Bobby

Lasse Hauerwaas ja Iina Silventoinen päättivät useampi vuosi sitten kokeilla miten runous ja sarjakuva toimisivat yhdessä, samojen kansien välissä. Tuloksena on teos nimeltä Bobby.

Lasse Hauerwaas ja Iina Silventoinen
Bobby
Enostone 2020
ISBN 978-952-5960-89-1
66 s., värillinen

1800-luvulla sarjakuva ja runo kulkivat käsi kädessä. Saksalaisen Wilhelm Buschin teosten vaikutus oli suuri, ja heijastui laajasti Suomeenkin. Ajateltakoon vaikka Mika Waltarin ja Asmo Alhon Kiekua ja Kaikua. Edgar Allan Poen kauhurunot ovat innoittaneet eri visuaalisten taiteiden edustajia halki vuosisatojen. Myös kotoinen Kalevala on saanut useita sarjakuvaversioita.

Noista ajoista on sekä runous että sarjakuva ovat kehittyneet taidemuotoina. Nykyrunouden ja nykysarjakuvan tekijöiden taiteellinen tutkimus on suuntautunut samaan tapaan, tavoitteena on ollut oman ilmaisukeinon uusien käyttötapojen haltuunotto. Internet on vaikuttanut suuresti tapaamme kuluttaa tekstejä ja kuvia, ja runouden ja sarjakuvan nyky-muodot ovat ammentaneet median kulutusmuutoksista. Vuonna 2013 ilmestyi Solja Järvenpään toimittama Tappajamummo ja muita runosarjakuvia (ntamo), jossa suomalaiset nykytekijät kokeilivat yhteistyötä. Esikoisteoksessaan Puhekuplia (poEsia 2009) Kristian Blomberg ammentaa paljon sarjakuvallisesta muodosta.

Parhaiten lavarunoaktivistina tunnettu Lasse Hauerwaas ja graafista suunnittelua Aalto-yliopistossa opiskeleva Iina Silventoinen eivät lähde tonkimaan metatasoja ja paljastamaan miten ihmisten maailma on sanojen ja visuaalisten merkitysten muutosten kourissa. Tavoite on paljon maanläheisempi, kertoa rakkaustarina. Pohjana on ollut Hauerwaasin käsikirjoitus, jonka pohjalta molemmat hioivat lopputuloksen.

Tarina kulkee aukeamittain. Vasemmalla ovat Hauerwaasin tekstit, suomeksi ja englanniksi. Oikea puoli on kuvien. Jos ajatellaan perinteistä taittotapaa, niin teksti ja kuvat ovat tässä teoksessa vaihtaneet paikkaa.

Rakkaustarinan toinen osapuoli rakastuu toiseen tämän kauniin nenän vuoksi.

saattaa olla
että rakastan nenääsi
vähän enemmän kuin sinua

älä silti huolestu!
rakastan minä sinuakin suuresti
sillä tuothan sinä nenän mukanasi

Lentäjän nenä on useimmissa Silventoisen kuvissa nahkakypärän peitossa, joten vertailu Albert Uderzon piirtämän Kleopatran nenään ei heti onnistu. Haluan kuitenkin ajatella, että taustalla on Kleopatran nenä. ”Hänellä on hyvin sievä nenä”, totesi Asterix ja Akvavitix vahvisti: ”Hyvin sievä nenä!” Julius Caesar taisi ajatella samaa runon kertojan kanssa.

Teosta lukiessa nousi mieleen, että tämä tarina toimisi hyvin piirroskonserttina. Ehkä sellainen on suunnitteilla, onhan Hauerwaas aktiivinen lavarunouden puolestapuhuja. Sarjakuvalla ja runolla on mittava yhteinen menneisyys, tämä perinne on viime vuosikymmeninä jäänyt useimmin viittaukseksi riimittelyn ja kuvasarjojen historiaan. Toivottavasti useammat tekijät uskaltautuvat uudistamaan ja tuomaan taidelajien yhteistyötä 2020-luvulle.

Miia Vistilän arvio teoksesta Voimassa
Kvaakissa voi keskustella Bobbysta