Ostatko kovat kannet

[OM]

Minusta on hieno lukuelämys kun opuksessa on kovat kannnet. Mun kirjahyllykin pitää enemmän kovakantisista kuin pehmeäkantisista versioista. Luulen myös, että pidemmällä aikavälillä kovakantinen opus on kestävämpi kuin pehmyt kantinen? Vai onko näin?

Onhan se tietysti totta, että kovakantiset maksavat enemmän johtuen hieman erilaisesta tekoprosessista kirjapainossa-se lisää kuluja tietennii. Mutta ovat ne kyllä sitten aika mahtavan näköisiäkin. Juuri selailin Akateemisen takaosassa noita paksuja kovakantisia Supersankari opuksia ja ihastelin kokonaisuutta niin painollisesti kuin muutenkin. Kuten sanoin, että hinta hieman kirpaisi. Mutta nämä olivat kuitenkin painettu erittäin hyvin enkä huomannut ainakaan omasta mielestäni mitään moitteen sanaa sisällöstä ainakaan siinä kappaleessa, jota pitelin hyppysissä.
 Olisi toisaalta kiva tietää, onko esimerkiksi Pohjois-maissa kovakantisten julkaisujen hinnoissa eroja kuinka paljon? Entäpä muualla maailmassa. Millainen hintataso muissa maissa on albumien suhteen? No. Ranskan hintatasosta tiedän jotakin.
 

[OM]

Kiitos Jukka infosta.

[Czaba]

No, minä ostin suomenkielisen Iron Manin hintaan 26,60. Vaihteleehan ne hinnat Suomessakin yllättävän paljon, kiitos nettikauppojen. Adlibriksesta, ilman postikuluja ainakin silloin.

[Lurker]

Libriconilla hinta on uusilla Rautamies, viisi painajaista -kirjoilla ollut 24 euroa.

[Sanjo]

Ostan kovakantisina tai pehmeäkantisina kokoelmina mutta jokseenkin lievän sapetuksen kera. Ostaisin mielelläni sarjakuvani lehtinä ja joissain tapauksissa myös niiden lisäksi kovakantisina kokoelmina. Lehti vain tuntuu nykyään kaikkein "luonnollisimmalta" tai  sellaiselta missä muodossa sarjakuvaa pitäisi julkaista.
Jenkkiläisissä isoissa kokelmakönteissä ottaa päähän myös se että niistä järjestäänkin puuttuu kaikki lukijapalstat tai sarjakuvantekijöiden mielenkiintoiset jutut jos niitä alkuperäisessä lehtimuodossa on ollut, niin ja joskus kun se kokoelman sivut on noin 2/3 alkuperäisestä tai alkuperäinen on ollut väreissä mutta kokoelma on mustavalko niin jurppii isosti.

[Lurker]

Yleensähän juuri noissa kokoelmissa on niitä  johdantoja, tausta-artikkeleita, luonnoksia ja tekijän tekstejä.

Lukijapalstoja on harvemmin, joissakin näköispainoksissa kyllä kuten amer. Creepy-kirjoissa.

[Aura]

Ostan kovakantisia jos se sarjis jonka haluan lukea on julkaistu kovakantisena, mutta muuten aivan sama. Joskus kovakantinen alppari tuntuu sopivan sarjikseen ja tuntuu tyylikkäältä, mutta sen ei pitäisi olla mikään pakko. Toisinaan on ihan mukava kun "arvokkaampi" teos on kovissa kansissa, mutta aika harvoin kovakantisissakaan on enää nykyään kunnon sidontaa. Sarjiksissa kuitenkin kai suht usein? En oikein välitä liimaselkäisistä kovakantisista, niistä sivut tuntuvat irtoavan aivan samalla tavalla kuin pokkareista jos ovat irrotakseen. Kirjaston Kiki - Montparnassen kuningattaresta on siinäkin irronnut sivuja.

[hatinufer]

En suosi kovakantisia julkaisuja.
Omistan kuitenkin joitain kovakantisia (pääasiassa englannikielisiä) sarjakuvajulkaisuja. Ne olen hommannut vain ja ainoastaan siksi, että pehmeäkantisen julkaisun sisältö on ensin tehnyt lähtemättömän vaikutuksen, tyyliin Watchmen.
Tietysti, jos kirpparilla tulee halvalla vastaan Egmontin julkaisema suomenkielinen mielenkiintoinen, eli halpa opus, ei moista voi usein ostamatta jättää. Mutta pääsääntöisesti hankin vain eglanninkielisiä sarjiksia.

[hdc]

En ole mikään kovakantisten suuri ystävä (syitä onkin jo mainittu täällä, tärkeimpänä hinta mutta myös ylimääräinen turha koko ja paino). Kyllä niitä on muutama hyllyyn kuitenkin tullut jos sisältö on ollut tarpeeksi kiinnostava...ja kyllä ne lukemista parantavat silloin kun puhutaan isommista kirjoista, tyyliin jos sivuja on yli sata. Joidenkin perusranska-albumien julkaisua kovakantisina en kuitenkaan ymmärrä ja näkyy se myös ostopäätöksissä...
No, tekstikirjoissa tulee myös luettua paljon pokkareita, ja kovakantisia ostan lähinnä vain käytettynä divareista.

[Aura]

No, tekstikirjoissa tulee myös luettua paljon pokkareita, ja kovakantisia ostan lähinnä vain käytettynä divareista.

Mulla on sama juttu, ostan kirjoissakin aina mieluummin pokkarin. Koska kovakantisissakin on yleensä liimaselkä, sivujen irtoamista ei voi enää pitää perusteena hankkia mieluummin kovakantinen. Muuten pokkari pesee kovat kannet: se on (yleensä) halvempi, kevyempi kuljettaa mukana, vie vähemmän tilaa. Myös teksti on usein sitten pienempää, mutta muuten hyvät puolet pesevät huonot. Sisältö on tärkein, kirjan pitää kulkea mukana ja sitä pitää voida lukea missä tahansa.

Onkohan tekstikirjapokkareiden suosimisella mitään yhteyttä siihen miten sarjakuvansa haluaa ostaa? Ostavatko kovakantisten kirjojen suosijat mieluummin myös kovakantisia sarjakuvia, silloin kun ostavat sarjakuvaa ollenkaan?

[Lurker]

Ostavatko kovakantisten kirjojen suosijat mieluummin myös kovakantisia sarjakuvia, silloin kun ostavat sarjakuvaa ollenkaan?

Näin varmaankin on. Kirjakauppamyyntiin menevässä sarjakuvassa on enenevässä määrin kovat kannet. Sarjakuva on kirja.

[Aura]

Näin varmaankin on. Kirjakauppamyyntiin menevässä sarjakuvassa on enenevässä määrin kovat kannet. Sarjakuva on kirja.

Juu, mutta kirjakaupat ovat (ainakin toistaiseksi) täynnä pokkareita, ja kirjojen suurkuluttajissa on vakaa pokkarinsuosijakanta. Niitähän kaupataan aina kesän alussa lomalukemiseksi, ja moni kirja ilmestyy vain pehmytkantisena. En oikein usko että pokkareilla ei olisi menekkiä. Eiköhän syy ole sitten kirjakaupoissa itsessään että halutaan kirjoja, jotka eivät muhjaannu kovin helposti kun niitä pahoinpidellään, eikä kuluttajissa...? edit: Ai niin, onhan tästä ollut puhetta.

[OM]

Pitäisikö tuo tämän hetkinen äänestyksen tulos tulkita....niin miten? Sori jälleen tyhmyyteni , mutta tulkitsen tuon tuloksen niin, että on ihan sama onko opus kovissa kansissa vai ei?
Olisiko ollut  helpompi käytäntö se, että  olisi äänestys osion avauksessa annettu vain kaksi vaihtoehtoa: KYLLÄ ja EI.

Nimittäin mniä ihan tosissaan jouduin ajatuksen kanssa lukemaan noita annattuja vaihtoehtoja, jotta saisin joinkinlaisen käsityksen miten äänestän.
Äänestyksen hajonta on ollut epätasaista. Meitä lukijoita ja sarjakuvan. ystäviä on niin moneen junaan, että jokaisella on omanlaisensa näkemys siitä, millaisessa formaatissa haluaisi sarjakuvansa lukea.
Jos ranskalaisilta kysyttäisiin mikä on oikea sarjakuvan julkaisu muoto, vastaus olisi miettimättä: KOVAKANTINEN. Olen samoilla linjoilla kuten aikaisemmin esitin oman mielipiteeni.

[Asko AA]

Juu, mutta kirjakaupat ovat (ainakin toistaiseksi) täynnä pokkareita, ja kirjojen suurkuluttajissa on vakaa pokkarinsuosijakanta.
En oikein usko että pokkareilla ei olisi menekkiä...

Sen jälkeen, kun kustantajien yhteinen pokkarien markkinointikanava Loisto-kirjat lopetettiin (käännöskorvauksista nostetun prosessin seurauksena), ovat taskukirja-sarjat jalkautuneet takaisin omille kustantajilleen. Tämän seurauksena pokkarimarkkinat holtittomasti ylikuumentuneet. Tänä vuonna pokkareita on alkanut ilmestyä joka tuutista jopa 50 nimikettä kuukaudessa, millaista määrää mikään myyntiorganisaatio ei pysty tuosta vain pyörittämään. Hyvällä tahdollakaan -- saati nykyään vallitsevassa asiantuntemusta kaihtavassa ja valikoimiaan kaventavassa kaupustelussa.

Mukana on jopa sellaista harhaa, että pokkari myisi ihan formaattinsa vuoksi paremmin, jolloin taskukirjana on julkaistu suoraan paljon enemmän ja mitä erilaisimpia opuksia. Siinä on Banaaninkin vallan erinomaisesti valikoiduilla, toimitetuilla ja designeeratuilla pulp-pokkareilla hankaluuksia taistella elintilastaan, vaikka juuri ne ovat kaikkein luontevinta pokkarikamaa kaikessa laadukkuudessaan.

Mutta 50 uutta pokkaria kuukaudessa! Ja tähän vielä lehtipisteiden sarjispokkarit ja harlekiinit päälle.

[OM]

Lurker mainitsi kiinnostavasti, että yleensä noissa kokoelmissa jotka ovat lähes poikkeuksetta kovakantisia on kaikenlaista taustamateriaalia haastatteluineen. Miksei samaa metodia ja julkaisupolitiikkaa voitaisi soveltaen käyttää myös tuotettaessa pehmeäkantisia versioita. Minulle henkilökohtaisesti tärkeää on se, että opuksissa on mukana kaikenlaista kivaa extraa..haastatteluja, taiteilijan taidetta ja muuta sellaista. Se jotenkin nostaa painotuotteen arvoa. En osaa oikein selittää mitä tarkoitan. Mut jotain maagista siinä vaan on.
Olen ollut hyvin iloinen nähdessäni kirjakaupoissa sarjakuvien tarjonnan olevan kasvavassa merkityksessä kovakantisuuden suuntaan. Ranskassakin julkaistaan lähes kaikki kovakantisina.

Mutta noista pokkareista, joista täällä myös puhuttiin minulla ei ole oikein antaa tarkkaa analyysia. En niitä juuri ostele. Ne eivät kuitenkaan koskaan vedä graafisesti vertoja normikamalle. Tarkoitan tässä nyt sarjakuvaa en kaunokirjallisia pokkareita, joita myydään tätä nykyä joka kadunklulmassa.

Luin Askon kirjoituksen juuri. Täyttä asiaa joka sana.