Mielestäni ketjussa ei ole ollut liikaa pessimismiä, ei edes tarpeeksi.
Totta jokaisella on edessä tyhjä paperiarkki ja vain taivas rajana jos on ideaa ja oivallusta, mutta se olennainen kysymys on mikä on motivaatio tehdä maailmanluokan sarjakuvaa, joka koskettaa, itkettää ja naurattaa, jos laskuja on vino pino, rahaa ei yhtään ja ruokaakin se mitä on roskiksesta haalittu.
Näin paha tilanne on harvinaista, mutta ei mitenkään mahdoton.
Kannustusta tarvitaan, mutta jos mennään raakoihin materiaalisiin asioihin niin vaikka sarjakuva onkin edukkaammasta päästä (ei näyttelijöitä, kameroita, teatterilavaa yms.) sekin vaatii jnkin verran rahaa.
Markkinointia kaipaa koko ala ja paljon, mutta se tulee ajankohtaiseksi vasta kun on mitä markkinoida.
Suomalainen sarjakuvatalli/studio on utopiaa, mutta tällainen kaupallinen tekijöiden oma (tiedän "osuuskunta käyttökuvan" tiedän) tekijöitä riistämätön joka tuottaisi materiaalia myös muihin pohjoismaihin olisi minusta yksi iso ratkaisu.
mutta kuka oikeasti uskaltaa ottaa sellaisen riskin?
Rahoitusta on turha hakea valtion taholta enkä usko että syndikaateilta tai kustantajiltakaan löytyisi sen verran ylimääräistä että moisen voisi rakentaa.
Saati yhteisymmärrys mistä genrestä, millä perustein tekijät ja mihin fyysisesti paikka.
Voin myöhemmin lisätä vähän pessismismiäkin jos tahdotaan...