Marta Breenin kirjoittama ja Jenny Jordahlin kuvittama sarjakuvakirja tasa-arvon ja naisliikkeen historiasta palkittiin vuonna 2018 Norjan parhaana tietokirjana.
Breen ja Jordahl lähestyvät aihettaan suoraviivaisesti, ja 120-sivuinen Naiset on todella nopealukuinen. Kirjassa käydään läpi lähes pikakelausvauhtia tasa-arvon historian vaiheita ja merkkipaaluja 1800-luvulta nykypäivään asti. Tekijäkaksikon norjalaisuus ei näy kirjan sisällön painotuksissa, sillä Naiset-kirjan näkökulma on yleiseurooppalainen ja -maailmallinen. Suomesta mukaan ovat päässeet Tarja Halosen presidenttiys sekä naisille myönnetty rajoittamaton äänioikeus vuonna 1906.
Kirjan piirrostyylistä saa hyvän tyylinäytteen kansikuvasta: se on selkeä sekä viivan että värien suhteen. Ruudut ovat pienimmilläänkin isoja, ja mukana on paljon kokosivun kuvia. Kirjan yleisilme onkin miellyttävän vaihteleva. Ruutujen tekstiosuudet ovat lyhyitä, ja isoja tapahtumia käydään läpi muutamassa ruudussa. Kirja on jaettu useaan osaan, ja kullekin osalle on oma teemavärinsä. Tämä oli mielestäni onnistunut tyylikeino, ja vain yhden värin käyttö kussakin osassa tuo väriä enemmän esille ja lisää sen tehovoimaa. Esimerkiksi suffragettien ajasta kertovia ruutuja korostaa kirkuvan punainen sävy:
Jos lukija kaipaa syvällisempää tietoa naisliikkeestä ja tasa-arvosta, Naiset saattaa tuottaa pettymyksen. Kirja ei nimittäin sisällä lainkaan lähde- tai kirjallisuusluetteloa, jonka kautta voisi itse hankkia lisää tietoa nopeasti läpikäydyistä tapahtumista ja henkilöistä. Johdattelevana kirjana Naiset sen sijaan toimii hyvin. Jos joku kokee sen sisällön ennakolta raskaaksi tai epäkiinnostavaksi, sarjakuvamuoto saattaa alentaa kynnystä tarttua kirjaan.
Breen ja Jordahl hyödyntävät valitsemaansa formaattia hienosti. Ruutuihin on onnistuttu tiivistämään kunkin aikakauden tapahtumia, asenteita ja mielialaa ilman, että lukija ahdistuu informaation määrästä. Sen sijaan tiedon tiivis muoto saattaa parhaassa tapauksessa herättää uteliaisuutta ja innostaa lisäluettavan etsimiseen. Kirjan raskasta sisältöä keventää riehakkuus ja rempseys, jota on ujutettu mukaan piirroksiin.
Naisissa painottuu länsimainen näkökulma, mutta onneksi mukaan on mahtunut myös jokunen naiskohtalo muista kulttuureista. Paljon julkisuutta saanut Malala edustaa lähihistoriaa, ja 1800-luvulla elänyt iranilainen runoilija Táhirih naisliikkeen varhaisia aikoja:
Vaikka Táhirih on naisliikkeen ensimmäinen tunnettu marttyyri, hänen elämäänsä ei käsitellä sen syvällisemmin kuin muitakaan kirjassa esille nostettuja seikkoja. Ruuduissa vilahtavat eri aatejärjestelmät ja kulttuurit saavat tasapuolisen pinnallisen tarkastelun, ja nasevien tiivistysten kautta Naiset tarjoaa vaiherikkaan pikamatkan läpi historian aikakausien.
Tasa-arvon epäkohdat korostuvat Naisten sivuilla, mutta sen loppu on silti toiveikas. Nykyään naisten asema on keskimäärin parempi kuin vaikkapa 150 vuotta sitten. Feminismi ja siihen liittyvät teemat ja kysymykset ovat viime vuosina olleet paljon esillä mediassa, ja onkin ilahduttavaa, että meille on saatu sitä aihepiiriä käsittelevä matalan kynnyksen kirja.
Naiset – 150 vuotta vapauden, sisaruuden ja tasa-arvon puolesta
orig. Kvinner i kamp; 150 år med frihet, likhet, søsterskap
Teksti: Marta Breen
Kuvitus: Jenny Jordahl
Suomennos Sanna Manninen
Sitruuna, 2020
Kovakantinen, väri, 121 sivua
ISBN: 978-952-5701-90-6