Känkkyräjalka variksenkoipi, kauppias ja veijari, Nicholas Grisefoth syntyi Juha Ruusuvuoren romaanissa Ryöstetty pyhimys (1995). Merirosvo on kolmas osa hänen yhteistyössä kuvittaja Hannu Lukkarisen kanssa tekemästään sarjakuvasovituksesta.
Keskiajalla Turku oli Suomen piispan vuoksi niin hengellinen kuin hallinnollinenkin keskus. Ulvila puolestaan oli vuonna 1300 Hansaliiton satama ja siten tärkeä kauppapaikka. Kokemäen suulta saksat purjehtivat aluksillaan mm. nahkoja ja tervaa lastinaan manner-Eurooppaan.
Kauppiaita uhkasivat Itämerellä merirosvot, ja saksat mestasivat armotta kiinni ryöstelyyn sortuneet talonpojat. Kauppa-alusten suojana purjehtivat Hansojen rauhanlaivat, jotka olivat kauppiaiden Itämerta ja sen rannikoita suojelemaan varustamia aluksia.
Kauppias ja merirosvo
Grisefoth törmää Ulvilassa kahteen miekkamieheen. Ögödei on kalmukki, buddhalainen mongolikansan edustaja. Ruotsin Sigtunassa syntynyt Thorbjörn Tiuhaparta puolestaan uskoo Thoriin ja Freijaan. Grisefoth itse ei perusta kristityistä enempää kuin pakanauskoistakaan, mutta kirkon syvät kirstut ovat tukeneet hänen elinkeinoaan.
Kun Grisefoth menettää hankkimansa omaisuuden, alkaa hän kuunnella juuri tapaamiaan miehiä herkemmällä korvalla. Erityisesti Thorbjörnin suonissa virtaa viikinkien veri ja se vetää häntä merelle ryöstelemään. Merirosvous kuulostaa vaaroistaan huolimatta Thorbjörnin tarinoissa yhä houkuttelevammalta.
Grisefoth valtaa uusine kumppaneineen itselleen kaapparilaivan, jolla he purjehtivat Turkuun vapauttaakseen Thorbjörnin veljen. Samaan aikaan kauppias Zoltzak lähtee Ulvilasta Grisefothin jäljille lyypekkiläisellä rauhanlaivalla.
Keventynyttä toimintafantasiaa
Merirosvo on edeltäjiään kevyempi paitsi kerrontateknisesti myös sisältönsä osalta. Sarjan kolmas osa sisältää enemmän toimintaa ja sekoittaa mukaan kevyellä kädellä jopa fantasiaa.
Ruusuvuoren valinnat sopivat Grisefothin maailmaan, jossa kristinusko vasta hitaasti valtaa jalansijaa pakanaisen kansan keskuudesta. Nykyihmisen silmin myös keskiaikaisen kirkon toiminnassa on paljon samaa kuin pakanauskoissa; maailma muuttui nopeammin kuin ihminen sen kurimuksessa.
Ajankuvana Ruusuvuoren historiallinen seikkailu on maistunut raskassoutuisemmissa alkuosissaankin varsin hyvin. Erityisesti kiitos siitä on kuulunut Lukkarisen mustanpuhuvan voimalliselle kuvitukselle. Visuaalisesti Merirosvo on edelleen yhtä vahvoilla kuin aiemmin, mutta hengeltään sarja on kolmannessa osassaan muuttunut.
Yhteenveto
Ruusuvuori asettaa keskiaikaisen Suomen maailmanhistorian kehitystä vasten, ja sarja on saanut kansainvälistä lisämaustetta uusista henkilöhahmoista. Tapahtumapaikkana Itämerikin on henkisesti lähempänä muuta Eurooppaa kuin Suomea.
Raskassoutuisen kerronnan on korvannut toiminta ja fantasia. Tässä muodossaan Grisefothin seikkailut tavoittanevat laajemman yleisön, eikä näin tasokkaan materiaalin ansiosta kustantajien ole enää tarpeen etsiä eurooppalaista käännössarjakuvaa.
Muutosten myötä Grisefothin seikkailut ovat menettäneet osan suomalaiskansallisesta ainutkertaisuudestaan. Rukiinen maku on Grisefothin seikkailuissa säilynyt, mutta ripaus suolaa rajojen ulkopuolelta on muuttanut sen makua – osin huonompaan, osin parempaan suuntaan.
Nicholas Grisefothin seikkailut 3: Merirosvo
Tarina: Juha Ruusuvuori
Taide: Hannu Lukkarinen
Julkaisija: WSOY
ISBN: 978-951-0-34012-7
Painopaikka: WS Bookwell Oy, Porvoo 2008
Ulkoasu: mv, 64 s. sid.
Ovh: 16,00 €
Kuvat @ Juha Ruusuvuori ja Hannu Lukkarinen 2008
Keskustele Nicholas Grisefothin seikkailuista Kvaakissa.
Tutustu Juha Ruusuvuoreen Wikipediassa.
Tutustu Ulvilan historiaan Wikipediassa.
Nicholas Grisefothin seikkailut:
- Luukauppias (2006)
- Kauppamiehen kosto (2007)
- Merirosvo (2008).