 |
Sarjakuvien Suomi 100
 |
Lauluja ja kuvia, lapsille huvia
Kuvat ja teksti: Alex Federley
Suomennos: Arvid Lydecken
Julkaistu: Kuvataide, 1929
Vuonna 1929 Alex Federley (1864-1932) oli jo suomalaisen kuvittamisen ja pilapiirtämisen veteraani, kuten Ville Hänninen määritteli tuoreessa Sarjainfossa (3/2017). Alexander Tiodolf Federley opiskeli Turun ja Helsingin piirustuskouluissa 1880-luvulla ja täydensi opintojaan Pariisissa 1890-luvun alussa. Hänet valittiin piirustuksen opettajaksi Helsingin poikain valmistavaan ammattikouluun 1900. Federley valittiin koulun johtajaksi 1909, ja tässä virassa hän toimi kuolemaansa saakka.
Virkatyön ohella Federley kuvitti laajasti suomalaisia lehtiä ja kirjoja. Lisäksi hänet muistetaan lukuisista postikorteistaan ja mainoksistaan. Omalla nimellään Federley julkaisi vain kaksi kirjaa, Sagor om djur och fåglar, mest om fåglar (Söderströms 1922) ja nyt käsittelyssä olevan Bilder och visor : små spånor och flisor – i färger och ord – från mitt arbetsbord (Bildkonst 1929). Jälkimmäinen ilmestyi saman kustantajan toimesta myös suomeksi Arvid Lydeckenin mukailemana.
Piirustus oli tärkeä oppiaine ammattikouluissa sata vuotta sitten. Ammattikoulut saivat Suomessa alkunsa syksyllä 1899, ensimmäinen oli Federleyn myöhemmin johtama opinahjo. Helsingin kaupunginvaltuustossa määriteltiin ammattikoulun tarvetta muun muassa seuraavasti: “pojat tulisi ottaa koulutukseen, jossa rajoitetut teoreettiset opinnot pohjautuisivat kansakoulun opintoihin ja joka painottuisi käytännölliseen koulutukseen ja harjoitteluun piirustuksessa ja hyödyllisessä käsityötaidossa, ja joka antaisi valmiuksia käsityöammatissa toimimiseen”. 1920-luvun ammattikouluissa ammattipiirustusta oli neljä viikkotuntia.
Olennaista uudessa ammattikoulussa aikaisempiin ammattiopintoihin verrattuna oli kouluaika ja pyrkimys käytännönläheisyyteen. Päivisin koulussa vietetty aika ja runsas tuntimäärä piirustussaleissa oli ajan kunnallispoliitikkojen tahdosta lähtöisin. Federleylle piirustustuntien pitäminen ja koulun johtaminen takasi vakaan toimeentulon.
 |
Bilder och visor -kirja on signeerauksiin liitettyjen vuosilukujen perusteella tehty jo vuonna 1924. Ilmeisimmin Federleyllä oli vaikeuksia löytää teokselle kustantajaa. Teoksen hyväksyi lopulta vuonna 1927 kirjojen julkaisemisen aloittanut Kuvataide/Bildkonst. Kaksikielinen kustantaja oli kärjistyneen kielipolitiikan Suomessa harvinaisuus. Kuvataide toimi kuitenkin aloilla, joita kieli-intoilijat eivät ottaneet hampaisiinsa. Lastenkirjojen lisäksi se tuotti postikortteja, osoitekarttoja ja myöhemmin pelejä. Kuvataiteen ehdottomasti tunnetuin julkaisu on Kari Mannerlan Afrikan tähti.
Ensimmäisinä vuosinaan Kuvataide julkaisi pääasiassa Arvilyn (Arvid Lydeckenin) kirjoittamia lastenkirjoja. Oli siis luontevaa, että häntä pyydettiin suomentamaan Federleyn tarjoama teos. Lauluja ja kuvia on suunnattu lapsille, mutta lastenkirjaksi sitä on vaikea määritellä. Vaikka siinä on vain kuusitoista sivua, niin tarinoita on kahdeksan. Pisimmällä tarinalla on mittaa neljä sivua. Sarjakuvaksi kirjasta ei ole luokiteltu kansallisromanttisen satukuvituksen vuoksi, vaikka kuvakerronta on sarjakuvamaista ja se etenee luontevasti.
 |
Ensimmäisellä lukukerralla Federleyn teoksesta tuli mieleen lähinnä myöhempien aikojen sarjakuvalehti. Eri lukijakunnille suunnattuja tarinoita ja lopuksi ajanvietetehtävä. Pisin tarina Kesäsiirtola kertoo pojista, jotka rakentavat kodistaan löytyneistä tarvikkeista majan siirtolohkareen juurelle. Tekemisessä on samaa intoa kuin myöhemmässä Martti Sirolan Apasseissa (Weilin+Göös 1974). 1920-luvulla innostus päättyi kuitenkin isän antamaan selkäsaunaan ja äidin anteeksiantoon.
 |
Muissa tarinoissa aiheina ovat perinteisemmät satuaiheet. Teoksen avaa Vanha tarina, jossa nuori prinssi surmaa julman peikon ja saa palkakseen prinsessan. Pieni paimen Liisa pelkää metsässä pöllöjä, mutta kotona äidin luona on turvallista. Uhmakas Metsä-Kalle osoittautuu varsinaiseksi pelkuriksi, kun ei pysty edes mullia kohtaamaan. Aiheita on haettu jo tuolloin väistymässä olleista lasten tehtävistä.
Federleyn värikylläinen Lauluja ja kuvia on mielenkiintoinen kokeilu. Se ei saanut jatkoa, sillä tekijän mielenkiinto 1920-luvun mittaan siirtyi Haagan kauppalan paikallishistoriallisten vaiheiden selvittelyyn. Onneksi tarmoa kuitenkin riitti sen julkisaamiseen.
 |
|
Missä on kahdestoista kissa?
|
Lähteitä
Ville Hänninen. Veteraani poikkesi linjasta. Sarjainfo 3/2017, 58-59.
Jari Laukia. Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899-1987. Helsinki 2013.
Aimo Reitala. Federley, Alex. BLF
Marja Ylönen. Pilahistoria. SKS 2001.
Alkuperäinen Afrikan tähti. Aika Eilinen
* Listaus vuosien 1917-1966 sarjakuvista
* Kvaakissa voi keskustella Sadan vuoden sarjakuvista