Toukokuun 16. päivänä 2004 Brysselissä järjestettiin 13. Kerran Brussel-Ganshoren sarjakuvafestivaalit, joissa sain kunnian olla kutsuvieraana. Kiireisestä aikataulusta huolimatta kokemus yhdessä Euroopan sarjakuvapääkaupungeista oli erittäin antoisa.
 |
Brussel-Ganshoren 2004
Brussel-Ganshoren sarjakuvafestivaalit järjestettiin 13. Kerran Brysselissä, nyt tosin ensimmäistä kertaa uudella paikalla valtavan Basilique-katedraalin välittömässä läheisyydessä, jonne festivaaliteltat oli pystytetty. Järjestäjänä toimii Brysselin kulttuurikeskus Gemeente Centrum de Zeyp, ja joskin Belgiassa järjestetäänkin vuosittain lukuisia sarjakuvafestivaaleja, on kyseessä järjestäjien mukaan Brysselin suurin vuosittainen sarjakuvafestivaali.
 |
Reilun kymmenen vuoden aikana festivaali onkin kasvanut, ja järjestäjän mukaan tarkoituksena on yhäkin kasvattaa festivaalia tulevina vuosina. Tälläkin kertaa kutsuvieraana oli n. 40 sarjakuva-artistia, joiden joukossa sain kunnian olla ainoana pohjoismaalaisena. Pienemmän festivaaliteltan kiertävällä pöytärivistöllä signeeraavien artistien joukosta löytyi melkoisia veteraaneja, kuten Eddy Paape (Be). Muista tekijöistä tutustuin lähemmin Glenatin artisteihin Erik Arnaux (Fr), Brice Goepfert (Fr), Jean-Charles Kraehn (Fr) sekä David Lloyd (UK), joiden kanssa majailimme samassa hotellissa jonkin matkan päässä festivaalialueelta. Näiden kavereiden seurassahan tuli väkisinkin melko märkäkorvainen olo, äijät kun ovat omat debyyttinsä tehneet jo 70-luvun loppupuolella, jolloin itse raapustelin vielä tikku-ukkoja ruutupaperille. Erityisen hyvin tutustuin David Lloydiin, joka varmasti parhaiten tunnetaan kuvituksestaan Alan Mooren raapustamaan tarinaan V for Vendetta. Glenatin artistithan ovatkin erikoistuneet enimmäkseen Ranskankielisellä kielialueella niin suosittuun historiallisen sarjakuvan genreen.
 |
Itse festivaali oli vain yksipäiväinen, mikä tuntui varsin lyhyeltä. Esimerkiksi Helsingin kirjamessujen tai San Diego Comic Conin neljä päivää kestävään rupeamaan verrattunahan yksi vaivainen päivä on kuin pelkkä alkupala. Tosin enempää ei olisi laukun pohjalta myytävää löytynytkään, sillä lähes kaikki mukana raahatut sarjakuvat tekivät kauppansa siitäkin huolimatta, että kaikki albumit olivat suomenkielisiä. Englanninkielistä sarjakuva-Kalevalaakaan kun ei vielä ollut tarjottavana. Tosin postikortit olivat jälleen myös varsin käytännöllinen myyntiartikkeli, niiden suhteen kun ei haittaa edes kielimuuri. Joka tapauksessa innokkaita piirrosten ja signeerausten himokeräilijöitä löytyi innostumaan myös ennestään tuntemattoman suomalaisen tekijän kuvasarjajulkaisuista.
 |
Suomalaisen sarjakuvan näyttely
Oma kutsuni kyseisille festivaaleille liittyi olennaisesti Kalervo Pulkkisen ja Juhani Tolvasen kokoamaan sarjakuvanäyttelyyn Brysselin GC de Zeypissä. Kyseessähän on näyttely joka kokoaa yhteen n. 100 suomalaista sarjakuvantekijää, teemalla arkkitehtuuri suomalaisessa sarjakuvassa. Kyseinen näyttelyhän on kiertänyt Pariisista Brysseliin, ja sieltä Osloon. Näyttely onkin varsin kattava kokoelma suomalaista sarjakuvaa ja sarjakuvantekijöitä, ja esittää laajan kirjon eri tyylejä ja kerrontatapoja. Varsin hyvä lähtökohta siis kenelle tahansa belgialaiselle tutustua suomalaiseen sarjakuvaan.
Festivaaliin ja näyttelyyn liittyen sain myös tilaisuuden vakuuttaa belgialaiset suomalaisen sarjakuvan elinvoimaisuudesta, Leuvenilainen paikallisradio kun halusi tehdä aiheesta haastattelun. Kyseisen laajan näyttelyaineiston tuellahan se ei suinkaan ollut vaikeaa, korkeintaan kuvien pukeminen sanoiksi…
 |
Brysselin sarjakuvamuseo
Häpeäkseni täytyy tunnustaa että kyseessä oli vasta ensimmäinen matkani Brysseliin, joten myöskin sarjakuvamuseo oli uusi tuttavuus. Tosin maanantaisin museo on suljettu, mutta kaikeksi onneksi sain henkilökohtaisen esittelykierroksen siitä huolimatta, joten päivä oli pelastettu. Sarjakuvamuseon yhteydessähän on myös valtava sarjakuvakirjasto, jonka n. 25.000 nimikkeen lisäksi jokaisesta julkaisusta löytyy myös kaksoiskappaleet lukittujen panssariovien takaa. Upean Art Noveau- rakennuksen arkkitehtuuri on vähintäänkin sen sisältämän aarrekokoelman arvoinen. Harmittavaa oli ainoastaan ajan vähyys, sillä pelkästään kirjaston herkkuihin tutustumiseen saisi epäilemättä kulumaan viikkoja, ellei kuukausia.
Toisen kerroksen tiloissa sijaitsee varsinainen näyttelyalue, jossa oli esillä valtava määrä sarjakuvien originaalitaidetta avaruus-teemalla, sekä laaja esittely Blake & Mortimerin luojan, E.P.Jacobsin töitä lapsuusaikaisista piirroksista lähtien.
 |
Lopuksi
Sunnuntaisen festivaalin jälkeen jäi harmittavan vähän aikaa itse Brysseliin tutustumiseen, ja ennen paluulentoa oli kolmessa tunnissa ehdittävä näkemään Brysselin olennaisimmat nähtävyydet, kuten Grand Place. Näkemistä tietysti jäi seuraavaankin kertaan, johan toki Brysselissä on käytävä uudestaankin jo pelkästään sarjakuvamuseon takia.
 |
Tavaratalon kirjaosastolta mukaan tarttui vielä muutama vastustamaton sarjakuva-albumi, jonka jälkeen olikin jo kiiruhdettava suorinta tietä junaan ja lentokentälle.
Yleensä ottaen koko matkasta ei jäänyt mitään negatiivista sanottavaa, vaan kaikki oli viimeisen päälle järjestetty. Jopa lentokentältä haettiin hotellille ja autokuljetukset oli järjestetty niin ettei mistään tarvinnut itse huolehtia. Lisäksi molempina iltoina kulttuurikeskuksen puolesta tarjottiin vielä illalliset, ensin läheisessä ravintolassa, ja viimeisenä iltana kulttuurikeskuksen tiloissa järjestettiin loppukaronkka johon osallistuivat niin sarjakuvantekijät kuin koko festivaaliorganisaatiossa mukana ollut henkilökunta.
 |
KUVAT:
– Hotel Victoryssä: Goepfert, Arnoux, Danny, Lloyd, Huitula, Kraehn
– Basilique
– Signeerausteltta
– Kirjoittaja ja David Lloyd
Kiitokset: GC de Zeyp ( Bryssel ), Kalervo Pulkkinen, Juhani Tolvanen sekä Suomen Benelux-instituutti ( Centre Culturel Finlandais, Antwerpen )
— News: Vivaldi’s Presto -animaation näyteklippejä nyt webissä ( www.huitula.com ) —