Sarjakuvasivusto
Turkulaisen Tuuli Hypénin ensimmäinen Nanna-albumi (Arktinen Banaani, 2010) onnistui ilmeikkyydellään ja raikkaudellaan herättämään innostusta niin tämän arvostelun kirjoittajassa kuin monessa muussakin kotimaisen sarjakuvan ystävässä. Esikoisalbumin ilmestymisen sarjakuva on laajentanut lukijakuntaansa ilmestymällä muun muassa kotikentällään Turun Sanomissa sekä Helsingin Sanomien sunnuntaisarjana.
 |
 |
Tuuli Hypénin kettutyttö Nanna suoritti ensiesiintymisensä sanomalehtisarjakuvaankeskittyneessä Sarjis 2009 –kilpailussa. Kilpailu toi neljännen sijan, mikä tuntuu näin jälkikäteen ja -viisastellen turhan vaatimattomalta sijoitukselta. Turkulaisen sarjakuvataiteilijan luomus ehti esiintyä myös Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena, jonka jälkeen olikin aika julkaista ensimmäinen albumi Nanna (Arktinen Banaani, 2010). Nopeaa tahtia on siis edetty, eikä oikeastaan ihmekään, sillä sarjakuva on lyhyesti ja ytimekkäästi kiteytettynä erinomainen.
 |
Anne Muhosen Ystäväni varjo oli kiistatta viime vuoden hienoimpia kotimaisia sarjakuvatuttavuuksia. Surumielisessä tarinassa seurattiin kuinka yksinäisyydestä kärsivä kaupunkilaistyttö sai lohtua ja opastusta omalta varjoltaan. Kaksikko on ensiesiintymisensä jälkeen jatkanut seikkailujaan muun muassa Rytmi-lehdessä, jossa on nähty yleissävyltään kepeämpiä mutta niin ikään onnistuneita strippejä. Suuren Kurpitsan elokuun loppupuolella julkaisema Varataivas merkitsee paluuta pitempien tarinoiden pariin.
Baby, it’s you!
Anne Muhonen: Jokeltelua – Babbling
Kotimaisessa sarjakuvassa on viime aikoina nähty paljon vanhemmuuden ihmeeseen keskittyviä kuvauksia, joista esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Ville Rannan “Isi on vähän väsynyt”, Katja Tukiaisen “Rusina” ja Karri Laitisen “Kafkan tutti”.