Oho! Kappas perkeles! Siili!

Pohjanmaalta kotoisin olevan Milla Paloniemen (s. 1983) piti tehdä neljäs kirja Kiroilevasta siilistä, jotta allekirjoittanutkin tutustui toden teolla sarjaan. Aiempia kirjoja en ole lukenut ja lehtien julkaisemat stripit on jäänyt myös vähemmälle. On siis aika paikata aukko siilitietämyksessäni, prkl!

Kiroileva siili 4
Teksti, kuvitus, ulkoasu ja taitto: Milla Paloniemi
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2010
Paino: Tallina Raamatutrükikoda, Viro, 2010
Sid. 96 s., kovakantinen, mv
ovh. 14,90 €
ISBN 978-952-483-132-1

Kiroileva siili aloitti suosionsa vuonna 2003 verkkosarjakuvana. Tekijän taidoista kertoo jotakin se, että hän kyennyt seitsemän vuoden ajan piirtämään sarjaa, jossa siili kiroilee. Muistan hyvin sen hetken, kun törmäsin sarjaan ensimmäisen kerran. Olihan se kieltämättä hauska ja minimalistinen piirrostyyli viehätti, mutta ei tällainen yhden vitsin juttu kestä montaa kuukautta.

Allekirjoittaneen veikkaus meni lievästi sanottuna pieleen. Punaisten kansien välistä löytyy strippejä, joille kehtaa nauraa ääneen. Aiemmista osista mukana ovat Citysiili, Tyttösiili, Pikku-siili ja huonokuuloinen Muori, jonka suorasanaisuutta on riemastuttavaa seurata.

Strippisarjoille tyypillisesti kirjasta löytyy lyhyiden vitsien lisäksi pidempiä kokonaisuuksia, joissa mm. siilillä jää leuat jumiin ja suretaan auton alle jäänyttä tuntematonta siiliä. Parisuhde-elämäkään ei näytä olevan siileillä ihmisiä helpompaa ja itsensä löytää vasta katsoessaan kuralätäkköön.

Kirjan ulkoasu on aiemmista osista tuttua laatua. Jokaiselle stripille on omistettu oma sivunsa, joka näytti omasta mielestäni aluksi tilan hukkaamiselta, mutta luettavuuden kannalta se on toimiva ratkaisu.

Seuraavaa siilikirjaa odotellessa voi käydä lukemassa Kiroilevan siilin kotisivuilta vaikkapa ydinvoima-aiheisia strippejä.

Värivala: Parantaja

Outi Mentula ei anna tarinoidensa rajoittua luomaansa Sydänväri-sarjakuvaan, joten pääteoksen rinnalle hän on kynäillyt Värivala-sarjan kertoakseen yksittäisiä tarinoita Sydänvärin maailmasta.

Värivala: Parantaja

Tarina ja taide: Outi Mentula
Julkaisija: Seitti Kustannus
ISSN: 1708-1387
Painopaikka: Domus Print Oy, Tampere 2010
Ulkoasu: mv, A5, 60 s., sid.
Hinta: 4,00 €

Pyhänä Tautina tunnettu sairaus riehuu Rautaniityn kyläläisten keskuudessa papiston seuratessa tapahtumia vierestä. Salaliiton johtaja Shaltar Soramaa uskoo löytäneensä parannuskeinon parantamattomana pidettyyn tautiin.

Energiapuun kukka, Pyhä Odeon, pysäyttää taudin etenemisen, mutta on myös pahin häpäisy jumalia kohtaan. Salaliittolaiset ja heidän johtajansa eivät kuitenkaan helpolla pääse, kun yrittävät pelastaa kyläläisiä papistolta.

Sarjakuva on piirretty pääsarjasta tutulla huolettomalla ja rennolla tyyliillä, mutta pienemmän julkaisukoon ja harmaasävyisyyden vuoksi sivut näyttävät tiiviimmiltä ja miellyttävämmiltä. Valitettavasti tekstaus on toteutettu tietokoneella, joka ei oikein istu osittain rujoonkin jälkeen. Kerronta soljuu mukavasti kakistelematta kannesta kanteen ja toiminta tuntuu toiminnalta. Ei mikään vähäpätöinen saavutus nuorelta tekijältä.


Kuvat © 2010 Seitti / Outi Mentula

Keskustele Seitin julkaisuista Kvaakissa.

Värivala: Parantaja luettavissa Seitin kotisivuilla ja tilattavissa Seitin verkkokaupassa.

Tutustu Outi Mentulan blogiin.

Tarina ystävistä

Ystävykset Osmo ja Eben viihtyvät toistensa seurassa. Eben pitää spagetista ja Osmo sokerista. Osmo rupeaa kertomaan ystävällensä Ebenille tarinaa matkastansa vuorille, joka osoittautuukin vallan jännittäväksi kertomukseksi, kun Osmo käy kaskukisan Vitsi-Hirven kanssa. Jos Osmon tarina ei tunnu lukijasta vielä riittävän absurdilta, niin viimeistään sitten epäilyttävän Partio B2:n saapuessa ystävysten pihaportille uhittelemaan Ebeniä.

OSMO

Tarina ja piirros: Janne Luokkanen
Tussaus ja värit: Virva Luokkanen
Julkaisija: Seitti Kustannus
värillinen, B5, 28 s.

6 €

Yleensä sarjakuvien tekstissä ei kannata kertoa sitä, mitä kuvassa tapahtuu, mutta tässä se toimii. Kerronta soljuu mukavasti eteenpäin takertelematta ja voisin kuvitella tämän sopivan loistavasti luettavaksi ääneen lapsille.

Sarjakuva on piirretty mukavan selkeällä ja ilmeikkäällä tavalla. Väritys näyttää hyvältä ja tukee mainiosti tarinan vaihtelevia tunnetiloja. Allekirjoittanut on itse tottunut siihen, että painotuotteissa on marginaalit, jolloin ei sormet eivät pääse peittämään kuvitusta tai pahimmassa tapauksessa tekstiä. Näiden puute häiritsi hieman ajatustasolla, mutta ei kuitenkaan lukemista.

Osmon lukee mielellään ja toivon sen jatkuvan, sillä sen verran jännään kohtaan tarina jäi. Sarjakuvan voi käydä lukemassa ilmaiseksi Seitti Kustannuksen kotisivuilta, joilta se on myös mahdollista tilata omakseen.

Keskustele Osmosta Kvaakissa ja käy katsomassa Youtubesta, mitä mieltä käsikirjoittaja on teoksestansa ja miten tussaus ja väritys tapahtuivat.