Minulla ei ole sitten minkäänlaista käsitystä tästä Pystysestä, mutta mediaan oli ilmestynyt kuvia, joiden perusteella jälki kyllä tuntuu kuuluvan samaan koulukuntaan viimevuotisen Ville Rannan kanssa.
Pystynenhän aloitti ensimmäiset piirroskirjansa tekemällä kuvat grafiikan vedoksina, eli siis raaputti tekstit suoraan kuparilevyyn peilikirjoituksella. Tästä syntyi sitten Pystyselle ominainen, Suomessa ennennäkemätön piirrostyyli ja tarinankerronta. Ville Rannan piirrostyylissä on minunkin mielestä omalla tavallaan jotain samaa henkeä kuin Pystysen olematta kuitenkaan häiritsevästi samakaltaista.
Olisi kamalaa jos kuvataiteen, musiikin tai kirjallisuuden palkintoperusteet olisivat 'teknisesti taitava, perinteitä kunnioittava'. Sata vuotta sittenkään ei enää ajateltu tuollalailla. Onneksi, sillä kivahan se on että taide on muutakin kuin latomaisemamaalauksia tai hanurilla letkajenkkaa. Paikkansa niilläkin, mutta jos koko ikänsä syö kaurapuuroa, eikä muusta tiedä niin aika tylsäksi käy elämä.
Ikärasismiin palatakseni, kolmikymppinen on jo keski-ikäinen, eli 'vähän vanhempaa makkaraa' siis (lainaus Veikko Huovinen, Kylän koirat). Keski-ikähän voi sitten jatkua vaikka satavuotiaaksi jos niikseen tulee...
Toivottavasti Elitessä oli hyvät ruuat!
