Miten villin lännen asenteet ja toimintaperiaatteet istuisivat suomalaiseen menneisyyteen? Lauri Taneli Lassila on kirjoittanut neljä episodia, jotka testaavat sopivuutta Anton Lipastin piirtämissä sarjakuvissa.
Tuonenkierto nimeää neljä tarinaansa vuodenaikojen mukaan. Teos alkaa talvesta, ja kristinuskon ja pakanuuden kohtaamisesta. Alkuasetelma vie ajatukset kauaksi historiaan keski- ja uudenajan taitteeseen. Muutaman sivun päästä käsiaseet paljastavat, että ollaankin Suomen suuriruhtinaskunnan ajassa. Pakanauskomukset elivät suomalaisissa vahvoina vuosisatoja kristinuskoon kääntymisen jälkeen, esimerkiksi Kuopion tuomiokirkosta löydetyt sammakkoarkut todistavat sen.
Käsikirjoittaja Lauri Taneli Lassila (s. 1994) kertoo jumaloivansa Sergio Leonen elokuvia. Se näkyy lopputuloksessa. Maailma, jossa sarjakuvan henkilöt elävät, on katoamassa yhteiskunnan muuttuessa. Samalla on katoamassa mahdollisuus elää siten, kun he ovat eläneet ja asioitaan toimittaneet.
”Villin lännen” sijoittaminen 1800- ja 1900-luvun taitteen maaseutumaiseen Suomeen on onnistunut ratkaisu. Kartanon patruunan tai kirkkoherran valtava auktoriteetti luo vastinparikseen sortavaa yhteiskuntaa vastaan taistelevan, omasta vapaudestaan huolehtivan sankarin. Käytetty väkivalta ja hengen halpuus istuvat kuvaan.
Anton Lipastin (s. 1996) piirrosjälki ei ole yhtä realistista kuin lännensarjakuvissa on totuttu näkemään. Karrikoidummat ja pyöreämmät hahmot toimittavat tehtävänsä. Jyrkempikin ilmeikkyys Lipastilta onnistuu.
Tuonenkierto on mielenkiintoinen uusi tuttavuus. Kirjan neljästä episodista ei muodostu yhtenäistä pidempää tarinaa, mutta se ei ole ollut tekijöiden tarkoituskaan. Suomeen sijoitettuna individualistinen vapaus on paljon uskottavampaa yksittäisinä tapahtumina kuin kokonaisina elämänkaarina.
Lauri Taneli Lassila & Anton Lipasti
Tuonenkierto
Kustantamo Helmivyö
ISBN 9789527469422
64 s., värillinen, pehmeäkantinen
Kvaakissa voi keskustella Tuonenkierrosta