Tintti

[VesaK]

Nimenomaan Ruotsin esimerkki innoitti Otavan kokeilemaan Tinttiä 1970.

Hieman ennen sitä Heikki Kaukoranta oli esitellyt Asterixia WSOY:lle, Tintti-albumien alkuperäiselle suomalaiselle kustantajalle. Tulos oli täystyrmäys, "mene kaheli hiiteen"!

Sitten Sanoma Oy ryhtyi Asterixiin (1969) ja...

[haplo]

Mielenkiintoinen tuo wikipediatieto. Se viittasi tuohon samaan Guardianin juttuun vuodelle 2003 kuin minkä linkitin tänne kysellessäni. Mutta siellä tieto on tuo 200 miljoonaa, ei 350. Täytyy kaivella lisää päivemmällä, ehkä lukaista artikkelit uusiksikin hieman vireämmin silmin.

Tuota Severin NTIL-kaavaa en huomannutkaan jostain syystä. Tulee olemaan mahdollisesti ihan hyödyllinen tieto ainakin Suomen osalta.

[Severi]

 
Löytyhän sitä tietoa kun pengoin arkistoja.
Oheisesta Castermanin / Le Monde lehden tilastosta saamme Tintti albumien myyntimäärät eri kielillä:

ranska 123 (josta Ranskan osuus 80% = 98,4 M) -> Ranskassa asukkaita 64 M
hollanti 25,5 -> asukkaita 16,6 M
englanti 18,5 -> ? (liian monia vaihtoehtoja: GB, IRL, CAN, AUS...)
Pohjoismaat 10,9 – miinus Ruotsi 5,5 = 5,4 – miinus Suomi 2 = 3,4 M albumia lopuille.
Näistä voisi arvioida Tanskan osuuden olevan suurin, ainakin Suomen luokkaa, sanotaan 2,1 M albumia. Tällöin Norjan osuus olisi 1,2 M albumia ja Islannin osuus lienee korkeintaan satatuhatta albumia.
saksa 8,3 -> asukkaita joko Saksan 82 M tai kaikki saksankieliset 100 M (GER, AUT, CH...)
kastilia (eli espanjan kieli) 6,5 -> ? (liian monia vaihtoehtoja jollei tämä tarkoita vain Espanjaa, mihin en oikein usko)
kiina 2,5 -> asukkaita 1330 M


Murrealbumien myyntimäärät (tuhatta):

katalaani 1300
picard 145
elsas 56
marolliini 30
papiamentu (Alankomaiden Antillien kreoli) 10
ostendais 10
tiibet 8

Yhteensä 200 miljoonaa.

Yhdistettynä aikaisempaan tilastoon saamme NTIL arvoja seuraavasti:

Ranska: myytyjä Tintti-albumeja 98,4 M / asukasmäärä 64 M   = 1,5375 National Tintin Interest Level = 153,8 %
Alankomaat: myytyjä Tintti-albumeja 25,5 M / asukasmäärä  16,6 M   = 1,53614 National Tintin Interest Level = 153,6 %
Ruotsi: myytyjä Tintti-albumeja 5,5 M / asukasmäärä 9,2 M   = 0,597826 National Tintin Interest Level = 60 %
Tanska: myytyjä Tintti-albumeja 2,1 M / asukasmäärä 5,4 M   = 0,388888 National Tintin Interest Level = 39 %
Suomi: myytyjä Tintti-albumeja 2 M / asukasmäärä 5,3 M      = 0,377358 National Tintin Interest Level = 38 %
Islanti: myytyjä Tintti-albumeja 0,1 M / asukasmäärä 0,3 M   = 0,333333 National Tintin Interest Level = 33 %
Norja: myytyjä Tintti-albumeja 1,2 M / asukasmäärä 4,9 M   = 0,24489 National Tintin Interest Level = 24 %
Saksa: myytyjä Tintti-albumeja 8,3 M / asukasmäärä 82 M   = 0,10121 National Tintin Interest Level = 10 %
TAI
Saksankieliset alueet: myytyjä Tintti-albumeja 8,3 M / asukasmäärä 100 M   = 0,083 ÜberNational Tintin Interest Level = 8,3 %
Kiina: myytyjä Tintti-albumeja 2,5 M / asukasmäärä 1330 M   = 0,001879 National Tintin Interest Level = 0,19 %
USA: myytyjä Tintti-albumeja 0,1 M / asukasmäärä 303 M   = 0,000330 National Tintin Interest Level = 0,03 %
 
 
(Ja USAhan oli jonkinlaisella Stetson menetelmällä...)
 
Lähde: Casterman / Le Monde: Tintin Le Retour. Hors-Série 4. Décembre 2009 - Janvier 2010
 

[haplo]

Kiitos Severille! Sen lisäksi että nuo viitsit näpytellä, on vielä lähde ja alkuperäinen tilastokin mukana. Tästä on mitä luultavimmin suurikin apu, jos ei muuten niin siksi ettei tarvitse surkutella tiedon puuttumista.

Opinnäytetyötä tässä väsäilen. Nyt ensimmäistä kertaa tuli vastaan tilanne, jossa en itse etsimääni löytänyt. Nyt on hyvä aika alkaa kirjoitella käsittelylukuja. Mutta tuosta lisää jos kunnialla selviän.

[[kivi]]

Kuinkahan paljon Ruotsin tilastossa näkyy se, että Otavan viivytellessä Tintti-julkaisujen kanssa Suomessakin ostettiin ruotsinkielisiä Tinttejä, niitä kun oli monissa kirjakaupoissa saatavana.
Samasta syystä mulla on Tinttien lisäksi mm. Macherot'n albumit ja Blake&Mortimerit ruotsiksi - helppo saatavuus ja toinen kotimainen kieli jota kumminkin pitää opetella, miksipä ei?

[[kivi]]

Mitenköhän noita svedualbumeita on ollut Suomessa saatavana muualta kuin Helsingin Akateemisesta ja Suomalaisesta. Noissa minä kävin ostoksilla 80-luvun alussa. Niin varmaan sinäkin.

Kyllä. Mutta muistaakseni oli muidenkin kaupunkien ko. liikkeissä noita, eli ovat olleet kai ihan yleistä kirjakauppatavaraa silloin.

[Curtvile]

Mitenköhän noita svedualbumeita on ollut Suomessa saatavana muualta kuin Helsingin Akateemisesta ja Suomalaisesta. Noissa minä kävin ostoksilla 80-luvun alussa. Niin varmaan sinäkin.

Kyllä. Mutta muistaakseni oli muidenkin kaupunkien ko. liikkeissä noita, eli ovat olleet kai ihan yleistä kirjakauppatavaraa silloin.

riippuu paikasta. Salosta ei oikein löytynyt tuolloin, Turusta kylläkin tosin Halikon oma kirjakauppa tilasi mitä ihmeellisempiä asioita jos osasi kysyä.
Ruotsinkieliset julkaisuja joutui hakemaan evän kanssa pikkupaikkakunnilla.

Severin postaus on aivan loistava ja selittää monta asiaa. Kunpa siihen saisi arvioitua, edes varoen, juuri erikielisten Tinttien ja kirjastojen vaikutuksen...

[[kivi]]

Ei meillä Hiirimäellä myyty ruotsalaisia albumeja missään. Eikä myydä vieläkään.

Myydäänkö Hiirimäellä kannattavasti ylipäätään muuta kuin autonrassaus- ja koiranjalostuskirjallisuutta? Entä Salossa? Vaikeita on vaatimukset, mutta toisaalta Salossa saa hyvät kebabit aamuviideltä ja Hiirimäellä vanhan Golfinsa maalattua halvalla, mikä taas ei Helsingissä onnistu.
:-D

Edit: Hiirimäeltä pääsee Lahteen ja Helsinkiin, Salosta Turkuun ja Helsinkiin, eli kyllä niihin kirjakauppoihin pääsee ilman kohtuutonta vaivaa. Ei Punavuoressakaan ollut yhtään kirjakauppaa, piti mennä Kampinmalmin puolelle jos ei Sex42:n sarjakuvatarjonta (Jymyt, Huulet, Crepaxin Mieletön talo, Wolinskin Paulette ja tietenkin Italian ihmeet fumetti neri Karzanit ja Kanki Kukkoset) riittänyt.
;-)

Kivi

[Curtvile]

Ei meillä kyllä 80-luvulla ollut Suomalaista Kirjakauppaakaan. Nyt on, muttei ole svedualppareita.

ei ollut tosiaan Suomalainen Kirjakauppa-ketjun kauppaa. Mutta Kirjakauppoja oli. Ihan siis yksityisiä kirjakaupppoja, joista löytyi vähän kaikkea. Myös ruotsiksi kun tuo saaristo on lähellä.

[Memmil]

Eikös ole niin että ensimmäiset Tintit olivat alkujaan n. 100-sivuisia? Myöhemmin sivumäärää kutistettiin ja piirrettiin uudelleen.

Onko noissa alkuperäisjulkaisujen ruutumäärissä eroja nykyisiin versioihin? Vai jätettiinköhän matskua kokonaan pois?

[haplo]

Värisivuihin siirryttäessä sivumäärä laski sieltä sadan hujakoilta tuohon noin kuuteenkymmeneen. Hyvä esimerkki pidemmästä suomeksi on Tintti Neuvostojen maassa, jota Herge ei antanut muokata.

Useimpia tarinoita piti tosiaan tiivistää, jotta uusi sivumäärä saataisiin järkevästi aikaan. Kultasaksista rapua sen sijaan täytyi Michael Farrin mukaan pidentää kymmenellä uudella sivulla koska se oli alkujaan liian lyhyt uuteen formaattiin. Mitään tarinan kannalta merkityksellisiä juonenkäänteitä Tinteistä ei ole taidettu jättää pois, mutta joitain asioita on toki jäänyt. Sinisestä lootuksesta puuttuu esimerkiksi kohtaus, jossa Tintin pieksämät kolme skottia saavat mitalit urheudestaan. Samoin skotit on korvattu toisilla hahmoilla. Eli pieniä viilauksia lähinnä, muistaakseni. Farr noista kertoo jonkin verran ja ainahan voi ostaa mustavalkoversioita jos itse haluaa löytää eroja.

[tertsi]

Värisivuihin siirryttäessä sivumäärä laski sieltä sadan hujakoilta tuohon noin kuuteenkymmeneen.

Eikö noissa satasivuisissa ollut vain n. 6 ruutua per sivu?
Muistanko (taas) väärin?

[haplo]

Muistat oikein, suunnilleen kuusi ruutua oli per sivu.

Selailin vähän noita Farrin ja Benoit Peetersin Tintti-kirjoja. Rivimäärä nousi sivua kohden kolmesta neljään. Näin yhdessä riviä kohden olevien ruutujen määrää lisäämällä saatiin esimerkiksi värilliseen Siniseen lootukseen mustavalkoalbumin sivut 91 ja 92 samalle sivulle (s.46). Aiemmin kuuteentoista ruutuun oli mennyt kaksi sivua yhden sijaan. Tosin Farrin mukaan Sininen lootus oli muutenkin niin hyvin rakennettu kokonaisuus, ettei muutoksia juuri tarvittu formaattien välille.

Ruutumäärä ei ole tainnut siis suuremmin vaihdella eri versioiden välillä. Muutokset ovat koskeneet enemmänkin ruutujakoa. Silti muutoksia on tehty, joten kyse lienee ajantasaistuksista ja muusta viilailusta jota on ollut hyvä tehdä siinä samalla kun tarinoita on muutenkin muokattu.

Vastaukset Memmilin kysymyksiin lienevät siis ei ja kyllä. Ruutumäärä ei keskiarvoisesti liene muuttunut, mutta jonkin verran aiheita on korvattu uusilla muutosten yhteydessä, jolloin jotakin on poiskin jäänyt.

Mustan kullan maa lienee omassa kategoriassaan muutosten suhteen, sillä sitä muokattiin vielä 1971 brittikustantajan toiveesta.

[Darzee]

Mitä muutoksia Mustan kullan maahan tehtiin vuonna 1971?

Olivatko ne nyt sitten ne Peetersin Tintin juhlakirjassa mainitut muutokset, jossa tapahtumat siirretään Palestiinasta mielikuvitusmaa Khemediin. Naulakon takaista salakätköä etsivät brittisotilaat vaihdettiin khemediläisviranomaisiin ja tarinasta jätettiin pois kohtaus, jossa juutalaiset kaupunkisissit kidnappaavat pidätetyn Tintin ennen kuin arabit ryöstävät hänet matkaansa.

[haplo]

Albumia ajantasaistettiin. Alunperin Mustan kullan maan ilmestyessä tapahtumat sijoittuivat brittien alaiseen Palestiinaan, mutta kun tarina ajateltiin julkaista englanniksi, ei alue enää ollut Iso-Britannian alueita. Koko tapahtumaympäristö muokattiin uusiksi, nyt tarina sijoittuu valtioon jota ei todellisuudessa olekaan. Tätä myötä myös viittaukset juutalaisterroristeihin poistettiin. Tuo jos mikä harmittaa, sillä mielestäni Tinteissä osa viehätyksestä tulee juuri viittauksista todellisiin tapahtumiin jne. Myös jotakin kohtausta taidettiin lyhentää, samoin muitakin viilauksia taisi olla, mutta niitä en tiedä.

Mielenkiintoista, kuinka Tinttiä on tulkittu aivan päinvastaisillakin tavoilla. Farr ja Peeters näkevät Hergen tuoneen Tintin kautta esiin pyyteettömän kantansa länsimaiden imperialismia vastaan. Toisaalla muistaakseni taas on esitetty väitteitä, joiden mukaan Hergeen vaikutti kolonialistinen ajattelu vielä muissakin albumeissa kuin ilmiselvässä Afrikka- eli Kongo-tarinassa.