Lähetin samaiseen(ja ilmeisen identtiseen!)Perälän viestiin seuraavan vastineen:
"Tervehdys, Riku
Kiitos Carl Barksin kootut -kirjasarjamme kakkosboksin painolaatua koskevasta palautteestasi. Olit tyytymätön kirjan painojälkeen sarjakuvien mustan viivan osalta.
Enemmän kuin tyytymätön, valitettavasti. Sen laatu ei ole hyväksyttävää, kun kyse on tämän hintaluokan taidekirjoista.
Perusongelma vanhojen sarjojen painamisessa on kuulemma se, että vanhat painofilmit ovat väistämättä jonkin verran kuluneita pienine naarmuineen ynnä muine kolhuineen.
Tämä on tietysti totta, jo monen vanhan sarjakuvateoksen kohdalla kompromisseihin on tyytyminen, jotta edes jotain voi tuoda kuluttajan käsiin. Näin ei kuitenkaan ole suurelta osin Barksin tuotannon kohdalla.
Ja kun mustia painofilmejä digitoidaan skannerilla, lukee skanneri ikävä kyllä kaikki epäpuhtaudet ihmissilmää tarkemmin, jolloin ne myös jäävät lopulliseen mustaan viivaan digitaalisissa kuvatiedostoissa. Näistä pykälistä ja muista sahalaitaisuuksista sitten yritetään painatustyön esivalmisteluvaiheessa päästä eroon niin hyvin kuin se on mahdollista. Ilmeisesti tällä kertaa ei nyt sitten aivan päästy sellaiseen jälkeen, joka olisi sinua tyydyttänyt.
En oikein tiedä miten tämän liki kohteliaasti muotoilisi, mutta saamieni lausuntojen pohjalta toteaisin, että joko Sinua on jymäytetty- Tai sitten Sinä yrität syöttää minulle muunneltua totuutta.
Kas Ruotsilla ei tiettävästi ole ollut mitään valittamista mustan viivan rosoisuuden suhteen. Suomen piti saada vain erikoiskohtelu värien suhteen(ensimmäisten osien kohdalla), joita pidettiin sarjaan mauttomina. Näin kävikin. Vikaan meni siinä, ettei tätä osattu tehdä oikein. Saamieni tietojen mukaan musta väri on laitettu samaan tiedostoon muiden värien kanssa, ja tämä sotkee resoluution. Musta pitäisi AINA olla eri tiedostossa, ja suuremmalla resolla. Joku pelle ei vain voi myöntää asiaa, koska korvaukset söisivät tulevaisuudenkin palkkapusseista ikävästi(esim. ansaitun työttömyyden kautta!).
Pikainen selvitystyö ja lukuisat yhteydenotot kirjapainon ja reprofirman kanssa vakuuttivat ainakin meidät siitä, että seuraavassa boksissa päästään vielä entistä tarkempaan ja parempaan jälkeen sarjakuvaruutujen mustissa viivoissa. Teemme jo ensi viikolla muutamia koepainatuksia kolmoslaatikon sarjojen kanssa, ja lopulliseen painatustyöhön ryhdytään vasta sitten kun olemme aivan varmoja siitä, että jälki on niin hyvää kuin mahdollista.
Tämä on varmasti totta, ja uskonkin, että seuraavat laatikot tulevat olemaan vastaavan tasoisia esim. mainitun Ruotsin kanssa. Se ei vain valitettavasti muuta sitä tosiasiaa, että tämän teossarjan arvo on laskenut romahdusmaisesti kahden ensimmäisen laatikon tyrimisen vuoksi. Jos näitä kappaleita ei uusita/vaihdeta, sarja kokonaisuutena tulee olemaan melko joutava keräilijöille. Ainoastaan myöhemmät, oletettavasti paremmat erät, tulevat nousemaan arvossa. Varsinkin kun useat jättävät pettyneinä tilauksensa kesken. Mutta se kai ei ollut alunperin tarkoitus. Toistan vielä ehdotukseni: Uusikaa näiden kahden ensimmäisen laatikon kirjat, mutta vasta kun sarja on valmis, ja vain niille jotka ovat sen kokonaisuudessaan hankkineet.
Lupaukset parannuksista tuleviin osiin eivät varmaan kokonaan riitä hälventämään tämänkertaista pettymystäsi. Kiitoksena palautteestasi lähetämme kuitenkin sinulle Marco Rotan Painajainen paratiisitiellä -kirjan nahkakantisen laitoksen. Tätä harvinaista versiota (siis nahkakantinen, jossa ei ole myynnissä olleisiin versioihin liitettyä ylimääräistä nimiösivua) ei saa kirjakaupoista eikä edes suoramyynnistä kustantajalta, se kun on tehty vain omaan käyttöömme.
Arvostan elettä kovasti, mutta minä olen kohta viisikymppinen mies. Olen hiukan vitsaillen sanonut ystävilleni, koskien mm. tätä sarjaa, että vasta nyt minulla on varaa hankkia itselleni onnellinen lapsuus. Mutta teen sen hyvin valikoivasti, ja joku Marco Rota ei merkitse minulle juuri mitään, nahkakansissa tai ilman. Tulin aikanaan 80-luvulla puurolla eläen hankkineeksi Carl Barks Libraryn, jonka painojälki pääosin mustavalkoisena on täysin tyydyttävä. Olisinkin ollut riittävän onnellinen Barks-kokoelmaani, ellen olisi saanut tietooni, ja osin itsekin huomannut, että tarinoita on jossain määrin peukaloitu ja uudelleen piirretty. Osa syistä liittyi sensuuriin, ja osaan ei ehditty hakea parasta esiintyvää versiota, koska Disney ei ollut kiinnostunut projektista ja piti lisenssiajan hyvin lyhyenä. Oikeastaan tämä oli syynä siihen, että ylipäätään lähdin tilaamaan tätä uutta sarjaa. Minulle nimittäin vakuutettiin, että paitsi jäljen, myös versioiden piti olla parhaan päälle, eli lyhentämättömiä ja sensuroimattomia. Tämä tehtäisiin rahalla, huolella ja rakkaudesta sarjakuvahistoriaan!
Jos haluat keskustella aiheesta vielä lisää, lähetä ihmeessä sähköpostia. Me yritämme ilman muuta tehdä parhaamme, jotta kaikki asiakkaat olisivat kirjasarjaansa tyytyväisiä.
Minulle vakuutettiin asiakaspalvelustanne, että voin palauttaa ainakin tämän viimeisen boksin(ja saada maksuhyvityksen)vielä yhteydenottosi jälkeenkin, vaikka 14 päivää nyt on mennyt umpeen. Haluan kuitenkin vielä lukea vastauksesi tähän ehkä liian pitkään kirjoitukseeni. Tällä hetkellä olen lähes siinä mielentilassa, että en halua osallistua enää sarjan myöhempiin vaiheisiin, ja pidän vain ensimmäisen boksin ikäänkuin muistona."
Illodiini