluun, johon asiakkaat pääsevät vapaakappaletyöasemilta. Kokoelma tarjotaan asiakaskäyttöön vuonna 2015. Yhteensä sähköistä aineistoa on noin 0,6 teratavua. Lahjoituksiin sisältyy myös lahjoittajan isän kirjailija ja juristi Kullervo Kemppisen aineistot.

* Kemppinen
* Professori Jukka Kemppisen kirjallinen elämäntyö kansalliskirjastolle ja SKS:lle