Tintti

[Timo Ronkainen]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tintin_et_le_Thermoz%C3%A9ro

Toivottavasti tuo nyt toimii.

Koitin suomentaa wikipediaan tuon thermozéro-projektin.

Ihan hyvä! Tuossa on vaan nyt yksi ongelma, Wikissä ei kai voi viitata lähteenä toiseen Wiki-artikkeliin. Täällä oli pitkä Wiki-aiheinen ketju, jossa kummasteltiin monia Wiki-käytäntöjä. Pitäisi olla painettuja lähteitä. Oikaiskaa jos olen väärässä, semmoinen kuva jäi tuosta (lukekaa läpi jos jaksatte):
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5392.0.html

Timo

[ToTa12]

Tuossa on vaan nyt yksi ongelma, Wikissä ei kai voi viitata lähteenä toiseen Wiki-artikkeliin.  Pitäisi olla painettuja lähteitä.

Timo

Semmoisen kuvan minäkin sain. Mutta onhan se täältä Suomesta vaikea viitata mihinkään painettuun materiaaliin kun ei ole oikein Hergéstä sellaista ilmestynyt, jos ymmärrätte.

[Timo Ronkainen]

Semmoisen kuvan minäkin sain. Mutta onhan se täältä Suomesta vaikea viitata mihinkään painettuun materiaaliin kun ei ole oikein Hergéstä sellaista ilmestynyt, jos ymmärrätte.

Niin, joo, artikkelin voi kääntää suoraan, mutta ne faktat pitää viitata sitten samoihin lähteisiin. Sieltähän ne on.
Kyllähän Hergestä ja Tintistä on parikin kirjaa suomeksi.

Asiasta sivumpaan: Hassua että Rodierin versioon viitataan parodiana , vaikkei se ole sitä. En tiedä mikä se olisi, mutta ivamukaelma ei ainakaan. Olisiko pastissi? Pitäisi sitten opastaa alkup. artikkelin tekijää.

[ToTa12]

Tänään klo: 21:00 Yle Teemalta

Historia: Kuningas Leopoldin haamu 1/2

Belgialaisen Hergén 1931 julkaisemassa sarjakuvassa Tintti Kongossa reipas lehtimies painuu takapajuiseen Afrikan maahan kurittamaan tyhmiä alkuasukkaita, jotka lopulta päätyvät kunnioittamaan Tinttiä valkoisena jumaluutena. Todellinen Tintti taitaakin olla Belgian kuningas Leopold II, josta saksalaisdokumentti kertoo tuomitsevalla paatoksella. Saksalaisilla on historiallisista  syistään johtuen vähän erikoinen tapa tehdä dokumentteja. Leopold II uskoi siirtomaiden olevan avain pienen maan suuruuteen. Hän palkkasi tieteen ja ihmisystävyyden peitetarinaa käyttäneen yhtiön kautta avukseen kuulun tutkimusmatkailijan Henry Morton Stanleyn, joka perusti Belgialle siirtomaan Kongon alueelle. Leopold julisti 76 kertaa Belgian kokoisen Kongon vapaavaltion (sittemmin Belgian Kongo, Zaire ja Kongon demo-kraattinen tasavalta) yksityis-omaisuudekseen. Kuinka ollakaan, viimemainitun suojaa aina kovin tärkeänä pitävä Yhdysvallat tunnusti heti Leopoldin oikeuden maahan. Kongon historia on rasistinen kauhutarina ja ihmisoikeushelvetti. Joseph Conradin Pimeyden Sydän kirjoitettiin sen pohjalta. Dokumentti näyttää, kuinka iso maa muuttui siirtomaavallan aarrekammioksi ja kuinka asukkaista tehtiin orjia. Saksalaisdokumentti on oikealla asialla oikein tiedoin, mutta tuomitseva kerronta vie aineistolta vaikuttavuuden. Katsoja osaa kyllä itsekin päättää, milloin irtileikattujen käsien hinnalla karttuvat yksityiset kassaholvit haiskahtavat törkeimmältä vääryydeltä.

Aiotteko kattoa?  Minä ainakin katon. Tästä asiastahan on tällä palstalla ollut aiemminkin puhetta.

[Emiliia]

Jos tuosta Kongosta kiinnostutte, niin tutustumisen arvoisia ovat myös Adam Hochschildin kirja Kuningas Leopoldin haamu  ja Juha Vakkurin runoeepos Leokongo. Leokongo ainakin on nopealukuinen!

[pappa-sami]

Stephane Rosse (Naisen kanssa piirtäjä) on myös tehnyt kubistisia muunnelmia Tintti-albumeiden kansista. Nämä on julkaistu Rigolo-lehdessä 1984, ei siis 1974 kuten artikkelissa virheellisesti väitetään. Rosse on vasta 46 v, joten olisi ollut melkoinen lapsinero.

http://www.naufrageur.com/a-rosse.html

Lisäksi Rosse osallistui 1987 Nous Tintin-albumin tekemiseen. Yksiin kansiin oli koottu eri tekijöiltä (Bilal jne) 40 kuvitteellista Tintti-albumin kantta. Veikkaan, että Rossen kansi voisi olla 3. rivin kakkonen.

http://www.naufrageur.com/a-noustintin.htm

[VesaH]

Muutenkin on minusta erikoista, että Herge kuvaa ihmisistä juuri mustaihoiset alentavaan sävyyn, kun tintit muuten huokuvat niin paljon humanismia ja erilaisten ihmisten kunnioitusta. Miksihän näin?

Toisaalta eikö esimerkiksi kapteeni Haddock ole alentavaan sävyyn kuvattu eurooppalainen (vanha juoppo, jolla ei ole muuta mielessä kuin viina).

Tai Dupond ja Dupont poliiseja halventava kaksikko.

Sattumalta luen albumia juuri itsekin ja ajattelin, että arabit tai muslimit voisivat älähtää esimerkiksi tottelemattomasta Abdullah-pojasta tai arabien kuvaamisesta kovasti sotaisina ihmisinä.

[VesaH]

Tinttien uusissa käännöksissä on yksi kauneusvirhe: miksi Lento 714 on nyt muodossa Lento 714 Sydneyyn? Onko tuo edes suomen kieliopin mukaisesti muodostettu genetiivi?

Joku varmaan aikoo vastata, että nyt se vastaa paremmin alkuperäistä ranskankielistä nimeä. Mutta silloin Seikkailu Punaisella merellä pitäisi olla uudelleen nimettynä Koksia lastina.

Entä mikä olisi sanatarkka käännös nimelle On a marché sur la Lune?

[Timo Ronkainen]

Entä mikä olisi sanatarkka käännös nimelle On a marché sur la Lune?

Meniskö jotenkin että kuun pinnalla on kävelty? He kulkivat kuun pinnalla. Liekö tuossa passiivi?

Timo

[VesaH]

Ei siinä ole genetiiviä.

Sydneyn lento 714 olisi sellainen jossa on genetiivi.

Siis ilmeisesti akkusatiivi.

[tertsi]

Meniskö jotenkin että kuun pinnalla on kävelty?
Timo

On a marché = eikös se ole imperfekti (siis passe compose, mutta kääntyy suomeksi kuin imperfekti, osoittaa vaan päättynyttä tekemistä, erotuksena "on marchait", joka meinaisi kai että kuussa käveleskeltiin tai että siellä oli tapana kävellä). Aargh, en tiedä enää mitään, vaikeaa tämä ranska!!!
Olisko siis aika tarkka käännös, "Kuussa käveltiin". Mutta tuo ei kuulosta hyvältä sarjakuva-albumin otsikkona.

Perfektiä en edes osaa muodostaa ranskaksi. 

[VesaH]

Illatiivi

Talo, taloon
Sydney, Sydneyyn

Kaupungin nimi lausutaan:
Sidni, Sidniin
Joten muistaakseni illatiivimuoto pitäisi kirjoittaa:
Sydney'in
(Tosin näyttää vähän hölmöltä.)

[VesaH]

On a marché = eikös se ole imperfekti (siis passe compose, mutta kääntyy suomeksi kuin imperfekti, osoittaa vaan päättynyttä tekemistä, erotuksena "on marchait", joka meinaisi kai että kuussa käveleskeltiin tai että siellä oli tapana kävellä). Aargh, en tiedä enää mitään, vaikeaa tämä ranska!!!
Olisko siis aika tarkka käännös, "Kuussa käveltiin". Mutta tuo ei kuulosta hyvältä sarjakuva-albumin otsikkona.

Perfektiä en edes osaa muodostaa ranskaksi. 

Minusta muoto "kuun pinnalla on kävelty" tuntuu tarkimmalta käännökseltä. Mutta minulla oli lyhyt ranska koulussa.

[Emiliia]

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.4.html#vier-taiv

Tuon perusteella Barclay, Barclayyn, eikös sitten myös Sidney, Sidneyyn?

Niin, ja Timon "kuun pinnalla on kävelty" onpi ihan sanatarkka käännös alkuperäisestä "on a marché"sta. Itse tulkitsisin tuon sellaisena ilonhuudahduksena, että "jipii, mepäs kävelimmekin kuun päällä!"

"On"-passiivi toimii ranskassa aika samalla lailla kun suomen puhekieleen vakiintunut "me tehdään"- rakenne. Ja Tertsi on ihan oikeilla jäljillä imperfekti-passé composé-pohdiskeluissaan... passé composé voidaan suomentaa tilanteesta riippuen joko imperfektiksi tai perfektiksi. Jos siis osaat muodostaa passé composén, osaat muodostaa perfektinkin! ... jne jne kielenopiskelijan mussutusta..  

[Timo Ronkainen]

Englanniksi tyhmempikin kuulostaa komealta: They Walked on the Moon!

Timo

Edit: hölömö typo--