Vuoden 2021 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valitsee Markku “Mato” Valtonen raadin ruotimasta vuoden 2020 sarjakuvakirjojen kärkikymmeniköstä.

Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto myönnetään kotimaiselle tekijälle yksin tai yhdessä toisen osapuolen kanssa tekemästä ansiokkaasta sarjakuvateoksesta. Palkintosumma on yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa asetettu 5 000 euron suuruiseksi.
Esiraati, johon kuuluivat Pasi Heikura, Eija Isoviita, Eero Sainio ja Anna Vuorinne, valitsi vuonna 2020 julkaistuista, ehdolle asetetuista 45 sarjakuva-albumista kärkikymmenikön. Pandemian aikana julkaistujen kotimaisten sarjakuvien määrä on lähes puolittunut.
Kärkikymmenikkö raadin perusteluineen:
Edith Hammar: Homo Line (Förlaget)
Kulttuuri-identiteettejä, sukupuolta ja seksuaalisuutta käsittelevä omaelämäkerrallinen teos haastaa sekä konservatiiviset asenteet että sarjakuvailmaisun konventiot. Päähenkilö etsii paikkaansa vuoroin Helsingistä, vuoroin Tukholmasta. Lopulta käy kuitenkin selväksi, että kotia ei tee maa, kaupunki saati kansallisuus. Tärkeämpää on se, että voi olla vapaasti oma itsensä ja toteuttaa identiteettiään juuri niin kuin haluaa. Melankolisesta sävystään huolimatta teos ei ole lohduton, vaan muistuttaa haaveilun radikaalista voimasta.
Aino Havukainen – Sami Toivonen: Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskoilla (Otava)
Tatun ja Patun ensimmäinen kokonainen sarjakuva-albumi on mestarillinen osoitus tekijöiden suvereenista osaamisesta niin suurien linjojen kuin yksityiskohtien runsauden hallitsemisessa. Kohderyhmäluokittelu osoittautuu tämän tarinan kohdalla vajavaiseksi: albumin sanoman tajuaa lapsikin, mutta myös aikuisen pitää pysytellä valppaana löytääkseen kirjasta kaiken. Outolan veljekset muistuttavat lukijaa katsomaan maailmaa jälleen hiukan tuoreemmin silmin.
Tuisku Hiltunen: Kuutamo ja muita kertomuksia (Suuri Kurpitsa)
Kolmen novellimaisen sarjakuvan kokoelma ihmissuhteista, rakkaudesta ja oman polun etsimisestä. Sarjakuvien maailmat vaihtelevat nykyhetkeä muistuttavasta kaupunkiympäristöstä purjelaivojen kultakauteen ja tulevaisuuden avaruusaikaan, mutta jokaisessa kertomuksessa ollaan ihmisyyden peruskysymysten äärellä. Miten olla oma itsensä? Kuinka kohdata toinen ihminen? Miten osoittaa rakkautta? Teos kuvaa ihmisyyden pulmia lempeydellä ja valaa uskoa avoimeen keskusteluun.
Pauli Kallio ja 22 muuta tekijää: Ammatti: käsikirjoittaja (Suuri Kurpitsa)
Muhkea kokoelma pitkän linjan sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallion kirjoittamia lehdissä ilmestyneitä sarjakuvia. Kallion ja 22 taiteilijan kommenttien kautta teos valottaa myös sarjakuvan syntyprosessia, käsikirjoittajan ja piirtäjän yhteistyötä ja suomalaisen lehtisarjakuvan historiaa 1980-luvulta tähän päivään. Kattava paketti, josta riittää makusteltavaa pitkään ja johon voi palata aina uudelleen.
Karoliina Korhonen – Anssi Vieruaho (toim.) ja 9 sarjakuvantekijää: Katkenneita lankoja (Atena)
Karoliina Korhonen ja Anssi Vieruaho ovat toimittaneet sarjakuva-antologian aikamme huolestuttavan yleisestä ilmiöstä, loppuun palamisesta. Yhdeksän sarjakuvataiteilijan tyylillisesti hyvin erilaiset tarinat kuvaavat osuvasti uupumuksen moninaisia ilmenemistapoja, mutta muodostavat yhdessä eheän kokonaisuuden. Teos herättelee tarkastelemaan työkulttuurin ongelmia ja auttaa ymmärtämään uupuneita.
Kari Korolainen: Marjatta & Ilman Kinna (Kirjokansi)
Kauaksi kotoa joutunut piika Marjatta ja linnunkoipijalkineinen kulkumies Kinna Ilma kohtaavat kyläkäräjillä, jotka on kutsuttu kokoon metsästä löytyneen salaperäisen laukun arvoituksen selvittämiseksi. Kummituksistakin on riesaa kummallakin. Tarkemmin määrittelemättömään entisaikaan sijoittuva teos hyödyntää suomalaista mytologiaa ja uskomuksia. Lennokas piirrosjälki kuljettaa jouhevasti eteneviä tarinanlankoja ja henkilöiden käyttämä murre viimeistelee ilahduttavan teoksen.
Timo Mäkelä: Korpit ja muita kertomuksia (täysi KÄSI oy ja Arktinen Banaani)
Kahdeksan lyhyen kertomuksen kokoelma kuljettaa läpi länsimaisen taidehistorian. Aikamatka alkaa keskiaikaisesta kirkkotaiteesta, kulkee halki renessanssin, barokin ja impressionismin ja päättyy René Magritten surrealistiseen maailmaan. Sarjakuvaa hallitsee humoristinen ote, mutta muutamassa kertomuksessa kurkistetaan myös taidemaailman varjopuolille. Taidehistorian vaiheet erottuvat hienosti teoksen visuaalisessa ilmeessä, joka mukautuu kunkin aikakauden estetiikkaan.
Viivi Rintanen: Sarjakuvaterapiaa ja muita kertomuksia hulluudesta (Suuri Kurpitsa)
Viivi Rintanen johdattaa lukijansa mielenterveyden järkkymisen synkkiin maisemiin ymmärrettävästi mutta ymmärtävästi. Rantanen on onnistunut tekemään totuuspohjaisista arkipäivän kauhutarinoista koskettavia sarjakuvia. Ankeista aiheista huolimatta tehokkaat kuvat kuljettavat albumin terapeuttisesti maaliin.
Samson: Musta hevonen: Vuokrakolmio Bermudalla (Egmont kustannus)
Musta Hevonen onnistuu yllättämään persoonallisuudellaan, oivaltavuudellaan ja tekemisen laadullaan sarjakuvan tutuimmassa lajissa, strippimuotoisessa vitsisarjakuvassa. Päähenkilön luonne ei ehkä syvene, mutta huumori tukee sen lakonista elämänasennetta. Pelkistetty graafisuus toimii varmalla otteella sekä kuvallisesti että monesti huumorin lähtökohtana.
Tiitu Takalo: Memento Mori (WSOY)
Takalo on Memento Morilla luonut mestarillisen matkan ihmismieleen. Vaikka teos on hyvin monikerroksinen ja henkilökohtainen, se on samaan aikaan helposti lähestyttävä ja seurattava. Taattua Takaloa.
Korona-aikojen luonteen vuoksi palkinnonsaajan julkistamisajankohta ei ole vielä tiedossa. Siitä ilmoitetaan myöhemmin.
Sarjakuva-Finlandian sivusto
Kvaakissa voi veikkailla voittajaa ja keskustella aiheesta